28.12.2015

Käräjäoikeuden päätös - Osa 2 "Tilaajan palkkaamat rakennusmiehet vahvistavat"

Joulu oli ja meni. Toivottavasti mukavissa merkeissä kaikilla.

Tämä alkaa olla jo aika vanha virsi, mutta taas on vain jotenkin päässyt kaiken maailman ylimääräisten kiireiden vuoksi vierähtämään liian pitkä tovi edellistä tarinasta. No, ette te olisi kuitenkaan joulukiireiden keskellä minun jorinoitani ehtineet lukemaan. Nyt kun joulusta on toivuttu, niin voidaankin mennä taas tarinoinnissa eteenpäin ja jatkaa siitä, mihin viimeksi jäin. Seuraava tarina on tässä, olkaa hyvä.

Jatkan edelleen Kekin vastahaasteella ja näillä laskuilla, joita Kekki yritti minulta karhuta vastahaasteellaan. Kaikkia laskuja en käy yksityiskohtaisesti läpi, mutta jos nyt yhtä laskua käsittelisin vähän tarkemmin. Tämä käsiteltävä lasku on toinen niistä, joita en ollut koskaan nähnyt ennen kuin Kekin vastahaasteen liitteinä. Niin, näitä laskuja Kekki ei ole koskaan minulle lähettänyt. Ja kun niitä ei ole minulle lähetetty, niin en tietenkään ole niitä voinut maksaakaan. No, en minä olisi niitä kyllä maksanut, vaikka Kekki olisi ne minulle joskus lähettänytkin.

Lasku n:ro 1206
Tässä tarinassa käsittelemäni lasku on Kekin lasku n:ro 1206, joka on Kekin vastahaasteeseen liittämän kopion mukaan päivätty päivämäärälle 24.1.2012. Seuraava Kekin lasku (n:ro 1207) on muuten sekin osoitettu minulle, joskin pari viikkoa myöhäisemmällä päiväyksellä (6.2.2012) ja sen minä olen kyllä saanut. Muutenkin tuo Kekin ensimmäinen vuosipuolisko 2012 näyttää tosiaankin olleen hieman kuiva, koska neljännes Kekin laskuista näyttäisi laskunumeroiden perusteella olleen minulle osoitettuja. Ja niistä Kekki ei paljoakaan kostunut.

Laskulla n:ro 1206 Kekki väittää laskuttaneensa minulta hankintasopimuksen materiaaleja, joita edelleen väittää käytetyn taloomme muuallekin kuin mihin ne hankintasopimuksen mukaan olisi tarkoitettu. Eli, Kekin väittämän mukaan hankintasopimukseen kuuluvia "väliseinävilloja" on toimitettu liikaa ja näitä ylimääräisiä ”väliseinävilloja” olisi sitten käytetty alapohjan eristämiseen. Alapohjan eristäminen tarkoittaa käsittääkseni tässä yhteydessä maanvaraisen betonilaatan ja lautalattian välisen tilan eristämistä villalla. Lainaanpa tähän Kekin itsensä asiaan antaman selvityksen, jotta asiasta ei jäisi mitään epäselvää:
”Tilaajan palkkaamat rakennusmiehet vahvistavat, että hankintasopimuksen ylimääräisiä tuotteita on käytetty alapohjan eristämiseen. Ne ovat myyjän omaisuutta ja myyjällä on oikeus noutaa ylimääräiset tuotteet tilaajalta pois, eikä myyjä hyvitä tilaajaa ylimääräisistä tuotteista.”
Ensimmäisenä tuossa pistää miettimään se, että miten ihmeessä minun palkkaamani rakennusmiehet (mitä ilmeisimmin Lipasaar ja Anton) voivat vahvistaa, että alapohjan eristämiseen on käytetty nimenomaan hankintasopimuksen ”väliseinävilloja”, eikä esimerkiksi minun läheisestä rautakaupasta noutamiani villoja? Hämmästyttävän hyvin tuntuvat nuo rakennusmiehet olleen perillä meidän tarvikehankinnoista, varsinkin, kun en muista näistä asioista pahemmin heidän kanssaan keskustelleeni. Mutta toisaalta, kyllähän tuo Lipasaar tuntui todistajalausuntonsa perusteella olevan selvillä meidän hankkeestamme paljon paremmin kuin minä itse. Ja tuo on tietysti vähän hassua kun kyseessä on, no, vain rakennusmies. Mutta onhan Lipasaar meidän kohteestamme poistuttuaan toki oman kertomansa mukaan ehtinyt opiskella ihan insinööriopintojakin kaksi vuotta, että kyllä sitä tietoa näin ollen piisaa. Tosin Kekin kutsumana todistaneen Raimo Koreasalon lausuntojen perusteella menisin kyllä melkeinpä sanomaan, ettei insinööriopetuksen taso mitään päätä huimaavan korkeaa ole – rakennuspuolella ainakaan. Pikemminkin sanoisin, että on ihme, että aikaiseksi saadaan edes jotakin pystyssä pysyvää ja asuinkelpoista. Mutta tuon DI-yliopettaja Koreasalon lausunnosta kirjoittelen kyllä myöhemmin ihan oman tarinansa, oli se meinaan sen verran hulppeaa skeidaa sekin. Lipasaaresta vielä sen verran, että kaiken muun lisäksi Lipasaar on ehtinyt tutustumaan myös minun ja Kekin välisiin sopimuksiinkin ja vieläpä niin hyvin, että osasi ottaa tutustumisen perusteella kantaa Kekin korvausvelvollisuuteenkin. Kyllä virolaisesta rakennusmiehestä on moneksi. Ei puutu enää kuin se, että Lipasaar oppisi paskanjauhamisen lisäksi vielä rakentamaankin. No, ei jäädä sitä odottelemaan.

