Harkkoseinät - "Muurari muurasi – tasaista ja suoraa"

Uusi vuosi on alkanut ja uudet kujeet edessä. Tarinointi jatkuu, eikä loppu häämötä ihan lähitulevaisuudessa. Nyt palaan taas muutaman tarinan ajaksi rakennusvirheiden ja niiden selittelyjen pariin. Kerron aluksi talomme harkkoseinistä. Yllättävää kyllä, yksinkertaisista harkkoseinistäkin saadaan aikaiseksi tarinaa useammankin tarinan verran. Kiitos tästä kuuluu muurauksesta vastanneelle urakoitsijalle ja tunnolliselle vastaavalle työnjohtajallemme. Mennäänpä sitten itse asiaan.

Kuva 1. Harkkoseinät
mittakuvassa.

Aloitetaan itse harkkoseinillä ja niiden muurauksella. Vaikka meillä onkin puutalo, niin osa alakerran väliseinistä on toteutettu harkoilla ja nämä väliseinät ovat lähinnä pesutilojen ympärillä. Ohessa on leikkaus talomme mittakuvista, johon olen merkinnyt piirustuksen mukaiset harkkoseinät oranssilla. Näiden seinien kohdalla kävi sellainen hassu juttu, että meillä ei suunnitteluvaiheessa ollut aavistustakaan siitä, että meille on ylipäätään tulossa harkkoseiniä taloon. Jossakin välissä rakennusluvan hakemisen jälkeen konsultti / rakennussuunnittelija Kekki soitti minulle, muistaakseni rakennesuunnitelmiin liittyen, ja kertoi, että meille tulee tällaiset harkkoseinät. Eikä siinä mitään muuten, mutta en mitenkään erityisemmin ilahtunut siitä, että pesuhuoneen leveys pieneni noin 10 cm. Pesuhuone ja sauna kun eivät muutenkaan olleet ainakaan liian isoja. No, vastaavia yllätyksiä tuli sitten matkan varrella lisää.

Kuva 2. Harkkoseinät
rakennekuvassa.

Vastaavat seinät on luonnollisesti piirretty myös rakennesuunnitelmiin, joskin rakennesuunnitelmista näyttäisi puuttuvan yksi pesuhuoneen seinistä. Ohessa kuva myös rakennesuunnitelmiin piirretyistä harkkoseinistä, joskin suunnitelmiin nämä on piirretty tiiliseiniksi. Syytä siihen, miksi rakennesuunnittelija on jättänyt piirtämättä tuon yhden seinän pätkän pesuhuoneeseen, en todellakaan tiedä. Mutta käsittääkseni suunnitelmien pitäisi kuitenkin olla yhteensopivia ja ristiriidattomia, ja tämän varmistaminen puolestaan kuuluu pääsuunnittelijan tehtäviin. Mutta eihän pääsuunnittelijamme tätäkään pientä ristiriitaa tietenkään havainnut. Eihän sitä nyt kaikkea voi huomata. Kiva kuitenkin olisi, että olisi huomannut edes jotakin – ja mieluummin ennen rakennustöiden aloittamista.

Harkkoseinät on toteutettu mittakuvien mukaisesti ja seinät on muurattu Kahi-harkoilla. Tarkemmin sanoen Kahi runkopontti (300 x 130 x 198 mm) ja väliseinäpontti (300 x 85 x 198 mm) harkoilla. Kahi-harkkojen työohjeet ovat mielestäni selkeät ja varsin yksiselitteiset. Ammattilaisten kuvittelisi siis suoriutuvan muuraustyöstä leikiten. Meillä ammattilaisia edusti rakennuskonsulttimme Jarmo Kekin meille tarjoama Kemmler Oy. Ja tietenkin ammattilaisemme olivat Jarmo Kekin hyväksi havaitsemia, eihän hän muuten olisi heitä meille tarjonnut.

Mutta katsotaanpa seuraavaksi, kuinka ammattilaisemme ovat suoriutuneet tästä suhteellisen yksinkertaisesta ja suoraviivaisesta tehtävästä.

