26.7.2013

Salaojat - Osa 1 "Ja hiljaa pois vesi virtailee"

Tällä kertaa kirjoitan muutaman sanan talomme salaojituksesta. Valitettavasti joudun tämänkin asian jakamaan useampaan osaan kun tässäkin on asiaa aika paljon. Tässä ensimmäisessä osassa kerron hieman salaojasuunnitelmista ja siitä, kuinka suunnitelmien toteutus on meillä onnistunut. Jatkossa käsittelenkin sitten sitä, minkälaisia selityksiä eri asioihin on matkan varrella saatu. Tuttu kuvio siis.

Kuva 1. LVI-suunnittelijan salaoja-
ja sadevesisuunnitelma
Lähdetään liikkeelle suunnitelmista. Jostakin kummasta syystä meillä on kaksi eri suunnitelmaa salaojitukselle. Toinen on LVI-suunnittelijan (Kuva 1) ja toinen rakennesuunnittelijan laatima (Kuva 2). Suunnitelmat poikkeavat toisistaan ja vieläpä merkittävissä määrin. LVI-suunnittelijan laatimassa suunnitelmassa on maininta "perustusten kuivatus ensisijaisesti rak.suunnittelijan mukaan". Se, mitä tämä sitten loppujen lopuksi tarkoittaakaan, on vielä hieman hämärän peitossa minulle.

LVI-suunnittelijan laatima suunnitelma on siinä mielessä hyvinkin mielenkiintoinen, että minä olen nähnyt sen ensimmäisen kerran vasta syksyllä 2012. Minä en siis ole nähnyt sitä edes vilaukselta sinä aikana kun taloa on rakennettu Jarmo Kekin johtamana. Eikä kyseinen suunnitelma ollut työmaalla ainakaan siinä vaiheessa kun irtisanoin Jarmo Kekin ja otin työmaalta kaikki suunnitelmat ja muut dokumentit varmempaan talteen. Itse asiassa en muista kyllä nähneeni rakennesuunnittelijankaan laatimaa suunnitelmaa ennen kuin kävin tarkastamassa rakennusvalvonnassa muiden rakennesuunnitelmien muutoksia.
Kuva 2. Rakennesuunnittelijan
salaojasuunnitelma

Itse salaojajärjestelmä on toteutettu rakennesuunnittelijan suunnitelman mukaan, tai siis, sitä on yritetty toteuttaa tämän suunnitelman mukaan. Yritys ei vain mennyt ihan ns. tuubiin.

Jos en aivan väärin tulkitse suunnitelmaa niin ylin kaivo suunnitelmassa on kaivo, jonka olen merkinnyt kuvaan numerolla 1. Kaivo numero 6 on puolestaan alin kaivo, josta lähtee kanava perusvesikaivoon, jonne myös sadevesien olisi rännikaivoista pitänyt tulla. Suunnitelmassa on siis kaksi suunnilleen samanpituista putkitusta ylimmäisestä kaivosta alimpaan kaivoon. Toinen putkituksista kulkee reittiä 1 → 2 → 4 → 5 → 6 ja toinen reittiä 1 → 3 → 6. Suunnitelma vaikuttaa minusta yksinkertaiselta ja suhteellisen helpolta toteuttaa. Ainakin se on yksinkertaisempi kuin LVI-suunnittelijan laatima suunnitelma. Suunnitelman yksinkertaisuus huomioiden minua hämmästyttääkin, miten päin mäntyä suunnitelma oli meillä onnistuttu toteuttamaan. Jotakuinkin ainoa asia, joka toteutuksessa oli onnistunut, oli kaivojen määrä.

Kuva 3. Salaojien toteutus.
Mittailin hieman kaivojen korkeuksia ja ylipäätään järjestelmän toimivuutta syksyllä 2012 ja tulin siihen tulokseen, että salaojat ovat kaikkea muuta kuin kunnossa ja suunnitelman mukaisia. Ensimmäinen huomionarvoinen asia on se, kaivo numero 4 ei ollut suinkaan suunnitelman mukaisessa paikassa vaan se oli terassin kulmassa, kuten kaivo numero 2 terassin toisessa päässä. Yllättäen kaivo numero 4 oli myös järjestelmän ylin kaivo, eikä suinkaan kaivo numero 1, kuten suunnitelman mukaan olisi pitänyt olla. Tämä taasen aiheutti sen, että putkitus oli pituudeltaan toiseen suuntaan yli kaksinkertainen toiseen suuntaan verrattuna (~40 m ja ~18 m). Tämä taasen asettaa käsittääkseni pienen haasteen kaadoille, varsinkin kun kaivoissa on putkien liitäntäkohdat valmiina ja kaikki liitäntäkohdat ovat samassa korkeustasossa. Toteustus vaikuttaa minusta jo yksin edellisen perusteella täysin järjettömältä.