Ei hemmetti, en malta ottaa tähän väliin tuon edellä mainitun DI-lehtori-yliopettaja-konsultti-mikälie Raimo Koreasalon toteamusta RT-korteista. Seuraava lainaus on suoraan käräjäoikeuden päätöksestä ja siis Koreasalon todistajalausunnosta:
"RT-kortit on Koreasalon mukaan tehty lähinnä arkkitehdeille ja ne soveltuvat tavanomaiseen rakentamiseen ja vastaavat 1990-luvun alkeisoppikirjoja."
Itse olin mieltänyt RT-kortiston, sen tarkoituksen, merkityksen ja tason ihan eri lailla. Mutta hyvä, että Koreasalo selvitti miten asia todellisuudessa on. Ja toivottavasti asia selkisi nyt muillekin. Eli, kun haette tietoa muuhun kuin ihan tavanomaiseen rakentamiseen liittyen, niin unohtakaa RT-kortisto ja etsikää tietoa, öö, mistä? Perkele, sitähän Koreasalo ei muuten kertonut. Mitenköhän tuo tavanomainen rakentaminen pitäisi oikein ymmärtää? Yrittikö Koreasalo sanoa, että meidän hanke on jotakin muuta kuin tavanomaista rakentamista, vai mitä pirua hän oikein tarkoitti?

No niin, takaisin itse asiaan. Jotta asian voisi edes jotenkin ymmärtää, niin täytyy ensin vilkaista tätä meidän hankintasopimustamme. Hankintasopimuksessa sanotaan kohdassa Toimitusehdot seuraavasti:
”Myyjällä on oikeus, mutta ei velvoitetta, noutaa omalla kustannuksellaan ylimääräiset toimittamansa rakennustarvikkeet pois työmaalta sitten, kun kyseenomaisen tuotteen asennustyö on suoritettu. Myyjä ei hyvitä tilaajaa ylimääräisistä rakennustarvikkeista.”
Niin, sopimuksen toimitusehtojen mukaan Kekillä on oikeus noutaa ylimääräiset toimittamansa tarvikkeet pois työmaalta. Vai onko sittenkään? Sopimuksessa nimittäin lukee kohdassa Omistusoikeus seuraavasti:
”Omistusoikeus toimitettuihin rakennustarvikkeisiin siirtyy tilaajalle vasta silloin, kun toimitettuja tuotteita vastaava maksuerä on kokonaisuudessaan maksettu.”
Hmm, sopimuksen mukaan toimitetut rakennustarvikkeet ovat minun omaisuuttani heti, kun olen ne maksanut. Minä olen kaikki hankintasopimuksen maksuerät maksanut jo hyvissä ajoin ennen kyseistä alapohjan eristämistä, joten sopimuksen mukaan kaikki toimitetut tarvikkeethan ovat silloin minun omaisuuttani. En sitten tiedä, mutta en oikein jaksa uskoa, että Kekillä olisi oikeutta noutaa minun omaisuuttani yhtään minnekään. No, oli miten oli, niin sopimus saattaa antaa Kekille oikeuden noutaa ylimääräiset tarvikkeet, mutta se ei taatusti anna mitään oikeutta laskuttaa niistä – edes siinä tapauksessa, että niitä käytetään johonkin. Jokainen varmasti keksii ainakin yhden syyn, miksi ei.