Kuva 3. Laadukasta muurausta
⅓-harkkojaolla.

Ohjeiden mukaan harkot muurataan ½-jaolla, jolloin harkkojen pystyontelot osuvat kohdilleen ja pystyonteloita voidaan hyödyntää putkitusten ja johdotuksien vetämisessä. Tämä on asia, joka pitäisi mielestäni ymmärtää kyllä ilman ohjeitakin ja varsinkin ammattilaisten. Eikä meidänkään tapauksessa olisi pitänyt olla mitään epäselvää sen suhteen, että osalle näistäkin seinistä tulee putkituksia ja johdotuksia. Mutta nämä meidän rautaiset ammattilaisemme ovat kuitenkin tulleet siihen tulokseen, että on parempi muurata seinät noin ⅓-jaolla (kuva 3). Muiden muassa sähköurakoitsijamme myöhemmin kiittelikin kovasti tätä oivallista päätöstä seiniä roilotellessaan.

Laatuvaatimusten (SisäRYL 2000, taulukko 42:T4) mukaan muurauskiven ja sauman korkeuspoikkeama keskilinjasta saa olla maksimissaan ± 3 mm. En nyt aivan varma ole siitä, mitä tuo tarkoittaa, mutta kuvittelisin sen tarkoittavan sitä, että vaakasaumojen tulee olla suunnilleen vaakasuorassa ja ± 3 mm sisällä vaakasuorasta linjasta. Korjatkaa, jos olen väärässä. Ja vaikka tulkitsisinkin laatuvaatimukset väärin, niin katson siitä huolimatta, että vaakasaumat pitäisi saada jotakuinkin vaakasuoraan – olipa sitten kyse ammattilaisesta tai amatööristä. Minähän en muurauksesta mitään tiedä, mutta kuvittelen, ettei vaakasuorien saumojen toteuttaminen laatuvaatimusten asettaman toleranssin sisään ole mitenkään erityisen hankalaa. Varsinkaan jos sattuisi käyttämään apuna esimerkiksi jonkinlaista linjanarua, linjalaseria tai vastaavaa. Ja kun harkotkin ovat aika tarkasti samankokoisia ja saumat pitäisi muurata noin 2 mm ohutsaumauksella, niin ei tuossa järin suuria ongelmia luulisi olevan. Mutta olen ilmeisesti väärässä, koska meillä ammattilaisemme eivät ole aivan onnistuneet tässä.

Kuva 4. Vaakasuoraa vaakasaumaa.

Oheisessa kuvassa (kuva 4) näkyy kodinhoitohuoneemme harkkoseinän vaakasaumaa alle 2,5 m pitkällä seinän pätkällä. Kuvassa näkyy myös vatupassissa olevan linjalaserin säde. Kyseisen linjalaserin tarkkuus on muistaakseni luokkaa 0,8 mm metrillä, joten säde lienee aika tarkasti vaakasuorassa. Säteen yläpuolella oleva sauma on viides sauma lattiasta ja siinä on heittoa vaakatasosta noin 15 mm. Muistaakseni ammattilaisemme olivat onnistuneet saamaan jo toiseen saumaan heittoa liki sentin verran. Suoraan sanoen ihmettelen suuresti, kuinka ammattilaisemme ovat tässä ylipäätään onnistuneet.

Laatuvaatimusten (SisäRYL 2000, taulukko 42:T1) mukaan sivusijainnin sallittu poikkeama on harkkoseinillä ± 8 mm ja etäisyyden sallittu poikkeama viereisiin rakennusosiin on niin ikään ± 8 mm. Meillä ei ihan onnistuttu pysymään tämänkään toleranssin sisällä, sillä kodinhoitohuoneessa huoneen leveys muuttuu ulkoseinän ja harkkoseinän välillä noin 15 mm hulppealla 3,8 m matkalla. Pikku juttu, mutta aiheutti jonkin verran päänvaivaa muun muassa laatoittajalle. Kodinhoitohuoneessa meillä on talomme muihin laattoihin verrattuna poikkeuksellisen pienet laatat (100 mm x 100 mm) ja noissahan pienemmätkin heitot näkyvät jo aika selvästi. Onneksi laatoittajamme osaa hommansa ja sai aseteltua laatat siten, ettei tuota heittoa huomaa käytännössä lainkaan.

