Savuhormi – Osa 2 "... paloviranomaista silmään"

Tässä tarinassa käsittelen entisen vastaavan työnjohtajamme Jarmo Kekin paloviranomaiselle esittämää kannanottopyyntöä savuhormimme virheisiin liittyen. Tästäkin tarinasta tuli aivan liian pitkä, mutta ainakin niiden, joiden kohteissa on haettu vastaavia viranomaiskannanottoja ja hyväksyntöjä, kannattaa ehkä lukea tarina loppuun saakka.

Reklamoin savuhormista 10.4.2012 ja reilut kuusi viikkoa myöhemmin 25.5.2012 Jarmo Kekki lähetti edellisessä osassa mainitsemani väliaikatiedotteen. Tuolloin Jarmo Kekki ei ilmoituksensa mukaan ollut vielä saanut pyytämäänsä kannanottoa ja hän lupasikin ilmoitella asiasta viikon kuluttua lisää. Eipä ilmoitellut. Heinäkuussa hän kuitenkin kertoi vaimolleni, ettei useista pyynnöistä huolimatta edelleenkään ole saanut pyytämäänsä kannanottoa.

Koska en ollut saanut sen enempää uutta väliaikatiedotetta kuin viranomaiskannanottoakaan, tulin ahdistelleeksi Jarmo Kekkiä asiasta loppukesästä 2012 ja vaadin häntä toimittamaan joko viranomaiskannanoton tai kyseisen viranomaisen yhteystiedot. Vastausta en tietenkään saanut. Näin ollen lähestyinkin suoraan Tampereen aluepelastuslaitosta ja pyysin heitä selvittämään, onko Jarmo Kekki ylipäätään esittänyt minkäänlaista kannanottopyyntöä pelastuslaitoksen suuntaan ja jos on, niin kenelle.

Sain pyytämäni tiedot pelastuslaitokselta ja sain myös sen viranomaisen yhteystiedot, jolta kannanottoa oli pyydetty. Tämä kyseinen viranomainen puolestaan toimitti minulle kopiot kaikista asiaan liittyvistä sähköposteista, joita he olivat Jarmo Kekin kanssa toiselleen lähetelleet.

Ensimmäinen ihmeellinen asia tässä on se, että kannanottopyyntö on osoitettu Tampereella toimineelle palotarkastusinsinöörille, jonka vastuualueeseen Lempäälä ei tietääkseni ole tuolloin kuulunut. Miksi kannanottoa ei pyydetty Lempäälässä toimivalta paloviranomaiselta? Voisiko paikallisen paloviranomaisen suorittamalla neuvontakäynnillä olla tekemistä asian kanssa?

Lähdetäänpä purkamaan itse kannanottopyyntöä. Jarmo Kekki on ensin lähestynyt paloviranomaista puhelimitse ja viranomainen on tällöin pyytänyt Jarmo Kekkiä toimittamaan kuvan kohteesta sekä savuhormin tyyppihyväksyntäasiakirjat. Puhelun jälkeen Jarmo Kekki on lähettänyt viranomaiselle sähköpostia 9.5.2012, kuukausi reklamaationi jälkeen. Todella nopeaa toimintaa, etten sanoisi.

Tässä vaiheessa lienee syytä jo mainita, ettei Jarmo Kekki viranomaisen mukaan missään vaiheessa eikä millään tavoin tuonut esiin sitä tosiasiaa, että savuhormista on jo viranomaisen neuvontakäynnin perusteella laatima pöytäkirja ja, että savuhormi on ylipäätään tarkastettu toisen paloviranomaisen toimesta. Puhumattakaan siitä, mikä toisen paloviranomaisen kanta asiaan on ollut. En ole aivan varma, mutta kuvittelen, että Suomen lakien mukaan viranomaisille tulisi antaa kaikki olennainen informaatio kun viranomaiselta pyydetään lausuntoa, kannanottoa tms. Tässä tapauksessa väitän, että palotarkastajan pöytäkirja on vähintäänkin oleellista informaatiota käsiteltävän asian suhteen. Ja kyllä, Jarmo Kekillä on ollut kopio palotarkastajan pöytäkirjasta. Jarmo Kekki myöskään ollut millään tavoin tuonut esiin sitäkään, mikä rakennuskohde on kyseessä.