Lyhemmällä putkituksella kokonaiskaato oli senttimetreinä luokkaa 17 – 18 cm eli kaadon suhteen mentiin jotakuinkin luokassa 1:100. Pidemmällä putkituksella kokonaiskaato oli senttimetreinä luonnollisesti samaa luokkaa ja putkituksen pituuden perusteella kaato oli luokkaa <1:200. Salaojituksen minimikaato on käsittääkseni 1:200 (0,5 cm / 1 m) ja suositus 1:100 (1 cm / 1 m). Edellisen perusteella kaato ei pidemmällä putkituksella voinut olla edes teoriassa riittävä, puhumattakaan siitä, että se olisi ollut suositusten mukainen. Tämän lisäksi kun huomioidaan vielä se, että kaivojen 4 ja 2 välillä oli noin 10 cm kaato kaivon 2 suuntaan. Jäljelle jäävälle osuudelle jäi siis karkeasti noin 7 – 8 cm kaato suunnilleen 33 – 34 m matkalle. Voitte itse päätellä riittääkö kaatovara tuolle matkalle. Tilannetta ei tietysti lainkaan parantanut se, että kaivojen 1 ja 3 välillä kaato oli kaivon 1 suuntaan. Kaivojen 2 ja 1 välillä kaato oli luokkaa 1:600. Tekemieni mittausten perusteella salaojien kaadot olivat siis aikalailla pielessä, eikä kaivojen sijoitus ja korkeudetkaan olleet kohdillaan. Hieno suoritus.

Yksi mielenkiintoinen havainto tuolloin syksyllä oli myös se, ettei viimeisen kaivon kanava perusvesikaivoon toiminut kuten olisi pitänyt. Kanavassa vaikutti omien tutkimusteni perusteella olevan aikamoinen nousu ensimmäisen 1 – 1,5 m matkalla, joka aiheutti sen, ettei kanava käytännössä purkanut vesiä lainkaan järjestelmästä perusvesikaivoon.

En tietenkään jättänyt asiaa omien mittausteni ja havaintojeni varaan vaan pyysin asiantuntijan paikalle tarkastamaan niin salaoja- kuin sadevesijärjestelmänkin. Sadevesijärjestelmästä kerron hieman myöhemmin ihan omissa kertomuksissaan. Asiantuntija laati tarkastuksestaan kertomuksen, jonka lähetin luonnollisesti myös entiselle vastaavalle työnjohtajallemme Jarmo Kekille 29.11.2012. Pyysin Jarmo Kekkiä toimittamaan mahdollisen vastineensa kahden viikon kuluessa viestin päiväyksestä. Jarmo Kekki vastasi lähettämääni viestiin 12.6.2013, jolloin hän kommentoi tarkastuskertomusta muun muassa seuraavasti:
”Tilaaja on teetättänyt puolueellisen sadevesi- ja salaojajärjestelmien tarkastuskertomuksen, joka sisältää runsaasti väärää, virheellistä ja harhauttavaa tietoa.”
En tiedä, mitä tähän pitäisi kommentoida, mutta pidän asiantuntijan puolueettomuuden kyseenalaistamista jo aika härskinä vetona, varsinkin kun kyseisestä vastineesta ei selviä, mikä tarkastuskertomuksesta tekee puolueellisen. Puhumattakaan siitä, että mikä kertomuksessa on väärää, virheellistä ja harhauttavaa tietoa. Mutta tämä ei lainkaan yllätä, näinhän vastapuoli toimii muissakin tilanteissa.

Järjestelmien korjauksen yhteydessä tulin ottaneeksi muutamia kuvia salaojituksesta ja näissä kuvissa kulminoituu aika hyvin se, kuinka huolellisesti salaojat oli asennettu. Käydään niistä muutama läpi tässä yhteydessä.

Kuva 3. Salaojien purkukanava.
Kuva 4. Salaojien purkukanava.
Kuvissa 3 ja 4 näkyy alimman salaojakaivon perusvesikaivoon johtava kanava. Ensimmäisen puolentoista metrin matkalla on nousua vaatimattomasti noin 20 cm. Ei ihmekään, ettei vesi oikein tahdo mennä perusvesikaivoon. Tässä nimenomaisessa tapauksessa minun on todella vaikea käsittää, mitä ihmettä tekijöiden päässä on oikein pyörinyt. Minä kun en yksinkertaisesti pysty löytämään minkäänlaista, hiukankaan järkevälle haiskahtavaa perustelua sille, miksi purkukanava on jätetty noin.

