Lämmöneristys - Osa 1 "Pakkanen puree ja paukkuu"

Jaahas, siirrytäänpä seuraavaksi lämmöneristyksen kiehtovaan maailmaan. Aiheesta on meidän talomme kohdalla aika paljon kerrottavaa ja tulenkin käsittelemään asiaa useammassa kirjoituksessa. Tässä ensimmäisessä osassa keskityn kertomaan omista pikku tutkimuksista talomme lämmöneristyksiin liittyen. Seuraavissa osissa kerron lämmöneristysten virheistä tarkemmin ja käsittelen myös mielenkiintoista katselmusta, jonka järjestin kevättalvella 2012. Yksi oma kokonaisuutensa on yläpohjan puhallusvilla, jonka kohdalla ei mennyt mikään niin kuin olisi pitänyt.

Kaikki varmaankin yhtyvät näkemykseen, että lämmöneristys on yksi talon tärkeimmistä yksittäisistä osa-alueista. Näin ollen lienee selvää, että siihen myös hieman panostetaan ja huolehditaan siitä, että lämmöneristykset tehdään huolellisesti ja asianmukaisesti. Ja jälleen kerran ollaan osa-alueella jossa vastaavalla työnjohtajalla on erityinen asema jo yksin säädösten mukaan. Säädöksethän edellyttävät, että vastaava työnjohtaja tarkastaa rakennuskohteen lämmöneristykset. Ja jos tarkastus tehdään asianmukaisesti, niin lämmöneristysten pitäisi olla jotakuinkin kunnossa, eikä pakkasen pitäisi paukkua nurkissa – sisäpuolella ainakaan.

Meillä lämmöneristykset on tarkastettu tarkastusasiakirjan mukaan 24.8.2011, eikä mitään virheitä tai puutteita ole havaittu. Tarkastusasiakirjan liitemateriaalin ensimmäisessä 15.1.2012 päivätyssä versiossa ei ole lämmöneristyksiä koskevia merkintöjä. Mutta 23.3.2012 päivättyyn liitemateriaaliin Jarmo Kekki on hämmästyttävästi kirjannut seuraavan merkinnän:

"Yläpohjan lämmöneristystä ei ole tarkistettu 2krs yläpohjan osalta, koska käynti ullakkotiloille oli estetty."

Yllätys, yllätys, kulku on jälleen ollut estetty. Ja miten sattuikin, että tämä merkintä on tullut liitemateriaaliin sen jälkeen, kun puhallusvillan pikkuongelmat ovat valjenneet minulle ja Jarmo Kekkikin on ymmärtänyt, että ne ovat valjenneet minulle. No, palataan tähän aiheeseen ihan omassa tarinassaan.

Tammikuun alussa 2012 ihmettelin miksi talossa tuntuu olevan todella viileää siellä täällä ja tutkailin asiaa hieman tarkemmin. Pikaisen käsikopelolla tehdyn analyysin perusteella totesin, ettei kaikki ole aivan niin kuin pitäisi. Kävinkin sitten hankkimassa pintalämpömittarin, jolla mittailin seuraavien päivien aikana lämpötiloja ympäri taloa. Mittausten edessä v-käyrä nousi nousemistaan, jyrkästi ja korkealle. Tulokset olivat nimittäin kaikkea muuta kuin sitä, mitä uudelta, hyvin rakennetulta talolta voisi odottaa. Niin, meillähän on Jarmo Kekin mukaan hyvin rakennettu talo.

Kuva 1. Pintalämpömittarin mittaustuloksia.

Oheisessa kuvassa on mittaustuloksia muutamasta kohdasta taloa tammikuun alkupuolelta. Kuvasta kannattaa huomioida se, että talon oikeassa päädyssä oleva ”elintasopaise” on yksikerroksinen kun talo muutoin on kaksikerroksinen. Mittaushetkellä ulkolämpötila oli suunnilleen -9 °C ja sisäpuolella lämpötila oli olohuoneessa suunnilleen 20 °C mitattuna noin 40 cm lattianpinnasta. Näissä olosuhteissa lämpötilat eivät mielestäni saisi nykyaikaisessa ja hyvin rakennetussa talossa heitellä muutamaa astetta enempää missään mittauspisteessä. Ei edes nurkissa tai lattian ja katon rajassa.

