Kerroin tuossa pari viikkoa sitten, että meillä on taas tulossa tavarantarkastus, aiheena sokkelin ja maanvaraisen laatan liittymäkohdan lämpöeristykset. Tavarantarkastus pidettiin tänään tiistaina 20.5.2014. Tarkastustilaisuudessa olivat läsnä minä, tavarantarkastaja ja Jarmo Kekki. Jarmo Kekillä oli toki tälläkin kertaa kutsumaton seuralainen mukanaan. Seuralainen Lipasaaren rooli tosin jäi ainakin minulle epäselväksi. Mutta täytyyhän sitä aikuisella "miehellä" joku tuki ja turva olla mukanaan, kuka sitä nyt yksin ikävään tilanteeseen uskaltaisi.
Tarkastuskertomusta en tietenkään ole vielä saanut, mutta saanen sen vielä tämän kuun aikana. En kuitenkaan anna tavarantarkastuskertomuksen puuttumisen estää minua tarjoamasta pientä katsausta tarkastuksen antiin.
Mutta katsotaan nyt ensin pikaisesti, mistä tässä tarkastuksessa oli oikein kysymys. Tarkastuksen kohteena olivat siis sokkelin ja betonivalun liittymäkohdan lämpöeristykset. Tällä kertaa talon niiltä osin, joissa betonivalu on ylempänä kuin olo- ja kirjastohuoneessa. Olo- ja kirjastohuoneissahan valu on alempana lautalattian rakenteiden vuoksi. Olo- ja kirjastohuoneiden osallakin vastaavien eristeiden asennus oli mennyt jotakuinkin täydellisesti vituiksi, kuten aiemmista tarinoistani (osa 1, osa 2) selviää. Vastaavan työnjohtajan lämpöeristeiden "tarkastus" oli onnistunut täsmälleen yhtä hyvin.
 |
| Kuva 1. Lämpöeristykset rakennesuunnitelmassa. |
Eristysten toteutusten epäselvyydet tulivat eteeni oikeastaan ihan vahingossa. Havahduin nimittäin muutamaan omituiseen seikkaan kirjoitellessani tänne tarinaa radonkermien asennuksesta. Tai itse asiassa jonkin aikaa sen jälkeen, kun olin jo julkaissut tuon mainitsemani tarinan radonkermien asennuksesta. Sain noihin samoihin aikoihin käsiini rakennusvalvonnasta muutamia talomme rakennekuvia, joita minulla ei vielä ollut. Niin, minulle ei todellakaan ole toimitettu kaikkia rakennepiirustuksia, eikä niitä löytynyt työmaaltakaan silloin, kun irtisanoin Jarmo Kekin tehtävistään. Ennen tätä en ollut edes ajatellut sitä, kuinka nuo eristykset sokkelin ja laatan välissä on suunniteltu, puhumattakaan siitä, että olisin ajatellut niiden toteutusta. Tutkaillessani rakennepiirustuksia ja valokuvia, joissa näkyi muun muassa lattiapintoja heti valun jälkeen, havahduin siihen, ettei kaikki näyttänyt ihan täsmäävän suunnitelmiin.
Tämän jälkeen päätin tiedustella entiseltä vastaavalta työnjohtajaltamme Jarmo Kekiltä sitä, kuinka nuo eristykset on toteutettu ja onko niitä tarkastettu, ja jos on, niin miten. Lähetin asiasta selvityspyynnön 17.2.2014. Tähän selvityspyyntööni en saanut vastausta, kuten jo hyvin tiedätte. Ei sillä, että olisin oikeasti edes kuvitellut saavani mitään vastausta. Mutta pakkohan se oli yrittää. Odottelin selvitystä jonkin aikaa ennen kuin ryhdyin seuraaviin toimenpiteisiin. Tässä välissä rakennusvalvontakin ehti hätyytellä Jarmo Kekkiä asiasta pariinkin otteeseen, mutta tietysti turhaan.
Kysyin tarkastustilaisuudenkin alussa Jarmo Kekiltä pariinkin otteeseen selitystä siihen, kuinka kyseiset eristykset on toteutettu. Kuten arvata saattaa, niin vastaus oli jälleen kerran tyyliä "en kommentoi". Tähän saatoin ehkä itse kommentoida, kenties jopa muutaman voimasanan saattelemana, jotakin siihen tyyliin, etten ole koskaan aiemmin tavannut yhtä munatonta "miestä". Enkä muuten olekaan.
Takaisin aiheeseen. Maaliskuussa totesin, ettei selvitystä ole tarpeen odotella enää yhtään enempää ja ryhdyin seuraaviin toimenpiteisiin. Ensimmäisenä nakersin yhdessä ulkoseinän kohdassa aukon kipsilevyyn siten, että sain alimmaisen koolauspuun esiin. Tämän jälkeen porasin koolauspuuhun muutaman reiän ja napsin siitäkin palasen pois, jotta sain koolauspuun alapuolisen maailman näkyviin. Tässä vaiheessa v-käyrän nousi jyrkästi ja rajusti. Vitutti kuin pientä oravaa.
Peli oli oikeastaan jo tässä vaiheessa täysin selvä, mutta pientä jatkotutkimusta piti vielä tehdä. Löin tuolloin kuitenkin hanskat tiskiin siltä erää ja päätin tehdä loput myöhemmin, kun v-käyrä olisi edes vähän laskenut.
V-käyrä ei edes ajan myötä osoittanut juurikaan laskusuuntausta, joten pääsiäisenä oli taas pakko tarttua työkaluihin ja selvittää asia loppuun. Nappasin poravasaran käteen ja aloin nakuttelemaan lattiabetonia palasiksi koolauspuun alta hilpeissä tunnelmissa. Joku saattaa tässä vaiheessa ihmetellä, että miten ihmeessä minä olen voinut nakutella koolauspuun alta lattiavalua palasiksi? Eihän siellä pitäisi olla betonia lainkaan, vaan lämpöeristettä. Niinpä niin, lämpöeristettähän siellä pitäisi olla. Vaan kun ei ollut – siellä oli betonia.
 |
| Kuva 2. Tarkasteltava kohta. |
 |
| Kuva 3. Liittymäkohdan toteutus. |
Tässä vaiheessa pitäisi varmaankin pohtia hieman myös sitä, koskevatko nämä havainnot ainoastaan yhtä, suhteellisen rajattua aluetta vai mahdollisesti laajempaa kokonaisuutta sokkelipiiristä.