Kuva 5. Salaoja kaivojen 2 ja 1 välillä.
Kuvassa 5 näkyy salaojaa kaivojen numero 2 ja numero 1 välillä. Tuostakin olisi pitänyt nähdä jo peräsilmälläkin, ettei kaato voi olla kunnossa. Veden pitäisi kulkea kohti kuvassa näkyvää kaivoa, eikä suinkaan siitä poispäin. Vaan eipä ole sen enempää tekijät kuin vastaava työnjohtajakaan tässä mitään ihmeellistä huomanneet. No, onko se nyt niin nökönuukaa, eihän vesi pientä ylämäkeä pelkää, eihän?

Kuvassa 6 näkyy ilmeisesti oikeaoppinen tapa tehdä salaojitukseen 90° mutka. Veden kulkusuunnan pitäisi olla kuvassa vasemmalta oikealle mutta minun on suoraan sanoen vaikea hahmottaa, miten vesi pääsee tuossa mutkassa kulkemaan sujuvasti haluttuun suuntaan. Mutta kyllähän tuon täytyy olla ihan asianmukainen toteutus, koska järjestelmähän on tarkastettu ja hyväksi havaittu.

Kuva 6. Mutka matkassa.
Tohtisin väittää näiden esimerkkien perusteella, ettei tällaista työnjälkeä pitäisi hyväksyä missään tapauksessa sen enempää itse tekijöiden kuin vastaavan työnjohtajankaan taholta. Mutta meilläpä on vaan hyväksytty. Jarmo Kekki on nimittäin tarkastusasiakirjan mukaan tarkastanut nämä salaojat, eikä hän ole havainnut niissä virheitä, puutteita eikä ylipäätään mitään huomautettavaa. Eli mitä ilmeisimmin tämä on kuitenkin ihan asianmukainen ja hyväksyttävä toteutus.

Sitä minä tosin vielä ihmettelen, että miten salaojat on ylipäätään voitu tarkastaa asianmukaisesti 22. elokuuta 2011 kun salaojat on asennettu helmikuun tietämillä ja peitetty saman tien. Ja toisaalta minä tiedän, että ainakaan 22.8.2011 Jarmo Kekki ei ole meidän talollamme tarkastanut salaojitusta taatusti metriäkään. Mutta palaan tähän salaojien tarkastukseen myöhemmissä kirjoituksissa.

Korjausten yhteydessä salaojitusta kaivettiin esiin niiltä osin kuin se aiempien tutkimusten osalta näytti vaativan korjausta. Muilta osinhan järjestelmä vaikutti toimivan ainakin kohtuullisesti. Esiin kaivettujen kohtien toteutuksen huolellisuuden perusteella minulla on tosin pieni epäilys siitä, ettei salaojitus ole välttämättä täysin kunnossa muiltakaan osin. Joka tapauksessa nyt salaojitus korjattiin vastaamaan suunnitelmaa niin hyvin kuin voitiin ja käytännössä tämä tarkoitti sitä, että kaivot ja itse salaojitus korjattiin kaivoväleillä 4 → 2 → 1 → 3 → 6. Nyt kaivot ovat siis suunnitelman mukaisilla paikoillaan ja kaadot asianmukaisia ainakin korjatuilla osilla. Kaiken kaikkiaan salaojituksesta jouduttiin korjaamaan karkeasti arvioiden ¾. Samalla korjasimme toki paljon muutakin, mutta niistä myöhemmin omissa tarinoissaan.

Rohkenisin väittää kuvissa esitettyjen toteutusten olevan sitä luokkaa, että virheet olisi pitänyt kenen tahansa havaita jo asennusvaiheessa. Asennusvaiheessa virheiden korjaaminen olisi ollut vielä triviaali juttu, toisin kuin myöhemmässä vaiheessa kun täytöt on tehty ja routaeristyskin jo asennettu. Salaojien asennus ei muutenkaan ole mikään erikoisen vaikea tehtävä ja siitä pitäisi ammattilaisten suoriutua hieman paremmin. Mutta jos ei välitä lainkaan siitä, miten työnsä tekee, niin silloin tulos lienee jotakin tällaista.

Kaivaessamme salaojia ja sadevesiputkituksia esiin talollamme oli parikin kaivurikuskia töissä ja heidän näkemyksensä näistä putkien asennuksista oli ykskantaan, etteivät he olisi suostuneet peittämään näitä ilman kirjallista "käskyä" omistajalta, vastaavalta työnjohtajalta tai muulta projektia johtavalta taholta. Meillä asennuksen yhteydessä työskennellyt maanrakennusurakoitsija ei ilmeisesti ollut kuitenkaan nähnyt näissä mitään ihmeellistä tai huomautettavaa koska oli nämä iloisin mielin peittänyt.