Mittaustuloksista näkyy varsin selvästi, ettei lämmöneristyksissä ollut kaikki todellakaan kunnossa. Ulkona oli siis vajaat kymmenen astetta pakkasta ja talossa sisällä useissa paikoissa alle kymmenen lämpöastetta. Saunassa oltiin kiukaan yläpuolella jopa reippaissa pakkaslukemissa (-6,2 °C). Tuossa nimenomaisessa kohdassa lämpötilaindeksi oli näin ollen luokkaa 10 %, joka ei ole lähelläkään hyväksyttävää. Kuvassa on merkittynä useita muitakin mittaustuloksia, joiden perusteella saatava lämpötilaindeksi on kaikkea muuta kuin hyvä ja osassa jäädään kirkkaasti välttävänkin alle. Tilanne ei siis todellakaan vaikuttanut hyvältä.

Tässä vaiheessa tulin siihen tulokseen, että talossa on syytä suorittaa hieman tarkempia mittauksia ja totesin tämän onnistuvan parhaiten lämpökameralla. Vuokrasin siis lämpökameran ja kuvailin sillä ympäri taloa. Lämpökameralla olikin helppo paikallistaa ongelmakohtia, joita ikävä kyllä löytyi lisää aikalailla. Eikä havainnot todellakaan laskeneet sitä jo korkealle kohonnutta v-käyrää – vaan ihan päinvastoin.

Lämpökameralla kuvaillessani sisälämpötila on noin 20 °C metrin korkeudella keskellä olohuonetta ja ulkona paukkui mukava -18 °C pakkanen. Ikävä kyllä se pakkanen paukkui paikoitellen myös sisällä. Mutta katsotaanpa seuraavaksi muutamia ottamiani kuvia. Tässä esittelen ainoastaan muutamia karuimpia esimerkkejä, mutta lämpövuotoja oli kuvausten perusteella vähän joka puolella taloa. Esimerkiksi olohuoneessa oli ulkoseinillä lattianrajassa useita kohtia, joissa tilanne oli kaikkea muuta kuin hyvä.

Kuva 2. Havaintoja olo- ja kirjastohuoneista.

Ensimmäisessä kuvassa (kuva 2) on kolme kuvaparia olo- ja kirjastohuoneista. Ensimmäisessä kuvaparissa näkyy olohuoneemme väliseinän ja ulkoseinän nurkka. Väliseinälinja kulkee talon pituussuunnassa keskellä taloa. Väliseinälinjan toisella puolella (olo- ja kirjastohuone) maanvarainen laatta on alempana kuin muualla talossa. Tämä johtuu ihan siitä, että olo- ja kirjastohuoneessa on lautalattiat ja muualla alakerrassa on laattalattiat. Lämpökamerakuvasta nähdään hyvin, että lattianrajassa on aikamoista lämpövuotoa, joka ei mene mihinkään normaaliin toleranssiin. Jotain oli siis pielessä.

Keskimmäisessä kuvaparissa onkin sitten toinen olohuoneen nurkka, joka on ulkonurkka. Kappas, nurkassahan on pakkasta. Tosi kiva. Ei ole lämmöneristystyö ihan onnistunut, ei. Jos edellisen kuvaparin nurkassa oli jotakin pielessä, niin tässä on jotakin todella pahasti pielessä.

Viimeisessä kuvaparissa näkyy kirjastohuoneen peräseinällä oleva ilmanvaihtokanava. Ilmanvaihtokanava tulee tuossa yksikerroksisen osan yläpohjasta kirjastohuoneeseen. Ei näytä hyvältä tämäkään. Huomautuksena vielä se, että ilmanvaihto ei ollut tuolloin lainkaan toiminnassa.

Kuva 3. Havaintoja kodinhoitohuoneesta.

Kuvan 3 ensimmäisessä kuvaparissa meillä onkin sitten ilmanvaihtokanava kodinhoitohuoneessa ja tässäkin ilmanvaihtokanava tulee yksikerroksisen osan yläpohjasta sisään. Tässä kuvassa näkyy hyvin yksi- ja kaksikerroksisten osien raja, joka kulkee juuri tuossa mistä ilmanvaihtokanava puskee kylmää sisään. Ja pakkasen puolellahan tässäkin ollaan selvästi.