Aukon päädyin tekemään portaiden alle ja ihan siitä syystä, ettei se sieltä hyökkää ihan niin pahasti silmille kuin muualta. Todennäköisyys sille, että olisin em. kriteerillä osunut juuri siihen ainoaan kohtaan, josta eristykset puuttuvat, on aika olematon. Tokihan tämäkin on mahdollista, mutta muiden aineistojen perusteella vaikuttaisi aika varmalta, että eristykset puuttuvat myös kaikilta muilta osin. Mutta näistä en ikävä kyllä voi kertoa tässä vaiheessa vielä yhtään tämän enempää. Odotellaan ensin selityksiä.
 |
| Kuva 4. Tarkastuksen kohteena olevien eristeiden alue. |
Tässäkin yksittäisessä tarkastuksessa tarkastellussa kohdassa eristeet puuttuvat varmuudella parinkymmenen senttimetrin matkalta. Vaikka tämä olisikin ainoa kohta, josta eristeet puuttuvat, niin on selvää, ettei vastaava työnjohtaja ole tarkastanut lämpöeristyksiä asiamukaisesti. Eipähän tarvitse enää ihmetellä, miksi alakerran lattioihin on pitänyt ajaa niin pirun kuumaa vettä talvisin.
Palataanpa vielä tuohon toteutukseen. Toteutuksessa näyttäisi olevan liuta virheitä. Ensimmäisenä nyt tietenkin tuo eristeiden totaalinen puuttuminen. Kyseessä sen kaliiberin virhe, ettei sitä voi selittää millään. Ei sen enempää tekijät kuin vastaava työnjohtajakaan. Virhe on jälleen sen verran selvä, että se olisi pitänyt havaita jo perssilmälläkin. Näin ollen vastaavan työnjohtajan tarkastuksen suhteen on nähdäkseni ainoastaan kaksi vaihtoehtoa:
- Vastaava työnjohtaja ei ole tarkastanut eristyksiä lainkaan.
- Vastaava työnjohtaja on ollut tietoinen virheistä ja puutteista, mutta ei ole puuttunut niihin millään lailla.
Uskokaa tai älkää, mutta minä veikkaan vaihtoehtoa 2. Joka tapauksessa on selvää, että vastaava työnjohtaja on laiminlyönyt velvollisuutensa – ja törkeästi. Vastaava työnjohtaja on mahdollisesti myös pimittänyt vakavan rakennusvirheen rakennusaikaiselta toimeksiantajaltaan. Tämän lisäksi tarkastusasiakirjan merkintä lämmöneristeiden osalta on kaiken edellisen perusteella täysin totuudenvastainen. Asiakirjojenkin osalta joutunemme kääntymään myös muiden viranomaisten kuin rakennusvalvontaviranomaisten puoleen. Sen verran paljon niissä on selvästi ja täysin tietoisesti tehtyjä totuudenvastaisia merkintöjä.
Asiakirjoista voisinkin tässä yhteydessä todeta myös sen, että Jarmo Kekki on aiemmin syyttänyt minua asiakirjan väärentämisestä ja nimittänyt minua väärentäjäksi – perustelematta tietenkin. Tämän hän on tehnyt sähköpostitse ja vieläpä usealle eri taholle. Minun syyttäminen väärentäjäksi asettuu viimeistään nyt hieman omituiseen valoon, etten sanoisi.
Yllättäen tässä tulee esiin virhe myös radonkermien osalta. Radonkermithän on asennettu näillä alueilla RT-kortin suositteleman tyylin mukaisesti sokkelin ja alaohjauspuun väliin, josta ne on laskettu alas betonivalun alle. Ikävä kyllä tämä on suunnitelman vastainen toteutus. Ja vaikka tämä onkin yleensä suositeltavin ratkaisu, niin tässä tapauksessa se ei ole mahdollinen. Ei, vaikka itsekin ehdottelin sitä järkevimpänä vaihtoehtona radonkermejä käsittelevässä tarinassani. Mutta enpä tullut ajatelleeksi lainkaan sitä, että sokkelin ja maanvaraisen laatan väliin pitäisi saada lämpöeristyksetkin asennettua ja, että ne on suunniteltu asennettavaksi kuvan 1 mukaisesti. Ratkaisun mahdottomuus johtuu siitä, että SPU-eristeitä ei voida kiinnittää radonkermiin tukevasti. Eikä niitä voida kiinnittää myöskään sokkeliin, koska siinä olisi kermi välissä. Ja kuitenkin SPU-levyt pitäisi saada kiinnitettyä ja tiivistettyä kunnolla paikoilleen. Ja kun kermiäkään ei saa liimata tai hitsata kiinni sokkeliin repeämisvaaran vuoksi, jää nähdäkseni ainoaksi mahdollisuudeksi toteutus rakennesuunnittelijan laatiman suunnitelman mukaisesti.
Radonkermienkin osalta voidaan nyt todeta aikalailla suoralta kädeltä, ettei vastaava työnjohtaja ole niitä tarkastanut, vaikka niin asiakirjoissa väittääkin. Jos vastaava työnjohtaja olisi kermit tarkastanut, meillä olisi asiakirjoissa merkintä suunnitelmista poikkeavasta toteutuksesta. Vaan kun ei ole. Ja tokihan alan rautainen ammattilainen olisi tuolloin havainnut, että kermien asennus on pielessä, eikä niitä eristeiden vuoksi voida toteuttaa siten, kuin ne on nyt toteutettu. Joka tapauksessa asiakirjojen merkinnät ovat näin ollen radonkermienkin osalta totuudenvastaisia.
Betonivalut tulee erottaa ympäröivistä rakenteista kuivumisen aikaisen kutistumisen, mahdollisen painumisen ja lämpölaajenemisen vuoksi irrotuskaistalla. Muussa tapauksessa on vaara, että betonirakenne aiheuttaa kutistuessaan, painuessaan tai lämpötilavaihtelujen mukaan eläessään vaurioita ympäröiviin rakenteisiin. Betoni on valettu siten, että sokkelin ja valun välissä on ainoastaan radonkermi ja höyrynsulkumuovi. Kumpikaan näistä ei tietääkseni ole hyväksyttäviä irrotuskaistoja.