Palataanpa itse kannanottopyyntöön. Lainaan Jarmo Kekin viranomaiselle esittämän kannanottopyynnön tähän kokonaisuudessaan ja perkaan sitä sen jälkeen kohta kohdalta. Kannanottopyyntö:

”Tässä asia, josta keskustelimme puhelimessa.
Eli nyt ongelmana on se, että hormi on jostakin kohtaa puurunkoon 35mm suojaetäisyydellä.
Valmistajan ohjeen mukaan suojaetäisyyden pitäisi olla 50mm.
Puurungon ja hormin välissä on kipsilevy.
Tuo 35mm etäisyys on siis hormista puunpintaan.

Mainitsit puhelimessa, että hormiasioita voidaan katsoa tapauskohtaisesti ja pyysit lähettämään kohteesta kuvan tutkintaasi varten, kuva liitteenä.

Työmaan tilanne on se, että hormi on laatoitettu wc osalta, joten hormin siirto on 2krs talossa erittäin työläs, koska yläkerrankin pinnat ovat lähes valmiit.
Hormi lähtee 1kerroksesta.

Tärkeää olisi nyt kuitenkin huomioida se, että hormilla on ollut ennen CE merkintää 20mm suojaetäisyysvaatimus ja tuote ei ole muuttunut ollenkaan CE vaatimuksen jälkeen.
Suojaetäisyysvaatimus on vain noussut CE merkinnän myötä 50mm:iin.

Onko esim. mahdollista, että kipsilevyn ja hormin väliin asennettaisiin välipohjasta käsin jokin palamaton täyte ja tällä toimenpiteellä paloviranomainen voisi asian hyväksyä tuolla pienemmällä suojaetäisyydellä ja vältyttäisiin suurilta korjaustoimenpiteiltä?
Vai voiko paloviranomainen hyväksyä tilanteen ilman toimenpiteitä?

Kommenttejasi odotellen. Pystyisitkö vastaamaan pikaisesti, kiitos.”

Ensimmäisessä kappaleessa Jarmo Kekki kertoo, että ”hormi on jostakin kohtaa puurunkoon 35mm suojaetäisyydellä”. Sanoisin, että tämä on aikamoista ongelman vähättelyä ottaen huomioon, että liian pieni suojaetäisyys koski hormin kahta sivua koko alakerran korkeudelta. Kekin kuvauksen perusteella voisi saada hyvinkin käsityksen, että ongelma koskee ainoastaan pientä, hyvin rajoittunutta aluetta hormin ja väliseinän välissä.

Kekin palotarkastusinsinöörille
lähettämä kuva png-versiona.

Seuraavassa kohdassa Jarmo Kekki kertoo, että viestin liitteenä on kohteesta kuva. Kyllä, liitteenä oli tosiaankin kuva kohteesta – ja hieno kuva olikin. Jarmo Kekillä on kaikki rakennuskohteemme suunnitelmat, ja myös sähköisinä versioina. Miksi Jarmo Kekki siis lähettää viranomaiselle huonolaatuisen ja rajatun pdf-kopion alkuperäisen pdf:n sijaan? Ei kai syynä voi olla se, että alkuperäisestä olisi selvinnyt, mikä rakennuskohde on kyseessä?

Seuraavan kappaleen asia pitääkin ihan paikkansa. Minua ei tosin kiinnosta pätkääkään, onko hormin siirto työläs vai ei. Minua kiinnostaa ainoastaan se, että onko hormi turvallinen ja määräysten mukainen.

Mennään kannanottopyynnön seuraavaan kappaleeseen. Ensinnäkin, hormimme on Schiedelin Rondo Plus –valmishormi. Jarmo Kekin väittämän mukaan savuhormin suojaetäisyysvaatimus olisi ollut ennen CE-merkintää 20 mm ja, että suojaetäisyysvaatimus olisi CE-merkinnän myötä muuttunut 50 mm:iin itse hormin pysyessä täsmälleen samanlaisena kuin ennen.

