Kantavat seinät - Osa 2 "Tarkastettu pääasiassa siinä laajuudessa"

Edellisestä tarinasta onkin päässyt vierähtämään jo joku tovi ja osittain tämä johtuu siitä, että minulla on ollut aikamoinen kiire töiden kanssa. Minä kun olen valinnut toimintamalliksi sen, että teen sovitut työt ja laskutan ainoastaan tehdyistä töistä. Ymmärrän toki, että tämä saattaa joistakin, esimerkiksi meidänkin rakennuskohteessamme toimineista elinkeinonharjoittajista, kuulostaa jopa hivenen radikaaliltakin ansaintamallilta, mutta itse olen havainnut mallin käytännössä ihan toimivaksi. Eikä tästä mallista ole asiakkailtakaan pahemmin rutinoita kuulunut.

No niin, mennään asiaan ja jatketaan edelleen ”kantavilla” seinillä, joista aloittelin tarinaa edellisellä kerralla. Edellisin tarinan perusteella lienee kaikille selvää, ettei tarinassa esitelty seinä kanna kattorakenteita, kuten sen suunnitelmien mukaan pitäisi. Tällä kertaa kerron siitä, kuinka entinen, tunnollinen vastaava työnjohtajamme on asiaa käsitellyt rakennustyön tarkastusasiakirjan liitemateriaalissa.

Jarmo Kekin käyttämässä rakennustyön tarkastusasiakirjapohjassa, joka ei muuten ole Lempäälän kunnan virallinen ja rakennusluvan yhteydessä rakennustyössä käytettäväksi annettu tarkastusasiakirjapohja, yhtenä vastaavan työnjohtajan tehtävänä on:

"Rakenteet on tarkastettu ja rakennekatselmus on toimitettu."

Tähän kohtaan Jarmo Kekki on merkinnyt päivämäärän 1.4.2011 ja vahvistanut tämän allekirjoituksellaan. Rakennekatselmus pidettiin 1.4.2011 ja edellisen tarinan perusteella tiedämme, ettei tuolloin ole kuitenkaan katselmoitu näitä kantavia harkkoseiniä. Niitähän ei ollut tuolloin vielä ollut, eikä niitä näin ollen ole myöskään voitu tarkastaa ennen rakennekatselmusta. Minun tietojen mukaan niistä ei ole vaadittu järjestettäväksi uutta katselmusta, joka tarkoittaa sitä, että niiden tarkastaminen on jäänyt yksin vastaavan työnjohtajan vastuulle. Rakenteita ei siis ole tarkastettu kokonaisuudessaan 1.4.2011 mennessä, vaikka Jarmo Kekin tarkastusasiakirjan merkintä näin antaakin ymmärtää.

Koska kyse on kantavista rakenteista, jotka käsitykseni mukaan ovat suhteellisen olennainen tekijä rakennuksen ja rakenteiden kestävyyden suhteen, ne on tarkastettava erityisen huolellisesti, eikä niissä voida missään tapauksessa hyväksyä puutteita. Tämä pitäisi olla selvää myös vastaavalle työnjohtajalle, varsinkin erityisen tunnolliselle kuten meillä.

Tässä vaiheessa asia alkaakin sitten menemään aika mielenkiintoiseksi. Jarmo Kekki ei missään vaiheessa ole maininnut minulle sanallakaan, että kantavien harkkoseinien kohdalla olisi minkäänlaisia puutteita tai virheitä. Ei sanallakaan. Rakennustyöntarkastusasiakirjan liitemateriaaliin Jarmo Kekki on kuitenkin onnistunut merkitsemään seuraavaa:

”Rakenteet:
Rakenteet on tarkastettu pääasiassa merkinnällä 01.04.2011 siinä laajuudessa, kuin rakenteita oli tuolloin tehty ja tarkastettavissa. Kantavien tiiliseinien päältä puuttuu osittain kiilaus kantaville vesikattorakenteille. Asiasta on informoitu useampaan otteeseen tilaajan työntekijää puutteen korjaamiseksi. Työntekijä oli pyytänyt saada täydentää rakenteet puutteiden osalta. Tilaajan työntekijä ei kuitenkaan voinut asentaa ko. kiilauksia, koska tilaaja ei antanut työntekijälle mahdollisuutta täydentää rakenteita.”