Noilla ulkoseinillä on kaiken kaikkiaan viisi vesipistettä, joissa vesiputket nousevat valun läpi aivan sokkelin vierestä. En sitten tiedä, mutta minun nähdäkseni tuossa on jo jonkinlainen vaara sille, että vesiputket jäätyvät talven kovimmilla pakkasilla. Väittäisin, että vähänkään pidemmän sähkökatkoksen aikana tämä olisi jopa väistämätöntä.
 |
| Kuva 5. Pesuhuoneen seinät. |
Aiemmassa tarinassani kerroin tekemistäni lämpömittauksista yhdessä ”mysteeripisteessä”. Tuo mysteeripiste sijaitsee lattianrajassa harkko- ja ulkoseinän välisessä tuuletusraossa noin metrin päässä kodinhoito- ja pesuhuoneen välisestä seinälinjasta. Epäilen, että tässä löytyi nyt selitys näillekin omituisille lämpötiloille.
Nyt jäädään odottelemaan tarkastuskertomusta ja Kekin selittelyjä. Selittelyt tulevat varmasti olemaan yhtä päättömiä kuin aiemmatkin. Mutta helppohan se on puskista huudella. Vielä kun herralla olisi munat ja uskaltaisi antaa selityksensä silloin kun niiden aika on, esimerkiksi tavarantarkastustilaisuudessa. Joka tapauksessa näiden tarkastuksella tehtyjen havaintojen perusteella muutamat Kekin aiemmista selityksistä menevät kolisten nurin.
Arvaan, että tulevat selittelyt alkavat jälleen tyyliin:
”Edelleen pahoittelen tilaaja Jukka Järvelän tapaa toimia keskeneräisessä rakennuskohteessa Järvelä.”Pahoittele sinä vaan. Ei liikuta minua.
Alkaahan sitä vähemmästäkin toimitusjohtaja Kekillä jännämyyrä kurkkia bokserin lahkeesta. Siksi tuo seuralainen tarvittiin tähän tarkastustilaisuuteen. No, leikki sikseen ja asiaan.
VastaaPoistaOnko tietoa, että onko tällä toimitusjohtaja Kekillä yhtään tyytyväistä asiakasta? En ole tätä sinun blokiasi niin tarkkaan seurannut etten tiedä onko tästä asiasta ollut ennen puhetta. Netista ei löydy kotisivuja tämän Kekin firmalle? Vai enkö osaa niitä löytää. Käsittääkseni kuitenkin Kekki on ollut konsulttina ja mestarina useissa kohteissa. Voisiko sanoa että jopa liian useassa kohteessa?
Kekki siis vetäytyi kotiluolaansa miettimään miten saisi asian selitetyksi parhain päin. Selittää tämä Kekki ainakin osaa. Siitä on kokemusta liiankin paljon. Olisipa osannut hoitaa ja valvoa työnsä yhtä suurella ammattitaidolla kuin tuo selittäminen sujuu. Tämä teidän kohde on kyllä sellainen pohjanoteeraus, että voi hyvää päivää. Eipä ole tainnut Kekkiä kiinnostaa muu kuin laskun kirjoitus, muu on jäänyt muiden vastuulle. Ainakin näistä sinun kirjoituksistasi tulee sellainen kuva hyvinkin äkkiä.
Toivotan voimia ja jaksamista teille tässä teidän taistelussane oikeuden toteutumisen puolesta! Eipä tarvitse olla kovinkaan viisas kun tajuaa miten raskasta tämä teille on. Hyvää kesää ja olkoon tulevaisuus teille myönteinen!
Tyytyväisistä asiakkaista en tiedä. Olen toki keskustellut useammankin (ainakin 15) Kekin eri asiakkaan kanssa ja oma näkemykseni on se, ettei joukossa tyytyväisiä asiakkaita juuri ole. Suurin osa oli mielestäni kaikkea muuta kuin tyytyväisiä.
PoistaÄkkiseltään muisteltuna meidän lisäksemme ainakin viisi, projektinsa 2011 tai ennen aloittanutta, asiakasta on laittanut herran vaihtoon. Minulle Jarmo Kekki mainitsi elokuussa 2011, että hänellä on kaiken kaikkiaan ollut 25 asiakasta, joten vaihtoprosentti vaikuttaisi olevan aika kova. Enkä ole suinkaan ainoa asiakas, joka on harkinnut oikeustoimia. Olen toki ensimmäinen, joka on vienyt asian näin pitkälle. Kaksi asiakkaista on vienyt asiansa Kuluttajariitalautakuntaan, ja näihin on päätöksetkin jo annettu.
En tietenkään voi puhua muiden puolesta, mutta kyllä niitä ongelmia on riittänyt muillakin. Ja kuten sanoin, niin tyytyväisiä ei taida kovin montaa olla – jos yhtäkään. Muutkin asiakkaat saavat toki vapaasti esittää omat näkemyksensä täällä, jos sattuvat tätä blogia lukemaan. Muilta olisikin mukava saada kommentteja, sekä projekteista että myös tästä blogista. Olisi tietysti kiva kuulla myös niistä positiivisista kokemuksista.
Yksi yhteinen piirre vaikuttaisi näissä, ei niin onnistuneissa projekteissa, olevan myös se, että heti kun asiakas alkaa tosissaan penäämään oikeuksiaan ja korvauksia, niin asian sovittelu alkaa vastaiskulla, kuten asiakkaalle osoitetulla vahingonkorvausvaatimuksella. Toinen yhteinen piirre on se, että selityksiä riittää joka lähtöön, aivan kuten itsekin mainitsit.
Näinhän siinä on aina käynyt, että Kekki vetäytyy kotiin nököttämään ja keksimään sopivia selityksiä. Jos yksi selitys ei uppoa, niin kokeilee sitten jotakin toista, kuten noiden saunan höyrynsulkujen (osa 2 ja osa 3) kohdalla tapahtui. Nämä meille toimitetut selitykset taitavat tosin olla jonkin muun tahon aikaansaannosta kuin itse J. Kekin. Minun nähdäkseni J. Kekin kapasiteetti ei näihin riitä, puhumattakaan siitä, että keksijällä ei näytä olevan minkäänlaista käsitystä siitä, miten kokonaisuus on mennyt. Pienet, mutta ratkaisevat yksityiskohdat ovat väärin, tai niistä ei edes tiedetä.
