Kantavat seinät - Osa 1 "Kantaa mitä kantaa, jos kantaa"

Edellisessä tarinassa kerroin talomme huolellisesti ja ammattitaidolla muuratuista harkkoseinistä. Tämänkertaisessa tarinassa jatkan samoista harkkoseinistä, mutta pääosassa ei tällä kertaa ole niiden laadukas toteutus vaan kantavuus.

Lähdetään liikkeelle siitä, mitä kantavat rakenteet ylipäätään voisivat olla. Jos en ole ymmärtänyt – jälleen kerran – jotakin aivan väärin, niin kantavat seinät, tai kantavat rakenteet ylipäätään, ottavat vastaan kuormia, siirtävät ne perustuksille ja lopulta maaperään. Niihin kohdistuu siis pysty- ja vaakasuuntaisia voimia, jotka kantavien rakenteiden tulisi luonnollisesti kestää. Ja jotta kantavat rakenteet voisivat siirtää kuormia perustuksille, niiden tulee liittyä tukevasti niihin rakenteisiin, joiden kuormia niiden tulisi siirtää. Kantavien seinien kohdalla puhuttaneen yleensä seinien päällä olevista rakenteista, kuten esimerkiksi kattorakenteet, joihin kohdistuvia kuormia seinien tulee perustuksille siirtää. No niin, tässä nyt oli tällainen, täydellisen maallikon tiivistetty näkemys asiasta. Korjatkaa toki, jos olen ihan hakoteillä.

Kuva 1. Kantavat tiiliseinät.

Meillä osa harkoilla toteutetuista seinistä on suunniteltu kantaviksi, joka nähdään rakennesuunnittelijan piirustuksista, joista leikkaus oheisessa kuvassa (kuva 1). Kantavat seinät on merkitty kuvaan merkinnällä kantavat tiiliseinät. Kuvan perusteella ei ilmeisesti ole täysin itsestään selvää, mitä kantavien seinien loppujen lopuksi tulisi kantaa: ainoastaan talon toisen kerroksen päätyseinää vai sekä päätyseinää että yksikerroksisen osuuden vesikattorakenteita. Itse tulkitsen piirustuksen siten, että seinien tulee kantaa toisen kerroksen päätyseinän lisäksi myös yksikerroksisen osuuden vesikattorakenteita. Enkä oikein ymmärrä, miten sen voisi mitenkään toisin tulkita.

Kuva 2. Kantavat tiiliseinät ja
kattovasat.

Asia selviää edellistä piirustusta paremmin välipohjapiirustuksesta (kuva 2), johon rakennesuunnittelija on piirtänyt myös yksikerroksisen osuuden kohdalle kattovasat (48 x 198), jotka kulkevat nätisti 600 mm jaolla näiden seinien päältä. Tämän kuvan perusteella ei pitäisi olla enää pienintäkään epäselvyyttä siitä, että harkkoseinien tulee kantaa myös vesikaton rakenteet ja tietysti myös niihin kohdistuvat kuormat, kuten lumikuorma ja rakenteiden aiheuttamat kuormat.

Jossakin vaiheessa loppuvuotta 2011 tulin pohtineeksi tätäkin asiaa tarkemmin saatuani rakennusvalvonnasta rakennuskohteemme tarkastuskoosteen. Tarkastuskoosteessa oli rakennekatselmuksen yhteydessä maininta: KTS puuttuu. Minähän en tietenkään ymmärtänyt, mitä merkintä tarkoittaa ja jouduin kysymään tätä rakennusvalvonnasta. Rakennusvalvonnasta auliisti kerrottiin merkinnän tarkoittavan sitä, ettei Kantavia TiiliSeiniä oltu vielä toteutettu silloin kun rakennekatselmus on pidetty. Tässä vaiheessa tunsin itse taas todella typeräksi, koska olisihan tuo nyt pitänyt tajuta kysymättäkin. Mutta näitä seiniä ei tosiaankin ollut vielä tuolloin, eikä olisi voinutkaan olla, koska tuolloinhan ei oltu valettu edes lattioita.

Tällöin elettiin aikaa, jolloin vastaavan työnjohtajan sopimuksen irtisanomisesta oli kulunut jo pari kuukautta ja tuolloin olin siis jo täysin varma siitä, että meillä on puutteita ja laiminlyöntejä vastaavan työnjohtajan tarkastuksissa. Muiden muassa näiden seinien osalta olin aika varma siitä, ettei vastaava työnjohtajamme ole näitä seiniä tarkastanut lainkaan, kuten ilmeisesti ei paljon muutakaan. Katsoin näin ollen parhaimmaksi selvittää, onko nämä meidän kantavat seinämme asianmukaisesti toteutettu.