Valmistajalta saadun tiedon mukaan Rondo Plus –savuhormi on ollut markkinoilla vuodesta 2007 ja sen suojaetäisyysvaatimus on ollut aina 50 mm kauttaaltaan ja se on ollut markkinoilla vain ja ainoastaan CE-merkittynä. Eli, suojaetäisyysvaatimus ei ole voinut olla 20 mm ennen CE-merkintää. Jarmo Kekin esittämät väitteet eivät siis pidä paikkaansa lainkaan.

CE-merkitty Rondo Plus -hormi ei todellakaan ole ominaisuuksiltaan sama tuote kuin sitä edeltävä tyyppihyväksytty (ei CE-hyväksytty) Rondo-hormi. Rondo Plus on nimenomaan suunniteltu täyttämään CE-vaatimukset ja ominaisuudet ovat tämän myötä muuttuneet merkittävästi edeltävästä tyyppihyväksytystä Rondo-mallista.

Vanhalla Rondo-hormilla suojaetäisyysvaatimus on ollut sisätiloissa 20 mm, lukuun ottamatta läpivientikohtia, joissa suojaetäisyysvaatimus on ollut paloeristettynä 50 mm. Rondon valmistus lopetettiin kun CE-merkitty Rondo Plus -hormi tuotiin markkinoille 2007. Eli ihan tuoreesta asiasta tässä ei ole kyse.

Rondo –savuhormia valmistettiin kolmella erikokoisella harkolla. Harkkoelementtien koot olivat 39 x 39 cm (hormikoko 160 mm), 43 x 43 cm (hormikoko 200 mm) ja tupla 43 x 78 cm (hormikoot 160 ja 200 mm). Kaikkien eri harkko- ja hormikokojen kohdalla keraamisen hormielementin ja harkkoelementin välissä oli 50 mm paloeriste.

Rondo Plus -hormia valmistetaan yksihormisena kahdella erikokoisella harkolla. Harkkoelementtien koot ovat 32 x 32 cm (hormikoko 120 - 160 mm) ja 36 x 36 cm (hormikoko 180 - 200 mm). Keraamisen hormielementin ja harkkoelementin välissä on 25 - 45 mm paloeriste. Meidän savuhormimme keraaminen savuhormielementti on halkaisijaltaan 160 mm, jonka yhteydessä käytetään 25 mm paloeristettä hormi- ja harkkoelementtien välissä. Paloeriste on siis kaikissa tapauksissa aiemman mallin paloeristettä ohuempi ja meidän hormimme kohdalla paloeriste on paksuudeltaan ainoastaan puolet aiemman hormimallin paloeristeestä. Harkon kokokin on huomattavasti pienempi.

Edellisten lisäksi tulee huomioida se, ettei tulisijan lämpötilaluokalla ollut vaikutusta Rondo-hormin suojaetäisyyteen, kuten Rondo Plus -hormilla. Rondolla suojaetäisyysvaatimus oli aina sama kun taas Rondo Plus -hormilla suojaetäisyysvaatimus riippuu myös tulisijan lämpötilaluokasta (esim. T400 - 50 mm, T600 - 100 mm).

Schiedel -jälleenmyyjät

Edellisen perusteella on täysin selvää, ettei Jarmo Kekin esittämät väitteet pidä paikkaansa lainkaan. Onko Jarmo Kekki tietoinen väittämiensä perättömyydestä? Totta kai on. Myyjän tulee tietää myymänsä tuotteen ominaisuudet. Jarmo Kekkihän on myynyt hormin minulle ja Jarmo Kekin toiminimi Pirkanmaan Uniikki Kivitalot on ollut listattuna valmistajan verkkosivuilla hormien jälleenmyyjänä ainakin vielä maaliskuussa 2012. Eikä näiden tietojen tarkastaminen nyt niin vaikeaa ole. Kaikki on saatavilla muun muassa valmistajalta, kunhan vain kysyy.