Olet mielestäni täysin oikeassa siinä, että meidän tapauksemme on todellinen pohjanoteeraus. Olivatpa asiat miten tahansa, niin tällaisten tapahtumien äärellä on todella härskiä väittää, että olisi hoitanut tehtävänsä edes välttävästi. Puhumattakaan siitä, että nämä selittelyt ja toisten syyttämiset ovat täydellisen munatonta ja selkärangatonta toimintaa. Yksi irtisanomiseen johtanut syy oli myös se, että minulle valehdeltiin kirkkain silmin päin naamaa, ja kun myöhemmin yhdestäkin asiasta totesin, ettei aiempi selitys tainnut pitää ihan paikkaansa, niin uusi selitys tuli kuin apteekin hyllyltä – kirkkain silmin. Ikävä kyllä uusi selitys osoittautui olevan ihan yhtä totta kuin aiempikin. Laskutus on kyllä toiminut, mutta siinäkin on enemmän kuin vähän epäselvyyksiä. Yllättäen epäselvyydet vaikuttaisivat olevan minun tappiokseni. Noin ylipäätään laskutuksesta paistaa läpi pohjaton ahneus.
Rakennuskonsultoinnin (tai itse asiassa Uniikki Kivitalojen) kotisivut ovat kadonneet jo aikapäiviä sitten eetteriin, kuten on myös JAK Talot Oy:nkin sivut. Ja eiköhän se itse Oy:kin katoa piakkoin maailmankartalta. Toivottavasti Aurinkohovissa ei ole pahoja virheitä.
Todella suuret kiitokset toivotuksistasi. Olet aivan oikeassa, tämä on kaikin puolin aika pirun raskasta. Raskainta tässä on ollut se, että olen menettänyt aivan liikaa korvaamatonta aikaa lastemme kanssa. Sitä kun en saa takaisin vaikka kävisi miten. Enkä anna anteeksi.
Olisiko korjaustapoja 2 kpl (jos vain mielikuvitus on rajana)? Eli ensinnäkin talon anturaa voisi leventää (jos tarvetta) ja sitten nykyisen sokkelin rinnalle talon ulkopuolle eli talon ympäri voisi rakentaa toisen sokkelin lämpöharkoista. Kulmissa joutuisi tekemään kummalliset mutkat syöksytorviin ja alin vuorilauta olisi päin sokkelin levennystä ja lahoaisi siihen, tai se pitäisi vaihtaa uuteen aika tiuhaan. Vuorilaudan takana oleva tuuletus rako menisi kiinni, mutta alimmaiset laudan voisi porata reikiä täyteen. Lopputulos olisi ruma, mutta ehkä toimiva? Ja sokkelilevennyksen päälle voi vaikka istuttaa kukkaruukkuihin kukkia... Jos ruukkuja menee 4-5 kpl per metri, niitä saa helposti menemään sellaiset 200 kpl...
VastaaPoistaTai sitten korjaustöihin ryhdytään talon sisältäpäin. Eli laajennat vaan sitä jo tehtyä aukkoa niin että se kiertää koko talon, eli piikataan betoni pois siitä kohtaa missä sitä ei alun perinkään pitänyt olla, eli betonit pois siitä SPU:n paikalta. Homma lähtisi käyntiin sillä, että ensin kipsilevyt ulkoseinillä lyhennettäisiin esim. 10-20cm alareunastaan. Käy nopeasti ja kätevästi esim. moottorisahalla. Sitten poravarasalla piikataan betonit pois, ja viimeistään tämän työvaiheen jälkeen kosteussuojamuovi on reikiä täynnä niin kuin reikäjuusto, ja todennäköisesti samoin myöskin bitumikaistale, joka pidättelee radonia. Eli tämän toimenpiteen seurauksena vesihöyry pääsee rakenteihin seinän alaosasta ja radonpitoisuus nousee. Mutta piikattuu uraan voidaan pursottaa uretaania, joka on hyvä lämmöneriste, ja sen jälkeen alalaidasta rikotut kipsilevyt voidaan parsia kiinni uusilla kipsilevyn palasilla ja pakkelia pirusti päälle ja rakoihin... Lattiapinnoiteetkin menee kokonaan uusiksi, ei niitä niin siististi irti saa, että ne voisi takaisin asentaa. Eli korjaamalla yhden vian (kylmäsillan katkaisu) saadaankin kaksi uutta vikaa, eli rikkinäinen höyrynsulkumuovi ja radonkatko - eli ei taida kannattaa näinkään?
Ulkopuolelle laitettava "tuplasokkeli" ei aiheuta muuta ongelmaa muuta kuin kuin että se on hullun nkäköinen ja että ilmarako katkeaa alimman vuorilaudan taakse. Tosin jos rinnakkaissokkeli rakennetaan lämpöharkoista (styroksit harkon keskellä) selvästi korkeammaksi kuin mitä alkuperäinen sokkeli oli, eli 3-4 alinta lautaa poistetaan kokonaan ja pysyvästi, niin sitten tämä ulkoseinän hengittävyys ongelma ehkä jotenkin ratkeaisi?
Onko tässä jotain muita tapoja edetä asiassa? En minä keksi. Tuhannen taalan kysymys joka tapauksessa (ja ehkä enemmänkin)
Kiitokset korjausehdotuksista. Esittämäsi ensimmäinen korjaustapa kuulostaa, hmm, aika hurjalta. Vaikka toisaalta, olisihan se kiva, jos talon ympärillä olisi parisataa muoviruusua kesät talvet. Mutta ehkä me yritämme miettiä kuitenkin jotakin toista ratkaisua ensin… :)
PoistaItse asiassa mahdollisia korjaustapoja taitaa olla ainoastaan yksi. En tosin ole ottanut asiasta vielä selvää, mutta nuo ulkoapäin tehtävät korjaukset eivät taida olla käytännössä mahdollisia. Yksin jo noista syistä, joita toit kommentissasi esiin. Niiden lisäksi kokemukset sokkelin lisäeristämisestä ulkoapäin lienevät kaikkea muuta kuin positiivisia. Näin olen ainakin käsittänyt. En ole asiaan perehtynyt, mutta muistelen jostakin lukeneeni, että tuon kaltaisissa ratkaisuissa on Ruotsissa todettu ongelmia paljonkin.
