Salaojat - Osa 2 "Eei, ei se oo mun homma..."

Kuten jo aiemmassa osassa mainitsin, vastaava työnjohtaja Jarmo Kekki on tarkastanut salaojat ja kaivot rakennustyön tarkastusasiakirjan mukaan 22.8.2011. Mainitsin myös, että toimitin Jarmo Kekille tarkastuskertomuksen teettämästäni salaojien ja sadevesijärjestelmän tarkastuksesta. Kertomuksessa otettiin kantaa salaojien virheisiin siinä määrin kuin niihin voitiin mittausten perusteella ottaa. Kaikki mittaukset tehtiin luonnollisesti järjestelmän näkyvien osien i.e. kaivojen perusteella. Tätä voisi kaiketikin kuvata sanahirviöllä: korkeusasematarkemittaus.

Maankäyttö- ja rakennusasetus 73 § toinen momentti kohta 4 kertoo tarkastuksista seuraavaa:

”luvassa määrätyt katselmukset pyydetään riittävän ajoissa ja suoritetaan aloituskokouksessa tai muutoin määrätyt tarkastukset ja toimenpiteet asianmukaisissa työvaiheissa;”

Vastaavan työnjohtajan tarkastukset tulee siis suorittaa asianmukaisissa työvaiheissa. Salaojien ja kaivojen tarkastuksen asianmukainen työvaihe on silloin kun salaojat ja kaivot on asennettu ja ennen kuin ne on peitetty, eikä taatusti enää siinä vaiheessa kun routaeristyksetkin on jo asennettu. Ihmettelenkin hieman sitä, miten tarkastus on asiakirjan mukaan suoritettu elokuussa 2011 kun salaojat ja kaivot on asennettu tammi-helmikuussa 2011 ja peitetty saman tien.

Rakentamismääräyskokoelman osa A1 Rakentamisen valvonta ja tekninen tarkastus kertoo puolestaan kohdassa 7.2.1 Määräys seuraavaa:

”Työvaihetarkastukset varmennetaan rakennustyön tarkastusasiakirjaan, kun kaikki työvaiheeseen liittyvät tarkastukset on todettu suoritetuiksi. Rakennusvaiheen tarkastusten vastuuhenkilö varmentaa suorittamansa tarkastuksen rakennustyön tarkastusasiakirjaan tai tarkastusasiakirjasta laadittavaan yhteenvetoon, kun rakennusvaiheeseen kuuluvat työvaihetarkastukset on asianmukaisesti tehty, rakentaminen tältä osin vastaa suunnitelmia ja se on muutoinkin toteutettu hyvän rakennustavan mukaisesti.”

Salaojissamme olleet virheet ovat olleet sitä luokkaa, ettei yksikään alan ammattilainen voi mielestäni väittää salaojien toteutuksen olevan hyvän rakennustavan mukainen. Puhumattakaan siitä, että salaojajärjestelmä olisi vastannut suunnitelmia. Suunnitelman vastaisessa paikassa oleva kaivo yksin aiheuttaa sen, ettei toteutus vastaa suunnitelmia. Suunnitelmaan on merkitty myös salaojaputkituksen kaltevuus ja kaivojen korkeusasema. Edellä olevan määräyksen mukaan myös sijaintien (ml. korkeusasema) suunnitelmien mukaisuuden tarkastaminen kuuluu vastaavan työnjohtajan tarkastukseen. Jos vastaava työnjohtaja ei itse suorita näiden mittausta niin tällöin hänellä tulee olla salaojien ja kaivojen asennuksen hyväksymiseksi jonkin toisen tahon laatima mittauspöytäkirja, joka osoittaa korkeusasemien asianmukaisuuden. Ja vaikka korkeusasemia ei jostakin syystä varsinaisesti tarkemitattaisikaan, niin vastaavan työnjohtajan tulee siitä huolimatta tarkastaa, että korkeusasemat ja putkituksen kaltevuus ovat määräysten, ohjeiden ja suunnitelmien mukaisia, ja edes ”sinnepäin”. Tästä ei pitäisi olla pienintäkään epäselvyyttä. Vastaavalta työnjohtajalta voitaneen myös vaatia vatupassin ja mitan käyttötaitoa, eikö?

Tässä yhteydessä tulee huomioida myös se, ettei näistä puutteista, virheistä ja suunnitelmien vastaisista toteutuksista ole merkintöjä dokumenteissa, eikä muutoksia ole myöskään dokumentoitu piirustuksiin. Rohkenisin väittää, että salaojakaivon sijoittaminen reilun kahden metrin päähän suunnitellusta sijainnista, on sen verran selkeä poikkeama, että se tulisi kyetä huomaamaan tarkastusta suoritettaessa. Ja muutos pitäisi olla dokumentoituna tarkepiirustuksiin. Eikä vastaava työnjohtaja käsittääkseni voi, hetkinen, mikäs se Jarmo Kekin käyttämä termi olikaan? Niin, tosiaan – omavaltaisesti. Siis, vastaava työnjohtaja ei käsittääkseni voi omavaltaisesti hyväksyä suunnitelmista poikkeamisia.