Kuva 5. Pystysaumoja uretaanilla.

Kahi-harkkojen työohjeissa mainitaan, ettei pontatuissa pystysaumoissa käytetä laastia. Katkaistujen harkkojen pystysaumoissa laastia tulisi kuitenkin käyttää ja vieläpä siten, että lujan tartunnan varmistamiseksi harkkojen katkaistuihin päihin laitetaan ohut kerros ohutsaumalaastia ja muuten käytetään muuraussaumalaastia. Nämä meidän rautaiset muurausammattilaisemme ovat kuitenkin tulleet siihen tulokseen, että pontattujenkin harkkojen väliin voidaan jättää reiluja saumoja ja täyttää saumat – tadaa – uretaanilla! Ihan oikeasti, mitä helvettiä näiden suhareiden päässä on oikein pyörinyt?

Kuva 6. Puolentoista sentin
uretaanisauma.

Noin ylipäätään ihmettelen, kuinka nämä ammattilaiset ovat onnistuneet saamaan keskelle seinää puolentoista sentin raon aikaiseksi, jonka kaiken lisäksi ovat päättäneet täyttää uretaanilla, saatana. Aivan kuin herroilta olisi unohtunut rullamitta matkasta tai sitten moinen laite on ollut yksinkertaisesti vain liian vaikea ja monimutkainen verme, jotta sitä olisi osattu käyttää oikein. Mutta toisaalta, ammattilaisenhan erottaa amatööristä juuri siinä, että ammattilainen vetää ihan laakista lyhyeksi.

Kaiken kaikkiaan näiden seinien muuraustyö on todella ala-arvoista, eikä tällaista ”laatua” voi perustella edes sillä, että nämä seinät jäävät suurelta osin pintarakenteiden alle. Vastaava työnjohtaja / rakennuskonsultti on taatusti havainnut seinien virheet ja ala-arvoisen lopputuloksen, mutta ei ole katsonut aiheelliseksi mainita asiasta meille, saati, että olisi reklamoinut työstä urakoitsijalle. Ja reklamoinnithan ovat kuuluneet rakennuskonsultin sopimuksen mukaisiin tehtäviin. Mutta onhan tietysti mahdollista, että Jarmo Kekin näkemyksen mukaan seinien muuraustyö on ihan asiallista ja täyttää kaikki laatuvaatimukset.

Laatoitustöiden yhteydessä seiniä jouduttiin oikomaan ja tasoittamaan huomattavasti enemmän kuin mihin laatoittaja oli varautunut ja laatoittajahan oli tietenkin varautunut siihen, että seinät on muurattu asiallisesti ja normaalien laatuvaatimusten mukaisesti. Eikä hänelle ollut kukaan mitään muuta ilmoittanut. Laatoitustöitä aloitellessaan laatoittaja oli joutunut toteamaan, että seinät ovat sitä luokkaa huonoa työtä, ettei seinien tasoitus onnistu jo hankituilla tasoitteilla. Seiniin jouduttiin siis hankkimaan uudet tasoitteet, jotta seinät saataisiin tasoitettua ja laatoitettua kunnolla.

Hassua tässä on se, että me emme tienneet edellisestä yhtään mitään. Asia selvisi meille vasta paljon myöhemmin, kun keskustelin työmaalla laatoittajamme kanssa. Muistaakseni laatoittajamme oli vähintäänkin hämmästynyt siitä, etten ollut asiasta lainkaan tietoinen, vaikka hän oli asiasta informoinut projektimme johtoa ennen laatoitustöiden aloittamista. Jostakin syystä Jarmo Kekki ei kuitenkaan ollut katsonut tarpeelliseksi informoida asiasta meitä lainkaan. Toisin sanoen, tilanne vaikuttaa siltä, että vastaava työnjohtaja / rakennuskonsulttimme on täysin tietoisesti ja harkiten pimittänyt meiltä rakennusvirheitä. Ja hän on ollut täysin tietoinen siitä, että virheet aiheuttavat ylimääräisiä kustannuksia, jotka eivät missään tapauksessa kuuluisi meidän maksettavaksemme. Se siitä toimeksiantajan edun valvomisesta. Mutta, kaiken kaikkiaan seinien huono muuraustyö aiheutti meille reilun 900 € ylimääräiset kustannukset tasoitteiden ja lisätyön muodossa.