Muutenkin lähden siitä, että korjaukset suoritetaan niin, että talon ulkomuoto pysyy sellaisena kuin se on. Enkä tietenkään suostu myöskään siihen, että talostamme tehtäisiin minkäänlaista uusien menetelmien koetaloa. Virheet ovat kuitenkin niin karkeita ja laiminlyönnit siinä määrin törkeitä, ettei minulla liene pienintäkään syytä miettiä ”halpahalli”-ratkaisua. Virheet korjataan siten, että lopputulos vastaa alkuperäisiä suunnitelmia mahdollisimman tarkasti ja lopputulos on paras mahdollinen. Ainoa asia, mikä tässä on toistaiseksi selvää, on se, että maksaja tullaan mitä suurimmalla todennäköisyydellä etsimään taas käräjien kautta.
Olen toki keskustellut asiasta jo joidenkin alan ammattilaisten kanssa ja konsensus vaikuttaisi olevan siitä, että korjaus on mahdollinen ainoastaan sisältäpäin. Siinäkin on omat ongelmansa, kuten itsekin toit esiin. Purkutyö on ensinnäkin aikamoinen, koska meillähän on jo kaikki kalusteet asennettuina, pesutilat ja sauna pinnoitettuina samoin kuin kaikki muutkin seinät ja lattiat. Keittiön kalusteista joudutaan purkamaan käytännössä kaikki, alakerran aulasta portaat ja vaatekaappi, kodinhoitohuoneesta ulkoseinän kalusteet, pesuhuoneesta harkkoseinät ja saunasta kaikki. Pesuhuoneen harkkoseinien osalta en osaa sanoa, että kuinka paljon niistä joudutaan purkamaan, mutta ulkoseinän vastainen seinä ainakin kokonaan ja saunan ja kodinhoitohuoneen väliset seinät luultavasti ainakin osittain. Vesieristykset ja laatoitukset menevät pesuhuoneessa ja saunassa minun nähdäkseni kokonaan uusiksi. Väliseinien kohdat ovatkin sitten taas oma juttunsa, en tiedä, kuinka paljon niistä pitää saada pois, jotta korjaukset pystyisi tekemään.
Kipsilevyseinistä pitänee tosiaan leikata pätkä alhaalta pois, jotta päästään betoniin käsiksi. Betonin saattaa ehkä tällöin saada leikattua laikalla, eikä sitä tarvitse välttämättä nakutella rikki kuin sieltä täältä. Lattialaatat pitäisi säilyä tuossa hommassa lähes ehjinä, jos leikkaus voidaan tehdä siististi siten, etteivät laatat kärsi siitä. Laatathan lähtevät kipsilevyn tasalta, eikä tuossa pitäisi olla tarvetta leikata betonia kuin suunnilleen kipsilevyn tasalta. Tämä ei tietenkään koske pesuhuonetta ja saunaa. Höyrynsulut ja radonkermit tuossa ottavat taatusti nenilleen, enkä todellakaan tiedä, miten radontiivistykset pystyisi korjaamaan asianmukaisesti. Höyrynsulut varmaankin saataisiin jotenkin korjattua.
Uretaanivaahto on luultavasti ainoa mahdollinen eriste, mitä korjauksessa voidaan käyttää ja sillä lopputuloksen pitäisi käsittääkseni olla vähintäänkin kelvollinen. Riippuu tietysti siitä, miten hyvin se saadaan pursoteltua paikoilleen. Alkuperäisen suunnitelman mukainen SPU-levy olisi toki parempi lämmönjohtavuuden kannalta. Jos en taas ole aivan väärässä, niin uretaanivaahto on suunnilleen SPU-levyn ja EPS-levyn välissä lämmönjohtavuudeltaan. Mutta en oikein usko, että SPU-levyä saataisiin tuohon rakoon mitenkään erityisen hyvin laiteltua. Saa nähdä. Jotenkin en vain ole jaksanut paneutua tähän asiaan toistaiseksi.
Olen aika varma, että tämä on hieman enemmän kuin tuhannen taalan kysymys… *kele.
Melkein tuota korjauslistaa lukiessa meinaa jo lukijallekin masennus iskeä. Ja sillä otsikolla joskus kirjoittelin yhden päivityksen verran tilannetietoja omassakin rakennusblogissani, vaikka meillä silloin mittakaava oli vain murto-osa tästä, mutta kyllä sekin jaksoi harmittaa kun ympäripyöreitä päiviä painettiin isolla porukalla ja sovittuihin aikatauluihin yritettiin tähdätä. Kustannukset oli 500 euroa tunnissa ja hetkittäin enemmänkin,
VastaaPoistahttp://talo-rautio.talopaketti.fi/2012/09/21/melkein-meinasi-masennus-iskea/
Kyllähän tuo lista on kieltämättä aika masentava. Eikä tuossa nyt ihan kaikkia pikku asioita tullut vielä esiin. Yksi ongelma lisää on lattialämmityksen putkitukset, niiden sijainnista kun ei ole mitään tietoa. Jos ne jossakin kohdassa tulevat liian lähelle sokkelia, niin poikkihan ne menevät betonia leikatessa. Putkien korjaaminen ei sitten välttämättä onnistukaan ihan tuosta vain.
PoistaKorjausten ajaksi pitää kaikki suojata pölyltä ja paskalta. Eikä se ole mikään pieni juttu, me kun asumme täällä. Kaikki purettavat kaapit ja laatikot pitää tyhjentää ja tavarat siirtää jonnekin, kuten itse kalusteetkin, eikä sitä ylimääräistä tilaakaan niille ihan liiemmälti ole tarjolla.
Laattojen kanssa saattaa pesuhuoneen ja saunan osalta tulla ongelmia eteen, ainakin sen suhteen, että saadaanko vastaavia laattoja enää mistään. Pesuhuoneen seinässä olevia koristelaattoja ei ainakaan saada, niiden valmistus on jo lopetettu.
Tässä on vielä sekin, että korjausten ajaksi täytyy lähteä evakkoon. Ikävä kyllä meillä ei oikein ole mitään paikkaa, minne mennä. Ei ainakaan missään lähistöllä. Vuokrakämppään muuttaminen muutamaksi viikoksi ei innosta, eikä tietysti onnistukaan ihan tuosta vain. Aikamoinen hässäkkä on evakkoon lähdössäkin tiedossa.
Kyllä tässä on vielä aika monta mutkaa edessä ja kaikkineen tämä tulee käymään todella kalliiksi. Jos korjauksiin päästään jo tänä suvena, niin meidän perheeltä on sitten kolmas kesä putkeen täysin pilalla. No, olisi se ollut ainakin osittain ilman tätäkin, mutta tämän myötä se menee kokonaan. Kiitoksia vaan sinne entiselle vastaavalle työnjohtajalle.