Jarmo Kekki on antanut minulle vastineen koskien salaojien tarkastusta ja tarkastuspöytäkirjaa. Vastineen Jarmo Kekki toimitti sähköpostitse 8.5.2013. Vastineessa Jarmo Kekin selvitti salaojien ja kaivojen tarkastusta seuraavasti:

”Tilaaja on irtisanonut kirjallisesti 06.10.2011 rakennuskohde Järvelä vastaavan työnjohtajan.
Salaojat on tarkastettu merkinnällä 22.08.2011 siinä laajuudessa, kuin salaojia oli tuolloin suoritettu ja tarkastettavissa. Tarkastukseni laajuuteen ei ole sisältynyt mm. kaivojen ja salaojaputkien korkeusasematarkemittauspöytäkirjan laadinta. Rakennuskohteen valvoja vastaa tarkemittauksista ja siitä, että vastaavan työnjohtajan tarkastuksen jälkeen salaojajärjestelmän ympäristön rakennustekniset työt toteutetaan siten, että järjestelmään vaikuttavia haitallisia korkeusasemuutoksia ei pääse tapahtumaan haitallisessa määrin.
Tilaaja irtisanoi kirjallisesti yksipuolisella ilmoituksellaan vastaavan työnjohtajan ja tarkastustyö vastaavan työnjohtajan osalta oli tuolloin osaltaan kesken.”

Kappas, sattuipa somasti, ettei juuri salaojaputkien ja kaivojen korkeusasematarkemittaus ole kuulunut vastaavan työnjohtajan tarkastuksen laajuuteen. Miten sattuikin näin.

"Rakennuskohteen valvoja vastaa tarkemittauksista". Höpsistä. Vastaava työnjohtaja vastaa suunnitelmien noudattamisesta ja hyvän rakennustavan mukaisesta työn toteutuksesta (Maankäyttö- ja rakennuslaki, 122 § ensimmäinen momentti). Hyvä rakennustapa muodostuu muun muassa lakien, asetusten, määräysten ja rakentamisen yleisten laatuvaatimusten mukaan. MaaRYL 2010 kertoo kohdassa 2241.6 Salaojien kelpoisuuden osoittaminen vaatimukseksi seuraavaa:

"Salaojien sijainti todetaan työn aikana tehtävin tarkemittauksin. Mikäli poikkeamia tai muutoksia on, laaditaan niiden perusteella tarvittavat tarkepiirustukset. Mittaustulokset, tarkepiirustukset yms. kootaan työmaalla jatkuvasti ajan tasalla pidettäviin laadunvalvonta-asiakirjoihin."

Kohdassa 2241.5 Valmis salaoja annetaan kriteerit salaojien sijainnille:

Ohje: Salaojan sijainti suunnitelma-asiakirjojen mukainen.
Vaatimukset: Putken korkeustaso saa poiketa enintään ±20 mm suunnitelma-asiakirjoissa esitetystä tasosta. Putkeen ei saa muodostua negatiivista kaltevuutta eikä painanteita. Vaakatasossa salaoja saa poiketa enintään 50 mm suunnitelma-asiakirjoissa esitetystä linjasta.

Samaiset laatuvaatimukset kertovat myös salaojakaivoista, että niidenkin kelpoisuus osoitetaan työn aikana tehtävin tarkemittauksin ja mittaustulokset, tarkepiirustukset yms. kootaan työmaalla jatkuvasti ajan tasalla pidettäviin laadunvalvonta-asiakirjoihin.

Määräysten mukaan vastaava työnjohtaja vastaa siitä, että työmaalla noudatetaan suunnitelmia ja laatuvaatimuksissakin mainitaan: "salaojat tehdään suunnitelma-asiakirjojen mukaan" (2241.4 Salaojien asentaminen).

Edellisten perusteella on täysin selvää, ettei tarkemittauksia tehdä esimerkiksi kahdeksan kuukautta asennuksen jälkeen. Jarmo Kekki on irtisanottu vastaavan työnjohtajan tehtävästään kahdeksan kuukautta salaojajärjestelmän asennuksen jälkeen ja onkin hämmästyttävää, ettei vastaava työnjohtaja ole millään tavoin puuttunut tämän kahdeksan kuukauden aikana siihen, ettei salaojien korkeusasemasta ole tätä tarkemittauspöytäkirjaa tai muitakaan mittaustuloksia. Määräysten mukaan vastaavan työnjohtajan tulee huolehtia siitä, että