Nyt teillä lienee jonkinlainen kuva siitä, kuinka salaojitus oli meillä toteutettu. Seuraavissa kirjoituksissa tarinoin siitä, miten esimerkiksi entinen vastaava työnjohtajamme on käsitellyt salaoja-asiaa sen jälkeen, kun olen ilmoittanut hänelle salaojituksessa havaituista virheistä. Ja toki käsittelen myös salaojien tarkastusta tulevissa osissa.


14 kommenttia:

  1. Kuka/mikä firma nämä salaojat on tehnyt? Eikai ole valittu nyt jotain huomattavasti halvempaa kuin muut? Itse olen töissä maanrakennusyrityksessä eikä tällainen työnjälki voi olla mahdollista kuin harrastelijalta.

    VastaaPoista
  2. Ei, ei ole valittu huomattavasti halvempaa kuin muut. Salaojat on toteuttanut meillä työnantajasuhteella työskennelleet rakennusmiehet. Rakennuskonsulttimme Jarmo Kekki on hankkinut kyseiset rakennusmiehet kohteeseemme toteuttamaan talon perustukset ja muun muassa nämä salaojitukset. Mukana oli tietysti myös maanrakennusurakoitsija, joka on naapurikunnasta ja niin ikään rakennuskonsulttimme hankkima. Maanrakennusurakoitsijan kohdalla kyseessä lienee kyllä halvimman tarjouksen antanut urakoitsija. Tämä tosin johtunee siitä, että rakennuskonsulttimme ei tietojeni mukaan ole pyytänyt tarjouksia muilta urakoitsijoilta lainkaan. Itse asiassa en tiedä edes sitä, onko tältäkään urakoitsijalta varsinaisesti pyydetty tarjousta, minä nimittäin en ole nähnyt ainuttakaan tarjousta maanrakennustöistä näiden töiden osalta, jos en kyllä muidenkaan maanrakennustöiden osalta. Urakoitsija oli vain ilmestynyt työmaalle, tehnyt työnsä ja laskuttanut minua.

    Urakoitsijoiden hankinta, ja hankinnat ylipäätään, on muutenkin aika mielenkiintoinen juttu meidän projektissamme. Jostakin kumman syystä meillä ei ole ollut käytännössä lainkaan paikallisia urakoitsijoita, kaikki ovat olleet jostakin muualta kuin Lempäälästä. Maanrakennusurakoitsijoitakin on kuitenkin Lempäälässä useita, kuten on myös muiden alojen urakoitsijoita. Rakennustarvikkeetkin konsultti on tilannut Riihimäeltä – 100 km päästä. Mutta näistäkin tulen tarinoimaan jossakin välissä tarkemmin.

    Olen täysin samaa mieltä tuosta työnjäljestä ja harrastelijoista, joskaan tällaista työnjälkeä ei pitäisi hyväksyä edes harrastelijoilta. Jopa minäkin onnistuin mielestäni saamaan korjauksia tehdessäni parempaa jälkeä aikaiseksi, enkä todellakaan ole ammattilainen vaan harrastelija pahimmasta päästä.

    VastaaPoista
  3. Minun mielestäni tässä on kyllä ihan truhaa dramatiikkaa. Viimeisesimmässä projektissa laskin korot ja piirsin salaojasuunnitelman itse. LVI-suunnittelija piirsi sen puhtaaksi. Perkuleen pääsuunnittelija piirsi oman version ja rakennesuunnittelija kolmannen. No joo, kun toteutus oli minun käsissäni, niin toteutin kaikki suunnitelmat siltä osin kun ne eivät olleet toisaan poissulkevia. Korot tein oman suunnitelmani pohjalta, jotka taas LVI-suunnittelija oli tarkastanut.

    No, joo, kyllähän triplakanalisaationnista saisi hyvän draaman, vaan minulle riittää, että vesi poistuu ja senhän se tekee. Ainoa ongelma on tulevaisuudessa. Tulee olemaan työlästä puhdistaa kaikki tarkastuskaivot. Niitä on nimittäin kolminkertainen määrä opikeaan tarpeeseen nähden. Vaan en tee siitä suurempaa numeroa. Tarkastuskaivoja saa 30 €:lla tai halvemmalla, jos tekee itse 315 mm putkesta.