Ja koko saatanan rumba johtuu siitä, että yksi munaton vätys ei hoida hommiaan, joista kuitenkin laskuttaa. Onkohan näissä viimeaikaisissa tarinoissani ja kommenteissani mahtanut tulla lainkaan esiin se, että meikäläisellä on päällä aika kova viha ja vitutus?
Mutta eipä tässä auta muu, kuin odotella ja katsella mitä aika tuo eteen. Täytyy kuitenkin ensimmäisenä saada tuo tarkastuskertomus tarkastajalta ja alkaa sen jälkeen miettimään eri vaihtoehtoja.
Olen lukenut nuo kirjoituksesi tuosta teidän vesiliittymäsotkustanne ja oman näkemykseni mukaan tuo seikkailu kyllä hakee vertaistaan – eikä toista moista taida hevillä löytyä. Tuo on kokonaisuudessaan aika uskomaton tarina, eikä vähiten vesilaitoksen toiminnan suhteen. Ymmärrän hyvin, että tuossa on saattanut masennus ja epätoivokin vallata mielen vesiliittymää kaivellessa. Lasku on ainakin kohtuuton, mittasipa sillä millä mittarilla tahansa. En voi kuin toivoa, että tarina saa teidän kannaltanne onnellisen lopun.
"Vuokrakämppään muuttaminen muutamaksi viikoksi ei innosta, eikä tietysti onnistukaan ihan tuosta vain."
VastaaPoistaOnhan siinä aina se muuttamisen vaiva, kahteenkin kertaan (siis evakkoon ja takaisin evakosta). Mutta eikös kotivakuutus kuitenkin korvaa evakkoasumisen kulut, jos asunto on remontin ajan asumiskelvoton? (niin kuin se on jos esim. kph-tilat on poissa käytössä ja on lapsiperheestä kyse). Siis pakkohan tuollaisen remontin alta on pois päästä. Vaikkei vuokra-asunnossa olisi mukavaa, niin vielä epämukavampaa on siellä pölyn keskellä. Tai tietysti jos kesällä telttailee tai hankkii asuntoauton omalle takapihalleen (en tiedä korvaako kotivakuutus sen?) ja olisiko siitä mitään apua?
Omassa työssäni eli AsOy -maailmassa tämä on melkein joka päiväistä arkipäivää (ei nyt ihan noin isossa mittakaavassa ja noin pitkällä korjauslistalla), mutta jotain sattuu jossain päin ja jatkuvalla syötöllä. Pisin evakkoasumiskausi, minkä nyt äkkiseltään muistan kesti yli 6kk, ja siinäkin lopputulos johtui pitkälti sählinkistä, kun remontti ei onnistunut niin kuin olisi pitänyt. Eli urakoitsijallekin voi sattua virheitä.
AsOy -maailmassa joskus joku tuo myös kotiavaimensa ja sanoo, että "lähden nyt mökille, soittele sitten kun kämppä on korjattu", jos vika kuuluu taloyhtiön vastuulle, ja sitä kautta isännöitsijälle.
Menisikö tuo teidän remontti suht pienissä etapeissa jonkun telttasuojan sisällä niin, että jos sillä laikalla vetää pari roiloa ja poravasaralla piikkaa niiden välistä betonit veks, niin saisiko siitä hyvällä raksaimurilla ja teltan alipaineistuksella jotenkin sen pölymäärän hallintaan, niin että se ei joka puolelle leviä? Nimittäin jos se leviää joka puolelle, niin se todellakin leviää, ja sitten taloon ei voi remontin ajaksi jättää mitään, tai kaikki pitää ainakin suojata hyvin.
Näkyisikö muuten ne lattialämmitysputket lämpökameralla, jos pintamateriaalit on betonin päältä poissa, ja jos putkistoon ajaa hyvin lämmintä/kuumaa vettä, esim. jotain +40-50C? Kyllähän se muoviputki sen lämmön vielä kestäisi.
Evakkomuuttamisessa on todellakin oma vaivansa – mennen tullen. Suoraan sanoen muuttaminen johonkin pieneen vuokraboksiin tuntuu karmealta ajatukselta, mutta eipä tässä muutakaan vaihtoehtoa taida olla. Asuntovaunu/auto pihassa ei kuulosta sekään hyvältä vaihtoehdolta. Meillä kun on nuo pienet lapset. Paljon toki riippuu siitä, kuinka kauan korjauksiin menee aikaa.
PoistaEvakkomuutto tulee aiheuttamaan aika lailla ylimääräistä vaivaa. Me asumme haja-asutusalueella ja täältä ei niitä vuokrabokseja löydy. Pitää siis lähteä kirkolle, jos sieltäkään nyt sitten mitään kämppää löytyy – lyhyellä varoitusajalla ja lyhyeksi aikaa. Jos korjaukset venyvät syksyyn, niin lapsia saadaan kuskailla taas kouluun ja koulusta. No, siitähän meillä on kokemusta vuoden verran. Meidän piti päästä alkuperäisen suunnitelman mukaan muuttamaan jo kesän lopussa 2011, mutta näiden kaikkien paskojen takia muutto venähti vuodella. Me olimme tietenkin siirtäneet lapset alkuperäisen aikataulun mukaan Lempäälään päiväkotiin, joten aikataulun venähtäminen aiheutti sen, että kuskasimme lapsia joka päivä Tampereelta Lempäälään ja tietysti takaisin. Omalla vuorollani ylimääräistä ajoa tuli 120 km per päivä yksin lasten kuskaamisesta. Ylimääräisiä kilometrejä kertyi aika lailla.
Epäilen, ettei vakuutus välttämättä korvaa evakkokustannuksia. Nythän ei ole kyse vahingosta, vaan virheestä, jonka aiheuttajien tulisi korvata kaikki kustannukset. Täytynee tarkistaa asia.
En osaa sanoa, että onnistuisiko korjaus pienissä etapeissa, kuten ehdotit. Pölyn suhteen sen luultavasti olisi parhaita vaihtoehtoja, jos edes osan pölystä saisi ulos. Mutta kyllä sitä pölyä olisi siltikin kaikki paikat täynnä. Siirto- ja suojaushommia tiedossa siis.