”rakennustyömaalla ovat käytettävissä hyväksytyt piirustukset ja tarvittavat erityispiirustukset, ajan tasalla oleva rakennustyön tarkastusasiakirja, mahdolliset testaustulokset sekä muut tarvittavat asiakirjat.”
(Maankäyttö- ja rakennusasetus, 73 § toinen momentti kohta 5)

Tässä vaiheessa voidaan vilkaista vielä kerran salaojien esiin kaivamisen yhteydessä ottamiani kuvia. Tarvitaanko kuvissa esiintyvien virheiden havaitsemiseen todellakin korkeusasematarkemittausta, tai ylipäätään mitään tarkemittausta? Ehkä alanvaihto voisi olla paikallaan, jos vastaava työnjohtaja ei kykene havaitsemaan moisia virheitä ilman tarkemittauksia. Niin, näiden virheiden havaitsemiseen pitäisi riittää, että edes vilkaisee salaojien suuntaan.

Ihmettelenkin, miten salaojien ja kaivojen tarkastus on oikein tehty? Lienee täysin selvää, ettei niitä ole tarkastettu ainakaan ennen salaojien peittämistä tai sitten ilmiselviin virheisiin ei vain ole puututtu. Mutta, miten salaojaputkitus voidaan sitten tarkastaa asianmukaisesti sen jälkeen kun putkitus on peitetty?

Kaivot ovat olleet näkyvissä kokoajan ja näin ollen niiden sijaintien vertaaminen suunnitelmiin pitäisi olla varsin triviaali tehtävä silloinkin kun putkitus on peitetty. Mutta Jostakin syystä vastaava työnjohtaja ei vain ole havainnut yhden kaivon suunnitelmasta poikkeavaa sijaintia.

Kaiken kaikkiaan on todella hämmästyttävää, etteivät sen enempää rakennusmiehet, maanrakennusurakoitsija kuin vastaava työnjohtajakaan ole puuttunut näihin virheisiin. En olekaan ennen törmännyt tällaiseen – kolmen toisistaan riippumattoman tahon – konsensukseen selkeiden virheiden huomioimatta jättämisen suhteen. Ihan oikeasti, tämä on mielestäni todella omituista.

Mielenkiintoinen yksityiskohta Jarmo Kekin selvityksessä on se, että Jarmo Kekki tuo esiin rakennustyön valvojan velvollisuuden huolehtia siitä, ”että vastaavan työnjohtajan tarkastuksen jälkeen salaojajärjestelmän ympäristön rakennustekniset työt toteutetaan siten, että järjestelmään vaikuttavia haitallisia korkeusasemuutoksia ei pääse tapahtumaan haitallisessa määrin”. Ilmeisesti tällä haetaan sitä, että salaojajärjestelmässä olisi tapahtunut rakennusteknisten töiden aiheuttamia muutoksia tarkastuksen jälkeen ja, että salaojajärjestelmä olisi ollut tarkastuksen ajankohtana asianmukainen. Epäilen, että tähänkin asiaan saadaan tarvittaessa kolmansien osapuolien todistajanlausuntoja.

Itse asiassa pidän hieman typeränä vetona mahdollisiin tarkastuksen jälkeisiin muutoksiin vetoamista, varsinkin jos ei ole tullut huolehtineeksi siitä, että olisi edes jonkinlaisia tarkastuksen aikaisia mittaustuloksia tai muuta dokumentaatiota käytettävissä. Muutenkin olisi ehkä syytä vielä tarkastaa, kenellä tuo mainittu huolehtimisvelvollisuus on ollut.

Ottamieni kuvien perusteella voidaan onneksi helposti osoittaa, ettei korkeusasemuutoksia ole tapahtunut haitallisissa määrin. Muutenkin voisin esittää vastakysymyksenä, että miten rakennustekniset työt voisivat esimerkiksi nostaa salaojakaivoja 10 senttimetriä? Tai nostaa purkukanavaa 20 senttimetriä puolentoista metrin matkalla? Siirtää salaojakaivoa yli kaksi metriä?

Joka tapauksessa salaojat ja kaivot ovat mielestäni olleet tarkastettavissa kaikilta osiltaan ennen vastaavan työnjohtajan irtisanomista, eikä tarkastustyön näin ollen pitäisi olla miltään osin kesken, ellei Jarmo Kekki nyt viittaa tässä salaojituksen tarkastamiseen perusvesikaivon osalta. Tosiasia on se, että salaojien ja kaivojen osalta tarkastustyö ei ole voinut olla enää tässä vaiheessa kesken, salaojathan ovat olleet peitettyinä ja routaeristyksetkin asennettuina.

Seuraavassa osassa käsittelen sitä, ettei rakennuskohteemme Jarmo Kekin mukaan edes tarvitse salaojitusta. Mielenkiintoinen tieto, jonka olisin toivonut saavani jo suunnitteluvaiheessa enkä yli kaksi vuotta salaojien asennuksen jälkeen.