En voi kuin ihmetellä – jälleen kerran – vastaava työnjohtaja / rakennuskonsulttimme toimintaa ja ajatusmaailmaa. Aivan kuin herralla ei olisi minkäänlaista käsitystä siitä, kenen etua hänen tulisi valvoa. Suoraan sanoen karmii vähän edes ajatella, kuinka paljon meillä on loppujen lopuksi ollut vastaavanlaisia tapahtumia – siis sellaisia, joista emme edelleenkään tiedä mitään.

Kuva 7. Laadukkaat harkkoseinät
pesuhuoneessa.

Loppuun vielä pari lisäkuvaa laadukkaasti toteutetuista harkkoseinistämme. Kuvassa 7 näkyy vanhemman tyttäremme ohella harkkoseiniä pesuhuoneemme puolelta ja tuossa kuvassa tyttäremme takana oleva seinä on se seinän pätkä, joka rakennesuunnitelmista on jäänyt puuttumaan. Kahi-harkkojen työohjeiden mukaan ulkonurkat tulisi muurata limittäin, mutta kuvan perusteella on selvää, ettei meidän seiniemme kohdalla ole näin tehty ja Jarmo Kekin mukaan syynä tähän on se, että se olisi ollut kovin hankalaa. En kyllä edelleenkään ymmärrä, että miten se olisi ollut sen vaikeampaa kuin muuallakaan. Enkä kyllä oikein ymmärrä sitäkään, miten asian voi ylipäätään perustella sillä, että se olisi ollut hankalaa. Arvoitukseksi edelleen jää, onko seiniä loppujen lopuksi edes sidottu toisiinsa. Jarmo Kekin mukaan näin on tehty, mutta ikävä kyllä minä en hänen sanaansa luota sen enempää tässä asiassa kuin missään muussakaan. Hieman kyllä ihmettelen sitäkin, että mistä ihmeestä hän sen tietäisi, eihän hän niitä seiniä ole muurannut.

Kuva 7. Laadukasta muuraustyötä.

Kuvassa 8 on puolestaan harkkoseinää kodinhoitohuoneen ja pesutilojen oviaukon kohdalla. Laadulla on tekijänsä ja yksin tämän kuvan perusteella lienee selvää, ettei niitä tekijöitä ole meillä liiemmin näkynyt harkkoseiniä muuraamassa.

Tuo kuvassa näkyvä seinän osuus päädyttiin lopulta paneloimaan, eikä sitä näin ollen tarvinnut tasoittaa. Oviaukosta oikealle lähtevä seinän osuus sen sijaan tasoitettiin ja maalattiin. Tasoittamisessa olikin oma hommansa ja aikaa kului arviolta 3-4 kertaa enemmän kuin siihen, jos seinä olisi ollut muurauksen jäljiltä edes jotakuinkin tasainen. Ikävä kyllä seinäpintoja joutuu vielä korjailemaan, koska oviaukon viereen seinän yläosaan on ilmaantunut pari silmäänpistävää halkeamaa.

No niin, eiköhän tämä asia ole jotakuinkin tällä taputeltu. Jatkan näihin seiniin liittyvää tarinointia vielä muutamassa tarinassa, koska ongelmat eivät ikävä kyllä rajoitu tässä esiin tulleisiin. Osan näistä harkkoseinistähän pitäisi rakennesuunnitelmien mukaan olla kantavia. Seuraavan tarinan otsikko voisikin olla ”kantavat” seinät. Pysykää kuulolla.