Seuraavassa kappaleessa Jarmo Kekki ehdottaa, että ”kipsilevyn ja hormin väliin asennettaisiin välipohjasta käsin jokin palamaton täyte” ja homma olisi tällä selvä. Mitäs se hormin tarkastanut palotarkastaja mainitsikaan pöytäkirjassaan?

”Mahdollisilla palamattoman rakennustarvikkeen kerroksilla tai ilmaväleillä ei ole vaikutusta vaadittavaan etäisyyteen hormin ja palavan rakennustarvikkeen pinnan välillä.”

Minun mielestäni tuossa sanotaan selvästi, ettei hormin ja palavien rakenteiden välin täyttäminen palamattomalla aineella vaikuta millään tavoin suojaetäisyysvaatimukseen. Suojaetäisyyden on oltava ohjeiden (ja määräysten) mukainen 50 mm. Vai ymmärränkö jotakin väärin? Minusta nyt kuitenkin tuntuu siltä, että Jarmo Kekki ehdottaa toiselle viranomaiselle ratkaisua, josta toinen viranomainen on todennut, ettei se ole hyväksyttävä. Mutta ehkä Jarmo Kekki ei ymmärtänyt, mitä palotarkastaja tarkoitti…

Viranomainen, jolle kannanottopyyntö on esitettiin, pyysi Jarmo Kekkiä useaan kertaan toimittamaan savuhormista tyyppi- ja CE-hyväksyntäasiakirjat sekä hormin tiedot, jotta voisi käsitellä asiaa. Jarmo Kekki lähettikin viranomaiselle linkit Rondo Plus –hormin CE-hyväksyntädokumenttiin ja esitteeseen. Jostakin syystä Rondo-hormin tyyppihyväksyntädokumentti ja muut tiedot jäivät kuitenkin matkasta. Voisiko syynä kenties olla se, että nämä olisivat antaneet liian selkeän kuvan siitä, että kyseessä on kaksi täysin eri tuotetta ja, etteivät aiemmat väitteet pitäneet lainkaan paikkaansa?

Jarmo Kekki on väittänyt niin minulle kuin vaimollenikin, ettei ole saanut viranomaiskannanottoa useista pyynnöistä huolimatta. Tämähän ei nyt kuitenkaan pidä aivan paikkaansa. Oikea selitys on, että kannanottoa ei ole voitu antaa koska Jarmo Kekki ei ole toimittanut viranomaisen pyytämiä dokumentteja, jotka viranomainen olisi tarvinnut antaakseen kannanoton.

Kaiken kaikkiaan olen vakuuttunut siitä, että Jarmo Kekki on täysin tietoisesti pyrkinyt saamaan viranomaiselta oman, taloudellisen etunsa mukaisen kannanoton piittaamatta lainkaan paloturvallisuudesta ja tätä kautta perheeni turvallisuudesta. Ja viimeistään tässä vaiheessa minun huumorintajuni loppui.

Mutta, mikä merkitys tällaisella paloviranomaisen kannanotolla on esim. tulipalon jälkiselvittelyissä ja vakuutuskorvauksia haettaessa? Karkeasti sanottuna: Ei paskankaan merkitystä. Ainoa asia, jolla on mitään merkitystä, on se, ovatko toteutukset määräysten mukaisia. Paloviranomaisen "hyväksyntä" ei tee toteutuksesta määräysten mukaista, eikä sillä voida määräyksiä kiertää. Paloviranomainen ei ylipäätään voi "hyväksyä" määräysten vastaista toteutusta. Jarmo Kekin kannanottopyyntö on siis ollut ihan yhtä tyhjän kanssa. Tietojeni mukaan näitä ”hyväksyntöjä” on haettu muissakin kohteissa ja näissä kohteissa suosittelisin tarkastamaan, että toteutukset ovat oikeasti määräysten mukaisia.

Ja seuraavassa osassa ruikitaan silmään rakennusvalvontaviranomaista.