    Samaan henbgevetoon ihmettelen myös liesituulettimen poistoputken draamaa. Senhän olisi voinut korjata varsissa alle 50 € verkkovillakaistaleella. Minulla sattuu olemaan sitä paali varastossa.

    Kannattaa ihan oikeasti ostaa valmiita taloja, mikäli rakentaminen on vierasta. Jätkät kusettaa heti, jos huomaavat, ettei rakennushankkeeseen ryhtynyt ymmärrä mitä on tekemässä.

    Blogin kirjoittajalla on selkeästi kyky kerätä ja käsitellä tietoa. Miksi sitä ei ole käytetty silloin, kun se olisi tuottanut suurimman hyödyn? Miksi pitää blogia jälkikäteen, jos on kyky tehdä asia kerralla oikein?

    VastaaPoista
  4. Mielestäni tässä ei kyllä ole turhaa dramatiikkaa. Ymmärrän toki, että yksittäisenä tarinana se saattaa siltä vaikuttaa.

    ”vaan minulle riittää, että vesi poistuu ja senhän se tekee”

    Meilläpä ei Kekin ”tarkastuksen” jälkeen näin tehnyt. Salaojitus oli täysin pielessä ja virheet olivat siinä määrin selviä, että ne olisi pitänyt havaita jo paljaalla silmällä. Se, ettei suunnitelmaa ole noudatettu orjallisesti, ei ole varsinainen ongelma. Eikä sekään, että suunnitelmia oli kaksi toisistaan poikkeavaa. Mutta jonkinlaisen suunnitelman mukaan toteutus kuitenkin tulisi tehdä ja toteutus tulisi myös dokumentoida. Ja tehtiinpä toteutus miten tahansa, niin sen täytyy toimia.

    Suurin ongelma meillä oli siinä, että tuo asennettu järjestelmä ei toiminut. Kaatoja oli kaivoväleillä väärään suuntaan ja purkukanava olikin varsinainen vitsi. Suunnitelmia ei noudateta, kukaan ei dokumentoi muutoksia, kukaan ei tarkista, että toteutus toimii. Salaojitus peitetään piiloon ja toivotaan, ettei kukaan kiinnitä siihen huomiota. Ei, ei tässä minun mielestäni ole turhaa dramatiikkaa.

    ”Samaan henbgevetoon ihmettelen myös liesituulettimen poistoputken draamaa.”

    Tuota noin, tässä draamassa on kysymys siitä, että kukaan ei kiinnittänyt huomiota eristyksen puuttumiseen esimerkiksi ennen puhallusvillan asennusta, vaikka minulle nimenomaan vakuutettiin ennen sitä, että ullakolla on kaikki kunnossa. Siihen ei kiinnitetty mitään huomiota puhallusvillan asennuksen aikaan, vaikka olisi pitänyt. Siihen ei kiinnitetty mitään huomiota puhallusvillan asennuksen jälkeen. Minulle vakuutettiin, että kaikki on tarkastettu, mukaan lukien ullakon puhallusvilla. Mutta, yllättäen puhallusvilla-asennuksen pienten puutteiden havaitsemisen jälkeen puhallusvilla-asennusta ei ollutkaan tarkastettu. Eristyksen puuttuminen havaittiin vasta kolme kuukautta Kekin irtisanomisen jälkeen, ja silloinkin myrskyssä talon päälle kaatuneiden puiden ”ansiosta”. Mikäli puut eivät olisi kaatuneet talon päälle, olisi putki ollut eristämättömänä ties kuinka kauan. Miksi ihmeessä minä olisin kiivennyt ullakolle kanavaeristystä tarkistamaan, kun minulle oli ”ammattilainen” koko ajan vakuuttanut, että kaikki on kunnossa?

    Dramatiikkaa on mielestäni ihan riittävästi jo siinä, että kaikki tarkastukset on jäänyt tekemättä ja tämä on vain yksi esimerkki siitä.

    On totta, että rakentaminen on minulle vierasta. Projektia johtaneelle Kekille sen ei olisi pitänyt olla.

    ”Blogin kirjoittajalla on selkeästi kyky kerätä ja käsitellä tietoa. Miksi sitä ei ole käytetty silloin, kun se olisi tuottanut suurimman hyödyn? Miksi pitää blogia jälkikäteen, jos on kyky tehdä asia kerralla oikein”

    Kiitos. Olen aiemmissa kommenteissani maininnut, ettei minulla ollut resursseja selvittää asioita ja johtaa projektiamme silloin, kun tähän projektiin ryhdyttiin. Tästä syystä minä nimenomaan otin Kekin johtamaan projektia. Kuvittelin Kekin olevan ammattilainen ja kykenevän johtamaan yhden hemmetin talon rakennusprojektin asiallisesti. Vaan väärässä olin.