Kuva 3. Kiilaus harkkokappaleilla
päätyorsien kohdalla.

Vähän ennen joulua purin paneeliseinän kodinhoitohuoneen puolelta, jotta pääsin tarkastelemaan harkkoseinää ja sitä, mitä se oikein kantaa vai kantaako yhtään mitään. Toisen kerroksen päätyseinän orsien (51 x 300 kertopuu) alle oli muurattu harkon paloja siten, että seinä kannatteli orsia ja tuntui amatööristä vielä ihan tiukaltakin rakenteelta (kuva 3). Siitä en sitten tiedä, kuinka tiukka tuo ratkaisu on ollut muuraushetkellä ja onko päätyorret mahdollisesti päässeet putoamaan muurauksen jälkeen. No, joka tapauksessa tuolta osin tämä seinä vaikutti olevan kunnossa. Tarkennuksena se, että oheinen kuva on otettu huomattavasti myöhemmin siinä vaiheessa kun olin jo purkanut kodinhoitohuoneen kattopaneloinninkin yksikerroksiselta osuudelta

Kuva 4. Kantavaa seinää.

Mutta, entäpä loput seinästä? Niinpä niin, katsotaanpa oheista kuvaa (kuva 4). Tämäkin kuva on otettu siinä vaiheessa kun olin jo purkanut kodinhoitohuoneen kattopaneloinnin. Kuvasta on nähtävissä, ettei harkkoseinän ja vesikaton rakenteiden välissä ole muuta kuin 5 cm pelkkää ilmaa. No, on siinä löysänä roikkuvaa höyrynsulkumuoviakin, mutta se ei taida tehdä seinästä kantavaa juuri sen enempää kuin 5 cm ilmasiltakaan.

Ei sillä, että tämä olisi minua millään tavoin yllättänyt, koska olinhan minä nimenomaan tätä osannut odottaa. Mutta kyllä se silti vitutti.

Jotta asia ei olisi jäänyt yksin oman tuomioni varaan, pyysin rakennesuunnittelijaamme käymään talollamme ja antamaan oman näkemyksensä asiaan. Lähinnä siis siihen, pitäisikö seinän kantaa myös vesikaton rakenteet ja kuormat vai ei. Siitähän ei ollut mitään epäselvyyttä, että seinä ei niitä kanna.

Rakennesuunnittelija tulikin käymään ja vahvisti oman näkemykseni: seinän tulisi kantaa myös yksikerroksisen osan vesikattorakenteet. Samaisella käynnillä minulle selvisi myös se, että rakennustöissä on poikettu rakennesuunnitelmista useampaankin eri otteeseen. Rakennesuunnittelija mainitsi tuolla käynnillä, että hän on laatinut kaiken kaikkiaan 23 päivitettyä rakennepiirustusta rakennuskohteestamme. Hassua, ettei kukaan ollut vaivautunut mainitsemaan näistä muutoksista minulle yhtään mitään ennen tätä. Puhumattakaan siitä, että minulle olisi toimitettu päivitetyt piirustukset tai minulta olisi pyydetty lupa näille muutoksille.

Kyseessä oli siis selvä rakennusvirhe, jota vastaava työnjohtajamme Jarmo Kekki ei ollut havainnut "tarkastuksessaan". Niin, kantavien rakenteiden tarkastushan kuuluu vastaavan työnjohtajan säädösten määräämiin tehtäviin. Vastaava työnjohtaja ei kuitenkaan ollut tarkastanut lainkaan näitä seiniä ainakaan sen osalta, että kantavatko ne suunnitelmien mukaisesti. Mikäköhän lie ollut tällä kertaa syynä, kenties ne talotikkaat ovat estäneet tämänkin tarkastuksen tai ehkä se on ollut liian vaarallista, koska tilaaja ei ole huolehtinut työturvallisuudesta ja järjestänyt turvallista pääsyä seinän ja katon rajapintaan. Samapa se, tarkastamatta ne kuitenkin olivat, kuten seuraavissa osissa tarkemmin selviää.

Lopputulema joka tapauksessa oli se, että meillä oli kantava seinä, joka ei kantanut. Jatketaan siitä ensi kerralla.

Suoraan sanoen mieleni tekisi käsitellä piakkoin tuota yhdessä kommentissani mainitsemaa konsultin ja kauppiaan välistä suhdetta ja konsultin toimintaa vähän laajemminkin konsulttitoiminnan yleisten periaatteiden valossa. Mutta ehkä maltan mieleni vielä jonkin aikaa sen aiheen suhteen.