Ylimääräisten tarvikkeiden osalta täytyy tietysti muistaa se, että mikäli nouto-oikeus ylipäätään olisi, niin noudon tulee tapahtua jotakuinkin heti, kun tarvikkeita ei enää tarvita. Myyjällä ei siis ole oikeutta makuuttaa ylimääräisiä tarvikkeita tilaajan työmaalla. Tästä päästäänkin sitten siihen, että miksi alapohjan eristämiseen olisi käytetty juuri ”väliseinävilloja”? Väliseinät on rakenneltu ja levytetty yläkerrankin osalta jo heinäkuussa ja alapohjan eristäminen on puolestaan tapahtunut joskus syyskuussa. Näiden välillä on reilu kuukausi, joten Kekki olisi makuuttanut ”väliseinävilloja” työmaalla yli kuukauden. Muiden villojen osalta tilanne olisi tietysti vielä ikävämpi ja ylimääräisten tarvikkeiden makuuttamisen kohdalla puhuttaisiin jo useista kuukausista. Tässä lienee siis selitys sille, miksi alapohjan eristämiseen on käytetty nimenomaan ”väliseinävilloja”. No, kuukausikin on liikaa. Toinen Kekin kannalta harmittava puoli asiassa on se, että alapohjan eristämiseen ei ole käytetty ”väliseinävilloja”. Sopimuksen mukaan väliseiniin toimitetaan 50 mm levyvillaa. Alapohjaan on laitettu 100 mm levyvillaa.

Olisi tietysti kiva tietää myös se, miten Kekki on päätynyt ”väliseinävillojen” hintaan. Mitään tositteita ei tietenkään ole mukana, puhumattakaan siitä, että laskulla olisi kerrottu edes käytetty määrä. Tuo Kekin laskuun merkitty "1 erä" ei nimittäin kerro ainakaan minulle yhtään mitään. Mutta ehkä Kekki sitten tilailee villoja erittäin tyyliin "1 erä", "2 erää" ja niin edelleen. Siis vähän samaan tyyliin kuin tilailee esimerkiksi puhallusvillaa: "puhallusvillaa 600 mm, kiitos".

Sopimuksesta voisin vielä sanoa sen verran, että tuo myyjän nouto-oikeus tuli sopimukseen aika lailla puskan takaa. Kekki nimittäin antoi minulle ensin tarjouksen rakennusmateriaaleista, jonka minä idioottina menin hyväksymään. Tarjouksen hyväksymisen jälkeen allekirjoitettiin sitten varsinainen hankintasopimus. Tarjouksen toimitusehdoissa ei tietenkään ollut mitään mainintaa myyjän nouto-oikeudesta, mutta sopimukseen se oli hissukseen lisätty. Itse sopimusta Kekki ei toimittanut minulle etukäteen luettavaksi, enkä tullut sitä lukeneeksi silloinkaan, kun se allekirjoitettiin Kekin kotitoimistolla samaan aikaan muiden sopimusten kanssa. Eikä Kekki tietenkään muistanut missään vaiheessa mainita tästä pikku lisäyksestä yhtään mitään. Oma virhehän tuo tietysti on, siitä ei pääse mihinkään. Mutta toisaalta, minun annettiin ymmärtää, ettei sopimuksen ehdot ole muuttuneet millään tavoin tarjouksesta. Ja toisaalta minulla oli myös oikeus olettaa niin, koska tarjouksenhan minä nimenomaan olin hyväksynyt ja sopimus oli varsinaisesti syntynyt jo tuolloin. Jälkikäteen ajatellen koko tämä Kekin tarjous-sopimuskonsepti on omituinen, koska sopimushan syntyy yleensä jo siinä vaiheessa, kun tarjous hyväksytään. Mitään erillistä sopimusta ei siis olisi lainkaan tarvittu. Nyt sitten sopiikin miettiä, miksi Kekki on halunnut erillisen sopimuksen pikku lisäyksineen. Asian pähkäilyä ehkä auttaa se tieto, että muutokset tarjouksen ja sopimuksen välillä näyttävät olevan yksinomaan Kekin eduksi. En tiedä, miten muut asian näkevät, mutta itse en pidä tällaista toimintatapaa millään lailla rehellisen ihmisen touhuna.