    Eikä minulla olisi ollut niitä resursseja Kekin irtisanomisen jälkeenkään, mutta siinä vaiheessa oli pakko repiä ne resurssit jostakin. Jokainen perheellinen yrittäjä varmaankin ymmärtää, että tämä on käynyt aika kalliiksi – eikä ainoastaan taloudellisesti.

    Miksi en pitäisi blogia jälkikäteen ja jakaisi kokemuksia ja näkemyksiäni? Eihän tämän blogin pitäminen vaikuta enää millään tavoin siihen, mitä on jo tapahtunut. Kiinnostuksesta päätellen tällä on kuitenkin ollut jonkinlainen tilaus – ei suuri, mutta jonkinlainen kuitenkin.

    Lopuksi vielä suuri kiitos näistä kommenteistasi. Ja pahoittelut, että vastaaminen kesti näin kauan, mutta pitää hieman kiirettä näin loppuvuodesta, enkä ehdi oikein keskittyä tähän blogitouhuun.

    VastaaPoista
  5. Ongelma on tässä se, että rakennusbyrokratia tarttuu näihin aiheisiin perustellakseen omaa olemassaoloaan. Seuraavaksi vaaditaan rakennushankkeeseen ryhtyvän suorittavan tutkinnon tai kaksi ihan noin vain rakennusluvan ehtona. Onhan jopa omakotitalossa asumiseen ehdotettu pakollista tutkintoa.

    Minä olen hankkinuit kaikki kortit ja suurimman osan rakennusalan pätevyyksistä. Olen rakennusalalla kuitenkin lähinnä vain rutinoituneempi omakotitalon/talojen rakentaja.

    Kaikki rakentajat tekevät virheitä. Viimeksi tein sellaisen aerodynamiikan kanssa. Kattorakenteesta tuli vaihgossa lentokoneen siipeä muistuttava. Tiesin, että siitä seuraa tuulella kova alipaine, mutta en tarkistanut katteen naulauksia. Tottakai kysyin, ja vastaus oli että kaikki OK. Kävin katon läpi muuten, mutta en laskenut yhden reunaun naulausvälejä. Olisi pitänyt. Onneksi tuuli repi vain muutaman neliön vuotaa ja korjaus maksoi vain nostimen vuokran verran.

    Jos Sinä rakennutat, niin tarkastat itse kaiken.

    Liesituulettimen eristäminen ei ole kovin kriittinen asia. Yhdesä taloistani oli kurkkuputki (joka ei kestä paloa lainkaan), joka johti 110 mm PVC-putkeen. Hormipalossa rakenne ei olisi tietenkään kestänyt, vaan sen todennäköisyys on pieni. Suomalaiset palonormit ovat suurimmaksi osaksi puhdasta huuhaaata. Juu, ja on minulla tämänkin alan koulutus. Teen nykyään kaikkiin projekteihin kaikki normit täyttävät rakenteet ja asennukset. Laitan jopa palokatkot, joita rakennustarkastaja ei osaa edes vaatia.

    Minun mielestäni omakotitaloja pitää voida rakentaa ilman kaikkia näitä kursseja ja kortteja. Jos alan epäkohdista riittävästi valitetaan, jokseenkin varmasti rakennushankkeeseen ryhtyvälle esitetään vaatimuksia. Minua asia ei tule haittamaan, mutta arvattavasti ainakin 100.000 muuta tulee kärsimään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuota noin, en menisi vertaamaan kattorakenteesi suunnitteluvirhettä näihin blogissa esittelemiini virheisiin. Näissä meillä esiintyneissä virheissä ei ole kyse mistään suunnitteluvirheistä, vaan täydellisen ala-arvoisesta työstä ja tehtävien laiminlyönneistä. Itse asiassa näissä ei ole kysymys edes virheistä. Virhe on virhe, ja niitä sattuu kaikille. Tehtävien laiminlyönti ja töiden ala-arvoinen suorittaminen eivät ole virheitä vaan jotakin ihan muuta. Joka tapauksessa asettaisin esimerkkisi ja meidän tapahtumamme selkeästi eri kategorioihin.

      ”Jos Sinä rakennutat, niin tarkastat itse kaiken.”

      Ei. Tätä varten maa on puolillaan ammattilaisia. Jos ammattilainen ottaa tehtävän hoitaakseen, niin tarkastuksesta vastaa silloin ammattilainen. Eihän tässä ole kysymys mistään ihmeellisestä asiasta. Kyllä tämä onnistuu muillakin aloilla ihan sujuvasti. Olen sanonut tämän jo aiemminkin, mutta eihän tässä ole kysymys mistään muusta kuin omat resurssit ylittävän hankkeen ulkoistamisesta. Normaalia touhua.