Keskimmäisessä kuvaparissa näkyy kodinhoitohuoneen ulkonurkka katonrajassa. Lämpöä piisaa hulppeat 3,1 °C. Ei oikein vakuuta tämäkään.

Viimeisessä kuvaparissa on näkymä kodinhoitohuoneen ja pesuhuoneen väliseltä kantavalta harkkoseinältä. Kuvan ottohetkellä olin jo purkanut paneloinnin tuolta upeasti muuratulta harkkoseinältä, jotta pääsin katsomaan tarkemmin sitä, kantaako harkkoseinä yksikerroksisen osan kattorakenteita vai ei. Ei kantanut. Mutta oikein miellyttävät 5,7 °C hellelukemat katonrajassa.

Kuva 4. Puku- ja pesuhuone, saunan oviaukko.

Kuvassa 4 nähdään ensimmäisessä kuvaparissa puku- ja pesuhuoneen välisen kulkuaukon seinää. Pukuhuoneen paneelin takana 7,9 °C. Kuvassa on siis kulkuaukon reuna, joka on oikeasti tietenkin pysty- eikä vaakatasossa kuten kuvassa. Kääntäkää kuvaa mielessänne 90 ° myötäpäivään niin pitäisi näyttää jotakuinkin oikealta. Seinän yläpuolella kulkee yksi- ja kaksikerroksisten osien raja ja yksikerroksinen osa on vasemmalla puolella. Jostain yksikerroksisen osan yläpohjasta pääsee kylmää puskemaan sisään – ihan pikkuisen.

Seuraavan kuvaparin valokuvasta ei saa mitään selvää mutta kuva on otettu pesuhuoneen ja saunan välisen seinän ja ulkoseinän nurkasta. Lämpökamerakuvasta saakin sitten onneksi selvää oikein hienosti. Nurkassa on mukavat 7,9 °C lämpöä.

Viimeisessä kuvaparissa näkyy saunan oviaukon yläreuna, jossa näyttäisi olevan paneelin takana -0,7 °C. Saunassa noin ylipäätään kulki kylmä ilma varsin mukavasti paneelien takana ja oviaukon seinällä paneelien takana oli lattianrajassakin lämpötilat jotakin ihan muuta kuin olisi pitänyt olla.

Kuva 5. Havaintoja saunasta.

No niin, sitten päästäänkin saunaan – ikävä kyllä ainoastaan kuvien muodossa. Eikä näiden kuvien perusteella ole odotettavissa mitenkään erityisen hyviä löylyjä. Saunan höyrynsulkujen virheitä olen käsitellyt jo aiemmissa kirjoituksissa ja taisin näyttää näitä kuviakin niiden yhteydessä. No, kertaus on opintojen äiti.

Ensimmäisessä kuvaparissa näkyy saunan peräseinä, jossa ilmanvaihtokanavan takana katonrajassa lämpökamerakuvan mukaan pakkasta -4,5 °C. Hienoa, todella hienoa.

Seuraavassa kuvaparissa näkyy saunan peränurkka ja kappas, pakkasta sielläkin. Tässä kohdassa onneksi ainoastaan -2,3 °C.

Ja lopuksi vielä kuvapari kiuasnurkasta. Lämpökamerakuvan mukaan pakkasta -9,7 °C. Helvetin hyvin rakennettu talo – kyllä.

No niin, tässä oli tällainen pieni esittely meidän hyvin rakennetun talon lämmöneristyksistä. Eihän tässäkään loppujen lopuksi auttanut kuin ryhtyä purkuhommiin. Sitä ennen piti kuitenkin pitää muun muassa katselmus rakennuskohteessa ja käydä jälleen loputonta ja idioottimaista kädenvääntöä eri osapuolten kanssa.

Seuraavissa osissa kerron lisää muun muassa olohuoneen lattianrajassa olleista ongelmista ja käsittelen myös ullakkotilan lämmöneristystä, jossa onkin sanomista vaikka ja kuinka. Eikä sanominen rajoitu yksin selkeisiin virheisiin vaan asiassa on kyllä jotain muutakin hämärää.