Asumiseen etappiratkaisulla ei olisi mitään vaikutusta, viimeistään siinä vaiheessa evakko olisi pakollinen kun keittiö olisi työn alla. Tai aula, jossa on yläkertaan johtavat portaat, jotka täytyy poistaa korjausten ajaksi. Siinä vaiheessa kun ollaan kodinhoitohuoneessa, ei meillä pestäisi pyykkiä. Ei, ei taida onnistua asuminen remontin keskellä.
Lämmitysputkien etsiminen lämpökameralla onnistuu jos valun ja putkien lämpötilaero saadaan riittäväksi. Käytännössä tarkoittanee sitä, että valu pitäisi saada jäähtymään katkaisemalla lämmitys pariksi päiväksi. Sitten taas lämmitys päälle ja kuvataan lattiat ennen kuin valu ehtii lämpiämään liiaksi. Talvella triviaali juttu – kesähelteillä ei. Nyt kuvaaminen ei onnistu, koska seinien vieressä on kiinteitä kalusteita. Kalusteiden alle ei pääse kuvaamaan oikein mitenkään ja yksi ongelma on tietysti myös tuo pesuhuoneen harkkoseinä, jonka taakse ei pääse kuvaamaan millään.
Putkien pitäisi kestää muistaakseni jopa 95 °C lämpötila, eli sen puolesta ei pitäisi olla ongelmaa. Putkien olisi todellakin syytä kestää vähintään 40 - 50 °C lämpötiloja, koska talven pakkasilla olen joutunut ajamaan putkiin reippaasti yli 40 °C vettä, jotta alakerrassa on tarjennut edes jotenkuten. Taisin jo aiemmin mainita, etten enää ihmettele, miksi kiertoon on pitänyt ajaa niin kuumaa vettä.
Sain perjantaina tarkastuskertomuksen, jossa tarkastaja mainitsee, että pitäisi odottaa ensi talveen ja kuvata sitten lattioiden ja sokkelin raja, jotta selviäisi, kuinka paha ongelma loppujen lopuksi on. Itse en ajatellut odotella. Virhe on selvä ja sillä on vaikutusta ainakin energiankulutukseen ja asumismukavuuteen. Odottelu aiheuttaisi myös sen, ettemme pääsisi jatkamaan sisällä kaikkia vielä keskeneräisiä töitä ja korjauksia. Enkä muutenkaan näe mitään syytä odotella lisäongelmien ilmaantumista, esim. kosteuden tiivistymisestä aiheutuvien. Siinä vaiheessa korjaukset olisivatkin taas huomattavasti laajemmat. Ei, en minä hyväksy tällaista uudessa talossa. Virheet korjataan. Tai no, tässähän ei ole kyse varsinaisesti virheestä, vaan tuottamuksesta – törkeästä sellaisesta. Mutta palaan tarkastuskertomukseen heti kun löydän jostakin aikaa kirjoittaa siitä oma tarinansa.
"Epäilen, ettei vakuutus välttämättä korvaa evakkokustannuksia. Nythän ei ole kyse vahingosta, vaan virheestä, jonka aiheuttajien tulisi korvata kaikki kustannukset. Täytynee tarkistaa asia."
VastaaPoistaTarkistin itse, muistin väärin eli olit oikeassa. Ei kotivakuutus korvaa esim. putkiremonteistakaan johtuvaa evakkoasumista. Vahingon pitäisi olla yllättävä ja äkillinen, ja jos sitten tulee evakkoasuminen eteen - sitten vakuutus korvaa. Muistelin asiaa siitä näkökulmasta, että aina kun tällainen tapahtuu AsOy maailmassa, niin asukkaat kyselevät taloyhtiöltä korvausta. Mutta taloyhtiö ei koskaan korvaa hotelliasumista eikä muutakaan evakkoreissua. Yhtiövastikkeet pitää maksaa siltikin, vaikka asunto olisi asumiskelvoton.
"Virheet korjataan. Tai no, tässähän ei ole kyse varsinaisesti virheestä, vaan tuottamuksesta – törkeästä sellaisesta."
Kannattaisiko varmistaa myös vastapuolen maksukyky ja halu, ennen kuin lähtee näin suureen remonttiin?
Korvaus asia kuulostaa juuri siltä, mitä kuvittelinkin sen olevan. Eihän se vakuutusyhtiön tehtävä ole korvata toisten aiheuttamia kuluja.
PoistaVastapuolen maksukyky ja halukkuus ovat asioita, jotka on toki mietittävä, mutta en oikein uskalla tehdä päätöksiä yksin niiden perusteella. No, halukkuus nyt on selvä – sitä ei ole.
Tässä virheessä on aika paljon eri puolia, jotka täytyy punnita huolellisesi. Yksi selkeä ongelma on se, että toteutus on määräysten vastainen. Miten rakennusvalvonta suhtautuu siihen, meneekö talo lopputarkastuksesta läpi? Itse asiassa senkin kanssa alkaa olemaan jo pieni kiire. Talousrakennustakaan kun ei ole vielä päästy edes aloittamaan.
Talossa on määräysten vastainen rakenne, jolla on varmuudella vaikutusta ainakin energiankulutukseen ja asumismukavuuteen. Rakenne saattaa aiheuttaa vielä suurempia ongelmia tulevaisuudessa ja tässä on oikeastaan ainekset pieneen katastrofiin. Millä aikavälillä muut ongelmat ilmenevät, jos ilmenevät? Huomataanko niitä ja miten ne voidaan huomata? Vahingonkorvausvastuu päättyy käsittääkseni kymmenen vuoden sisällä vahingon tapahtumahetkestä. Jos suuremmat ongelmat ilmenevät vasta tämän jälkeen, niin kaikki kustannukset jäävät automaattisesti omalle kontolle.
Entä jos ongelmat laajenevat ja homeet pääsevät valloilleen, lapset sairastuvat ja kärsivät terveysongelmista lopun ikäänsä? Pitäisikö meidän ottaa tämä riski? Ei, en oikein uskalla.
Entäpä, jos elämäntilanteemme muuttuu ja joudumme muuttamaan esimerkiksi toiselle paikkakunnalle. Virheellä on taatusti vaikutusta kiinteistön arvoon ja myyntitilanteessa on turha uneksiakaan, että talosta saisi lähellekään sen, mitä sen rakentamiseen on mennyt. Kuka ylipäätään ostaisi talon, jossa on tällainen virhe? Minä en ainakaan. Toisaalta, kukapa tätä taloa muutenkaan uskaltaisi ostaa, eihän tässä ole minkäänlaista varmuutta siitä, että mitään olisi tehty kunnolla. Eihän tätä saisi kaupaksi kuin korkeintaan purkukuntoisena.
Kysymyksiä kyllä riittää – vastauksia ikävä kyllä vähemmän.
Jotenkin olen tullut siihen tulokseen, että kokonaisuuden kannalta on parempi, että virhe korjataan mahdollisimman pian, vaikka se kalliiksi tuleekin. Tilanne on jossakin määrin masentava ja turhauttava.
"Korvaus asia kuulostaa juuri siltä, mitä kuvittelinkin sen olevan. Eihän se vakuutusyhtiön tehtävä ole korvata toisten aiheuttamia kuluja."
VastaaPoistaAlun perin vastasin enempiä ajattelematta eli vastaus tuli kuin apteekin hyllyltä, koska AsOy -maailmassa tulee paljon kyselyitä evakkoasumisen kulujen korjaamisesta, samoin kuin jos taloyhtiön puu kaatuu parkkipaikalla jonkun auton päälle. Vastoin yleistä luuloa kumpaakaan näistä ei taloyhtiön puolesta pääsääntöisesti korvata, vaan auton kulut otetaan omasta kaskosta ja evakkoasuminen kotivakuutuksesta. Ja ei se satavarma juttu ole, että rahaa saisi tätäkään kautta aina...
"Rakenne saattaa aiheuttaa vielä suurempia ongelmia tulevaisuudessa ja tässä on oikeastaan ainekset pieneen katastrofiin..."
Kylmäsilta vaikuttaa nyt siis suoraan alaohjauspuun alapintaan. On siinä onneksi se kermi (tarkoituksella tai vahingossa?) suojaamassa, että betoni ja puu ei ole suoraan kosketuksissa toisiinsa. Mutta nytkin voi olla niin, että alaohjauspuun alapinta joutuu "lujille", jos rakenne kerää kylmäsillan johdosta ylimääräistä kondenssikosteutta.
Nyt aloin miettiä vielä sellaistakin, että onko tässä kohtaa toteutusvirheen lisäksi vielä suunnitteluvirhekin? Siis vaikka rakenne olisi teillä toteutettu juuri siten kuin se oli alun perin suunniteltukin, niin siinä ei näy sitä 6mm paksua harmaata kaistaa (virallinen nimi solumuovikaista 6x200mm) alaohjauspuun ja sokkelin betonin välissä. Sen tarkoitus on estää, että alaohjauspuun alapinta ei ota kosteutta eikä hometta. Meidän talossa alaohjauspuut on vielä ympärisivelty lahonsuoja-aineellakin, eli ei otettu mitään pienintäkään riskiä tässä kohdassa.
Meidän talossa menee yhtenäinen ja katkeamaton lämpöeriste kellarista ullakolle asti, niin kuin tässä linkissä olevasta kuvasta detalji "C" suureksi zuumaamalla voi nähdä:
http://fontus.pp.fi/rautio/urakka/rak/07-RAK-yleisleikkaus-a-a.pdf
(suunnilleen samoin olisi pitänyt olla teidänkin talossa, eli pääpiirteissään suunnittelu on mennyt ihan oikein, mutta ehkä se 6mm kaistale ei vaan näy noissa blogissa olevissa kuvissa?)
Täytyy kuulostella, mitä mieltä vakuutusyhtiö on asiasta. Sillähän se selviää.
PoistaEi meillä pitäisi olla suunnitelmavirhettä kapillaarikatkon suhteen. Nämä seinärakenteita esittävät kuvat ovat omaa käsialaani, jotka olen piirtänyt rakennesuunnitelmien pohjalta. Rakennesuunnitelmissa on kyllä sokkelin ja alaohjauspuun välissä kapillaarikatko ja tämä näyttäisi olevan (ihme kyllä) ihan toteutuksessakin. Noiden omien raapustusten kohdalla kävi niin, että minulta jäi katko pois alkuperäisestä, myöhempien raapustusten pohjana käyttämästäni kuvasta. Ja laiska kun olen, niin en ole saanut aikaiseksi sitä lisätä raapustuksiin. Ja kun se ei ollut aiempien kuvien ja tarinoiden kohdalla mitenkään erityisen oleellinen. Arvelit siis aivan oikein, että katko puuttuu blogissa olevista kuvista.
Siitä minulla ei ole varmuutta, minkälaista tavaraa tuo kapillaarikatko sokkelin ja alajuoksun välissä on. Jonkinlaista solumuovia se lienee, mutta sen enempää en osaa siitä sanoa.
Kosteuden tiivistymisessä ja lämpöjutuissa ylipäätään mennään taas alueille, joista minä en tiedä enkä ymmärrä mitään. Mutta, kuvittelisin, että yksi olennaisimpia kysymyksiä on se, missä kohdassa lämmin ja kylmä ilma kohtaavat alajuoksun tietämillä. Jos kohtaaminen ja kosteuden tiivistyminen tapahtuu jossakin höyrynsulun ulkopuolella, niin silloinhan kosteus pääsee väistämättä alajuoksuun ja vähitellen siitä ylemmäs. Tämä ei kuulosta hyvältä.
Jos kohtaaminen tapahtuu höyrynsulun sisäpuolella ja kylmäsilta viilentää kovemmilla pakkasilla betonivalua niin paljon, että kosteus tiivistyy seinän alimman koolauspuun tietämillä, niin kyllä kai se kosteus siitäkin seinän rakenteisiin nousee. Varsinkin kun valu on kiinni tai lähes kiinni koolauspuussa. Ja kyllä siellä betonin päällä sen verran kaikkea pölyä ja paskaa on, että pikku mikrobeilla riittää evästä pidemmäksikin aikaa.
Mutta kuten sanoin, niin minä en näistä asioista tiedä mitään.
Teidän talossanne lämpöeristykset ovat siis ihan määräysten mukaiset. En juuri nyt muista, miten asiat on ilmaistu rakentamismääräyskokoelmassa, mutta muistaakseni lopputulema on se, että lämpöeristyksen pitää olla katkeamaton talon ympäri. Siis, jos katsotaan esim. talon leikkausta päädystä, niin lämpöeristyksen tulee kiertää koko talo katkeamattomana. Ja näinhän teillä näyttäisi olevan. Kyllä meilläkin on näin suunniteltu, mutta toteutus on vain vähän lipsahtanut.