Yhtä kaikki, minä en todellakaan keksi mitään syytä, miksi minun pitäisi maksaa Kekille senttiäkään noista vitun ”väliseinävilloista”. Varsinkaan, kun minulta ei ole kysytty yhtään mitään siitä, että voidaanko näitä ylimääräisiä villoja käyttää alapohjan eristämiseen.

Mennään eteenpäin. Seuraavat artikkelit laskulla ovatkin sitten tarvikkeita, jotka Kekin näkemyksen mukaan on laskutettu häneltä, vaikka nämä kuuluisivat minun maksettavikseni. Tarvikkeet on siis laskutettu Kekiltä MR Rauta Oy:n (tuolloin Rautia Riihimäki, nykyisin K-Rauta Porvoo) toimesta. Näiden osalta Kekki oli osannut sentään laittaa MR Rauta Oy:n laskutkin liitteeksi. Mutta, mitenköhän tämä asia on oikein mennyt? Kekin mukaan seuraavasti:
  • kertopuupalkki on mennyt tilaajan välipohjarakenteisiin, kohteen rakennesuunnittelija voi asian vahvistaa
  • kertopuupalkkien rahti, vrt ed. teksti
  • Kestopuu vihreä 48x123 mennyt terassin alaohjauspuuksi, kohteen rakennesuunnittelija voi asian vahvistaa
  • P-hakanen 32m/6500 on mennyt kohteen tuulensuojalevyjen kiinnitykseen
  • Koolausruuvi on mennyt ikkuna- ja ovikiinnityksiin
  • Knauf kiinnikelista on mennyt tuulensuojalevyjen jatkoksiin
Osan Kekin väitteistä voi siis rakennesuunnittelijakin vahvistaa. Itse epäilen hieman sitä, että onkohan rakennesuunnittelija kuitenkaan käynyt paikan päällä katsomassa, että kyseiset tarvikkeet on tosiaankin asennettu meidän taloomme. Jos ei ole, niin menee vähän hataraksi tämäkin väite. Suunnitelmiin piirtäminen ei nimittäin vahvista yhtään mitään – varsinkaan Kekin johtamissa hankkeissa. Tässä voidaan näppärästi palauttaa mieliin esimerkiksi vaikkapa suunnitelmiin piirretyt rännikaivot. Kekin logiikan mukaan LVI-suunnittelijakin voisi ilmeisesti vahvistaa, että kaikki rännikaivot on asennettu. Ihan oikeasti, miten rakennesuunnittelija voisi vahvistaa, että taloomme on laitettu juuri nämä Kekiltä laskutetut kertopuupalkit, eikä esimerkiksi minulta mahdollisesti laskutetut palkit? Niinpä niin, ei se rakennesuunnittelija voi oikeasti mitään muuta vahvistaa kuin sen, että moiset palkit on piirretty suunnitelmiin.

Mutta, kaikki edellä mainitut tarvikkeet on laskutettu Kekiltä helmi-maaliskuussa 2011, eli liki vuosi ennen Kekin minulle (oman väitteensä mukaan) osoittamaa laskua. Homma meneekin sitten viimeistään tässä pieleen.

Kekki on tilannut kyseiset tarvikkeet ja nämä olisi pitänyt Kekin mukaan tilata minun lukuuni, eli MR Rauta Oy:n olisi pitänyt laskuttaa näistä minua, eikä Kekkiä. No, se on ainakin täysin selvää, että virhe on ihan Kekin oma. Myyjähän ei arvo, keneltä mitkäkin tuotteet laskutetaan, vaan myyjä laskuttaa täsmälleen annettujen ohjeiden mukaan. Kekki on siis ihan itse tilannut nämä omaan piikkinsä ja jostakin syystä itkee sitten asiasta minulle, eikä myyjälle. Kekinhän olisi pitänyt olla yhteydessä myyjään ja pyytää myyjää korjaamaan tapahtuneet virheet. Se on sitten ihan toinen asia, että olisiko myyjällä ollut mitään velvollisuutta korjata virhettä, koska virhe on ollut yksiselitteisesti Kekin itsensä aiheuttama.