      ”Liesituulettimen eristäminen ei ole kovin kriittinen asia. Yhdesä taloistani oli kurkkuputki (joka ei kestä paloa lainkaan), joka johti 110 mm PVC-putkeen. Hormipalossa rakenne ei olisi tietenkään kestänyt, vaan sen todennäköisyys on pieni.”

      Pieni todennäköisyys ei ole sama asia kuin olematon mahdollisuus. Sitä en osaa sanoa, kuinka usein liesituulettimien kanavissa todellisuudessa palaa, mutta liedet lienevät Suomessa yleisin sähköpalojen aiheuttaja (ei tosin kaiketikaan itse lieden aiheuttamana). Kuvittelisin, että joissakin tapauksissa palo on saattanut levitä myös poistokanavaan. Tukesin mukaan tämä on ihan todellinen riski. Moisen palon sattuessa ja palon levitessä poistokanavan puuttuvien paloeristeiden vuoksi, omaa mieltäni ei ainakaan lainkaan lämmittäisi tieto siitä, että hormipalon todennäköisyys on pieni. Vakavaan liikenneonnettomuuteenkin joutumisen todennäköisyys on pieni, mutta siitä huolimatta käytän turvavyötä aina ja suosittelen sitä muillekin.

      Poistokanavan kohdalla kyse ei ole yksin paloeristeiden puuttumisesta, vaan eristeiden puuttumisesta ylipäätään. Ilmankosteuden tiivistyminen kun on käsitykseni mukaan aika yleinen ilmiö. Itse pidän eristeiden puuttumista ongelmana, varsinkin jos kanavan liitokset eivät ole tiiviitä ja kosteus pääsee rakenteisiin. Enkä kyllä pidä siitäkään ajatuksesta, että kosteus tiputtelisi liesituulettimeen ja liedelle.

      Sitä en osaa sanoa, että onko kanavan paloeristys todellisuudessa huuhaata vai ei, mutta jos sen määräysten mukaan tulee olla eristetty, niin silloin sen tulee olla eristetty.

      ”Minun mielestäni omakotitaloja pitää voida rakentaa…”

      Mielestäni asioista voi ja pitääkin valittaa. Miksi ihmeessä perseellään olevasta tilanteesta ei saisi valittaa?

      Hankkeisiin ryhtyville asetettavilla lisävaatimuksilla ei tässä pelissä voiteta mitään. Ei alan ongelmat ole hankkeisiin ryhtyvissä, vaan alalla toimivissa ”ammattilaisissa”. Johan nämä meidän tapahtumat osoittavat, ettei ammattitaitoa ja työmoraalia ole kaikilla alan toimijoilla edes välttävästi. Kuten mainitsin jo aiemmassa kommentissani, oireiden hoitaminen ei mielestäni ole oikea tapa. Ainoa oikea tapa on puuttua oireiden aiheuttajaan. Ja jos alalla toimijoille ei mene jakeluun hyvällä, että asiat täytyy tehdä kunnolla ja huolellisesti, niin minun mielestäni on ihan oikein laittaa alalle suitsia ja antaa raippaa.

      Sillä, että puututaan todellisiin ongelmiin, ei aiheuteta kärsimystä hankkeisiin ryhtyville. Päinvastoin, hankkeisiin ryhtyväthän siinä nimenomaan voittavat.

      Poista
  6. Jos saan vielä kommentoida salaojista. Ostin v.1980 rakennetun talon ja pyysin erästä salaojien tarkastukseen erikoistunuttta yritystä tarkastamaan salaojia. Puhelinkeskustelussa mainitsin, että tosi harvoin, jos koskaan näkyy tarkastukaivoissa vettä. Vastaus oli aika yllättävä: Ei se vesi menekään salaojaputkessa vaan salaojasorassa. Hmmmm... näinhän se on. Eli käytännössä on melkein yksi lysti a) onko salaojaputki tukossa b) onko kaatoa c) onko putki muutoin vaurioitunut.
    Mitä mieltä olette tarkastusfirman lausunnosta ja johtopäätöksistä?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tokihan saat kommentoida salaojista. En pistä lainkaan pahaksi sitä, että keskustelua käydään näistä vanhemmistakin tarinoista.

      Epäilisin, että asia on useinkin juuri niin, kuin sinulle on kerrottu. Jos salaojitus on tehty hyvin ja rakennuspaikkakin mahdollistaa veden poistumisen rakennuksen alta, niin silloinhan vettä ei kaivoihin pahemmin kerry. Eikä vesi muutenkaan juuri putkia pitkin kulje.