Tämä on vähintäänkin hämmästyttävää. Tuon perusteella Jarmo Kekki olisi ollut täysin tietoinen siitä, että kantavien harkkoseinien kohdalla on puutteita ja virheitä. Mutta, kuten aiemmin mainitsin, niin minulle hän ei ole näistä maininnut sanallakaan. Jos Jarmo Kekki on ollut tietoinen rakenteiden puutteista ja virheistä, miksi hän ei ole ryhtynyt toimiin puutteiden ja virheiden korjaamiseksi vaan on antanut työntekijöiden ja urakoitsijoiden jatkaa töitä niin kuin kaikki olisi kunnossa? Selitykseksi ei kelpaa, että tilaaja ei ole antanut mahdollisuutta rakenteiden täydentämiseen. Ja tämä ihan siitä syystä, että se ei pidä paikkaansa. Mutta palataan tähän asiaan seuraavassa tarinassa.

Kuva 1. Kyllähän ammattimies tästä
seinien kantavuuden tarkastaa.

Toisaalta, Jarmo Kekkihän mainitsee tuossa selityksessään, että rakenteet on tarkastettu siinä laajuudessa kuin rakenteita oli tuolloin 1.4.2011 tehty ja tarkastettavissa. Ehkä tämä pitäisi ymmärtää siten, että Jarmo Kekin pyhänä aikomuksena on ollut tarkastaa harkkoseinien kiilaukset jossakin myöhemmässä vaiheessa, mutta minä, ilkeä pirulainen, ehdin potkimaan herran työmaalta pois ennen kuin tunnollinen vastaava työnjohtaja ehti tarkastamaan kiilauksia. Järkeenkäypä selitys, mutta hivenen kummastelen sitä, että miten Jarmo Kekki on ajatellut tarkastavansa kiilaukset kun seinät ovat olleet jo paneloituina ja laatoitettuina ja katotkin kokonaisuudessaan paneloituina siinä vaiheessa kun sopimukset irtisanottiin. Amatöörinä en keksi, miten nuo kiilaukset pystyisi enää tuossa vaiheessa tarkastamaan, itse kun jouduin purkamaan paneloinnit niin seinästä kuin katostakin selvittääkseni pelkästään sen, onko seiniä ylipäätään kiilattu. Puhumattakaan siitä, että olisin voinut tarkastaa sen, onko seinät kiilattu kunnolla ja asianmukaisesti. Mutta ammattimies onkin ammattimies. Siitäkin huolimatta tuntuisi järkevämmältä tarkastaa ne ennen laatoituksia ja panelointeja, jo ihan siitä syystä, että mahdollisten korjausten tekeminen saattaisi olla vähän helpompaa.

Edellisessä osassa kerroin, että itselleni selvisi kantavan seinän puutteet vasta joulukuun lopussa 2011. Tämä oli siis noin kaksi ja puoli kuukautta sen jälkeen kun olin irtisanonut Jarmo Kekin kanssa tehdyn vastaavan työnjohtajan sopimuksen.

Vuoden 2012 alussa, tarkemmin sanoen 4.1.2012, keskustelin Jarmo Kekin kanssa rakennuskohteemme ongelmista ja epäselvyyksistä. Keskustelun alussa tiedustelin Jarmo Kekiltä tarkastusasiakirjaan merkityistä tarkastuksista ja Jarmo Kekki totesi, että kaikki asiakirjaan merkityt tarkastukset on tehty. Myöhemmin tivasin häneltä tarkemmin kantavien seinien tarkastuksesta ja mainitsin hänelle myös siitä, etteivät nämä seinät ole kantavia siten kuin niiden suunnitelmien mukaan pitäisi olla. Tässä vaiheessa selvisikin sitten, ettei Jarmo Kekki ollutkaan tarkastanut lainkaan kantavien seinien kiilauksia vesikaton rakenteiden osalta ja tämän Jarmo Kekki totesi aivan itse. Kaikki oli tarkastettu, niinpä niin. Tässä yhteydessä lienee myös syytä korostaa sitä, ettei Jarmo Kekki ollut lainkaan tietoinen siitäkään, että kiilaukset puuttuvat.

Mutta olennaisin asia, joka tuolloin selvisi, oli siis se, ettei Jarmo Kekki ollut lainkaan tarkastanut kantavia seiniä kiilausten osalta. Hän siis ihan omin sanoin totesi, ettei ollut tarkastanut kantavien seinien kiilauksia ja sitä, kantavatko seinät myös yksikerroksisen osan vesikattorakenteet. No, ei hän ollut tarkastanut kyllä sitäkään, että kantavatko seinät edes toisen kerroksen päätyorsia. Voidaan siis aika huoletta todeta, ettei näitä kantavia rakenteita ole tarkastettu lainkaan.