Vaikka virhe olisikin – edes osittain – myyjän, niin eipä myyjällä olisi enää tuossa vaiheessa ollut velvollisuutta laskutusta korjata. Yritysten välisessä kaupassa kun huomautusaikaa ei tietääkseni määritellä lailla, vaan se on yritysten välinen sopimusasia ja sovittu huomautusaika lienee laskuun merkitty maksuehto 14 pv netto. Tuo on muuten aika mielenkiintoinen maksuehto, koska minulle – kuluttaja-asiakkaalle – lähetetyissä laskuissa maksuehtona on 10 pv netto. Vaikka huomautusaikana pidettäisiin yritystenkin välillä ns. kohtuullista aikaa, niin tässä tapauksessa kuluneita kymmentä kuukautta ei kuitenkaan voida millään muotoa enää pitää kohtuullisena aikana. Ja virheetkin ovat olleet sen verran selviä, että ne olisi pitänyt havaita heti, jos laskut olisi tarkistettu edes jotenkin. Mutta toisaalta, eihän tuo puusilmä huomaa kokonaan puuttuvia lämpöeristeitäkään. Joka tapauksessa näyttäisi siltä, että näiden tarvikkeiden ja laskujen osalta Kekki on ryssinyt koko homman – täydellisesti ja ihan omin kätösin.

Ja mikä on Kekin ratkaisu oman virheensä johdosta? Niin, Kekki yrittää maksattaa omat virheensä minulla, jolla ei ole virheen kanssa mitään tekemistä. Varsinainen Reilu-Sepi.

No, kyllähän tässä on tietysti sekin puoli, että jos nuo tarvikkeet ovat meidän talossamme, niin olisi toki reilua, että minä ne myös maksaisin. Mutta, koska kyseessä on Kekki, niin en saatana maksa. Kun Kekki ei kerran itse toimi vähääkään reilusti ja rehdisti, niin turha sitä on sitten odottaa minultakaan. Ja asiassa täytyy toki muistaa sekin, että osa hankintasopimuksen tarvikkeista on edelleenkin toimittamatta ja hyvittämättä, kuten esimerkiksi sisäkattojen kipsilevyt. Tai hankintasopimukseen kuuluvat parvekkeen raakaponttilaudat, jotka vaihdettiin minun maksamaani vesivaneriin, toimittamatta jääneet parvekkeen lämpökäsitellyt laudat ja niin edelleen. Puhumattakaan hankintasopimuksen 45x300 välipohjapalkeista, jotka kaikessa hiljaisuudessa muutettiin 51x200 palkeiksi.

Itse laskun osalta tohtisin melkeinpä esittää sellaisen väitteen, ettei tätä laskua n:ro 1206 ole suinkaan laadittu laskuun merkittynä päivänä 24.1.2012 vaan, että se on laadittu myöhemmin vastahaasteeseen liitettäväksi. Tähän viittaa jo se fakta, ettei laskua ole koskaan lähetetty minulle. Mutta myös se, että Kekki on noin vuosi laskun päiväyksen jälkeen itse todennut, että kyseiset tarvikkeet ovat vielä laskuttamatta minulta.

Missä luuraa 218 metriä kiinnityslistaa?
Talon toisella puolella?
Ihmettelen kyllä sitäkin, että miten ihmeessä taloomme on saatu menemään nuo kaikki 81 kappaletta tuulensuojalevyjen kiinnityslistoja. Yhden listan pituus on nimittäin 2,7 metriä, joten tuon Kekin laskun mukaan meidän taloomme olisi mennyt reilu 218 metriä kiinnityslistaa. Outoa, kun talon ympärysmitta on noin 44 metriä ja 218 metriä riittäisi näin ollen noin viiteen täyteen kierrokseen talon ympäri. No, eihän siinä mitään, jos meidän talo olisi 16 metriä korkea. Mutta kun ei ihan ole. Jotenkin taloon on nuo kaikki listat kuitenkin saatu upotettua, koska siitä määrästä Kekki yritti minulta korvauksiakin nyhtää, enkä itse ole ylimääräistä listaa työmaalla nähnyt metriäkään. Että kyllä tuon kaiken pitää olla talossa. Pakko olla, muutenhan Kekki olisi hirmu tuhma ja sietäisi saada selkäänsä. Itse en vain maallikkona ymmärrä, mihin ihmeeseen listat on saatu tungettua. Eikä tuo oheinen kuvakaan asiaa millään tavoin ainakaan minulle selvennä.

Ai niin, sellainen pikku juttu vielä, että osaatteko tuon Kekin vastahaasteeseen liittämän laskukopion perusteella nimetä laskuttajan?

Eiköhän tämä tylsä ja turhanpäiväinen tarina ollut jotakuinkin tässä. Lopputulema tämänkin laskun osalta olisi siis se, ettei Kekille herunut voittoa. Eipä sitten muuta, kuin hyvää uutta vuotta kaikille!


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti