2.6.2014

Uutisia - Mustunut mieli

Tänään kävi aikamoinen, ja etten sanoisi, hauska yhteensattuma. Menin päivällä käymään Tampereen pääpoliisiasemalla aikomuksenani pistää vähän vauhtia asiamme käsittelyyn myös poliisin kautta. Homma vaan jäi kesken tämän pienen yhteensattuman vuoksi.

Olin juuri kertomassa vastaanottovirkailijalle asiaani, kun hän kysäisi, että kenestä tässä on oikein kysymys. Kerrottuani tämän, virkailija totesi, että tämä kyseinen henkilö on juuri yläkerrassa kertomassa omaa tarinaansa. Henkilö oli käsittääkseni ollut sen verran kiihtyneessä tilassa purjehtiessaan laitokselle, ettei virkailija pitänyt erityisen hyvänä ideana sitä, että minäkin menisin omalla asiallani yläkertaan odottelemaan seriffin pakeille pääsyä. Uskokaa tai älkää, mutta tässä vaiheessa oli naurussa pidättelemistä, enkä tainnut ihan täydellisesti onnistua siinä. Kyllä se sen verran hupaisa tilanne oli. Että kuinkas sattuikaan näin sopivasti.

Mutta, ilmeisesti jollakulla on nyt mennyt mieli ihan mustaksi tämän vaatimattoman blogini takia ja asiaan on pitänyt hakea poliisilta tukea ja turvaa. Mielenkiinnolla jään odottamaan, että mitä tuleman pitää.

Oman asiani kannalta tällä tapahtumalla ei sinänsä ollut mitään merkitystä. Joutaahan asian hoitamaan myöhemminkin, aikaa kyllä riittää. Joka tapauksessa asiaa tulee olemaan virkavallalle jatkossa enemmänkin.

Ja lämmintä kesää kaikille!

2 kommenttia:

  1. Hei ja lämpimät terveiset!
    Olkoon voima puolellasi taistelussa epäoikeudenmukaisuutta vastaan!
    Olet rohkea uranuurtaja kun uskalsit ryhtyä "taisteluun" näitä tiettyjä ns. rakentamisen ammattilaisia kohtaan.
    Älä anna periksi katteettomien vaatimusten yms. edessä. Tuttua touhua itsellekin.
    Voimia!
    T. Samaa kokenut

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivon todellakin, että Voima olisi kanssamme tässä taistelussa.

      En tiedä sitten siitä, ollaanko tässä ihan nyt uranuurtajia sentään, vaikka kieltämättä joskus on siltä tuntunutkin. Aikomuksena ei ole antaa periksi tuumaakaan missään, vaan katsoa asia katkeraan loppuun saakka. Itse miellän tämän jossakin määrin myös jonkinlaisena ennakkotapauksena, ennen kaikkea vastaavan työnjohtajan vastuun osalta, mutta myös muilta osin. Kuvittelen myös, että tästä tarinasta ja sen loppuratkaisusta voi hyvinkin olla apua muille rakennusprojekteihin lähteneille tai sitä harkitseville. No, ehkä tämä on vähän naiivi ajatus, mutta toivon, että tämä tarina auttaisi muita välttämään vastaava helvetti.

      Lopuksi vielä todella suuret kiitokset kommentista ja kannustuksesta. Tällaiset kommentit auttavat jaksamaan ja jatkamaan taistelua. Kiitos!

      Poista