      Mutta, mutta. Se, että vedenpoisto ei tarvitse salaojaputkia tänään, ei tarkoita sitä, että tilanne on välttämättä sama huomenna. Olosuhteet saattavat muuttua ja jonakin ei-niin-kauniina päivänä vettä saattaakin olla niin paljon, että vedenpoisto vaatii ne salaojaputket. Eikä silloin varmastikaan hymyilytä, jos putket ovat tukossa, kaadot väärin ja/tai putket poikki. Eikö salaojaputkitus ole juuri se osa salaojitusta ja ylipäätään kosteudenhallintaa, joka mahdollistaa veden hallitun poistumisen rakennuspohjasta, jos vettä syystä tai toisesta alkaa kertyä rakennuksen alle liikaa? Putkitus on vähän kuin lavuaarin ylivuotoreikä. Normaalisti siitä ei juurikaan iloa ole, mutta kun hana jää auki ja lavuaarin tulppa kokonaan tai osittain kiinni, niin olisi kiva, jos ylivuotoreikä ei olisi tukossa. Ja jos se on tukossa, niin veden valuessa lattialle tuskin isommin lohduttaa tieto siitä, että normaalisti ongelmia ei ole ja, että viemärikin vetää sinänsä ihan hyvin.

      Itse olen sitä mieltä, salaojaputket ovat useinkin varautumista pahemman varalle. Putkituksen asennuksesta aiheutuva vaiva ja kustannus ovat loppujen lopuksi aika marginaaliset, joten pitäisin hölmön hommana jättää salaojaputkitus asentamatta, jos on pienikin mahdollisuus siihen, että vesi ilman sitä nousisi liian korkealle. Se pahempi päivä kun saattaa kuitenkin tulla. Ja jos salaojaputkitus laitetaan, niin tällöin asennus tulee tehdä niin, että putkitus toimii silloin, kun sitä tarvitaan. Päin persettä asentaminen on oikeastaan vielä typerämpää, kuin jättää putkitus kokonaan asentamatta. Lopputulema on siis se, että minun mielestäni putkituksen kunto ei ole lainkaan yhdentekevää.

      Tässä oma – amatöörin yksinkertaistettu – mielipiteeni asiasta.

      Poista
    2. Olet oikeassa. :)

      Poista
  7. "Eli käytännössä on melkein yksi lysti a) onko salaojaputki tukossa b) onko kaatoa c) onko putki muutoin vaurioitunut."

    EI se noin mene. Salaojaputkissa ei ole vettä silloin, kun salaojasora on puhdasta ja vesi pääsee valumaan sen läpi. Aikaa myöten soraan voi tulla pienhiukkasia ja kasvien juuria. Silloin putket alkavat toimia, jos ne ovat kunnossa. Salaojen filosofiana on varmistaa kuivana pysyminen myös näissä olosuhteissa.

    Minulla on yksi sellainen rakennus, jossa ei ole salaojaputkia lainkaan. Nykynäkemyksen mukaan se on vähintäänkin kyseenalaista ellei maaperätutkija anna salaojien poisjättämistä puoltavaa lausuntoa. Kokemuksesta kuitenkin tiedä, ettei talossa ole ollut vesiogelmia viimeiseen 60 vuoteen.

    VastaaPoista
  8. No eipä sinne putkeen paljonkaan vettä mene jos vesi "ei pääse valumaan soran läpi"?
    Siinä tapauksessa, että sora on tukossa, on varmaan jo vesien kanssa ongelmia, oli putkia tai ei.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mukava lukea tätä blogia ja keskustelua aiheesta. Itselläkin pitäisi teettää vanhaan rintamamiestaloon salaojat. Jos olen ymmärtänyt oikein niin kyllä kaadoilla on merkitystä. Nythän on tullut uudenlainen U-putki, joka toimii painovoimaerottelulla eli siinä soran ei pitäisi pystyä tukkimaan päällisiä reikiä, sillä niitä ei edes ole.

      Poista
  9. Blogin pitäjä, kertoisitko mikä talosi ja projektisi tilanne on nykyään?

    VastaaPoista
  10. Kiitos kattavasta kirjoituksesta. Meillä myös parhaillaan kaivuutyöt menossa. Kiva oli lukea kokemus tarvittavista korjauksista, niin kuin sanoit korjausta tuli teillä tarpeen jopa 3 neljäsosaa. Jännä nähdä miten meillä käy. https://puunkaatopalvelut.com/kaivuutyot

    VastaaPoista