Käymämme keskustelun perusteella tuo tarkastusasiakirjan liitemateriaalin merkintä asettuukin sitten vähintäänkin omituiseen valoon. Jarmo Kekki on itse todennut 4.1.2012, ettei ole tarkastanut harkkoseiniä sen osalta, kantavatko ne yksikerroksisen osan vesikattorakenteita kuten suunnitelmien mukaan pitäisi. Siitä huolimatta hän on merkinnyt liitemateriaaliin, että "Kantavien tiiliseinien päältä puuttuu osittain kiilaus kantaville vesikattorakenteille".

Katsotaanpa tässä välissä vielä liitemateriaalin alkupuolen merkintää, jossa Jarmo Kekki kertoo meille seuraavaa:

"Tilaaja / rakennushankkeeseen ryhtynyt on irtisanonut vastaavan työnjohtajan kohteesta 06.10.2011 yksipuolisella ilmoituksellansa. Tarkastukset ja havainnot on tehty kohteen rakentamisen aloituksesta 04.10.2011 asti."

Edellä olevassa Jarmo Kekki mainitsee, että kaikki havainnot on tehty 4.10.2011 mennessä. Eikä asia tietenkään voi mitenkään muutenkaan olla, mitään havaintojahan hän ei vastaavana työnjohtajana ole irtisanomisensa jälkeen voinut tehdä. Mutta miten ihmeessä Jarmo Kekki on voinut havaita kantavien harkkoseinien puutteet 4.10.2011 mennessä, jos hän ei ole kiilauksia lainkaan tarkastanut, eikä ole ollut edes tietoinen puutteista ennen kuin 4.1.2012? En ymmärrä.

Vaikuttaa epäilyttävästi siltä, ettei merkintä taida pitää ihan paikkaansa. Etteikö olisi taas vähän niin kuin jälkikäteen keksitty selitys selkeästä laiminlyönnistä seuraavan vastuun välttämiseksi. Ymmärrettävää toki, mutta silti epärehellistä.

No, voihan tietysti olla, että Jarmo Kekki on keksinyt aikakoneen, keksijä kun on. Ja jos asia on näin, niin suosittelen patentoimaan tämänkin keksinnön mitä pikimmiten. Ja pakko sanoa tähän väliin, että on tämä Kekki kyllä ehtivä tyyppi. Täytyykin jossakin välissä käsitellä vähän konsultin työtaakkaakin sinä aikana kun hän vielä oli tekemisissä meidän rakennuskohteemme kanssa. Tuntuu nimittäin siltä, että Kekin vuorokausissa on vähintään tuplamäärä tunteja verrattuna minun vuorokausiini.

Yhtä kaikki, sanoisin, että Jarmo Kekin liitemateriaalin merkintä ja meriselitys on ihan sitä itseään. Jarmo Kekki on kirjannut liitemateriaaliin täysin tietoisesti ja harkiten merkinnän puutteista, joista hänellä ei todellisuudessa ole ollut harmaintakaan aavistusta – puhumattakaan siitä, että selitys olisi edes puoliksi totta. Pistää miettimään myös sitä, kuinka yleistä ylipäätään on, että asiakirjoihin kirjataan havaintoja pelkkien kuulopuheiden perusteella? Jarmo Kekkihän ei nimittäin ole tässä käsiteltyä puutetta itse havainnut (eikä havainnoinut) lainkaan, vaan tieto siitä on tullut minulta.

Mutta eipä tarvitse ihmetellä, miksi liitemateriaalin toimittaminen minulle oli niin kovin vaikeaa. Jarmo Kekiltähän kesti yli vuosi toimittaa liitemateriaali minulle siitä hetkestä kun liitemateriaalia ensimmäisen kerran pyysin. Ja yllättäen liitemateriaalit ja selitykset ovat päivittyneet matkan varrella aina sitä mukaa kun virheitä on löytynyt. Rehellinen "mies", ei voi muuta sanoa.

Tällainen tarina tällä kertaa. Ensi kerralla jatkan samasta aiheesta ja tartun tarkemmin tuohon Jarmo Kekin esittämään väitteeseen siitä, etten olisi antanut työntekijälleni mahdollisuutta täydentää rakenteita.