Kekki esitti vastineessaan, että rakennesuunnittelijamme olisi lausunut jollekin, minulle tuntemattomalle taholle, muun muassa seuraavaa: ”Rakennuskohde ei tarvitse salaojitusta, koska rakennus on perustettu kokonaisuudessaan louhitun kallion päälle.” Rakennesuunnittelijan kanta perustuu Jarmo Kekin mukaan rakentamismääräyskokoelman osan C2 kohtaan 2.2, joka kuuluu seuraavasti:
”2.2 Rakennuspohjan salaojitusJos en aivan väärin ymmärrä, niin Jarmo Kekki esittää, että muun muassa tämän määräyksen perusteella salaojituksen asennustyö olisi tehty täysin asianmukaisesti.
2.2.1
Rakennuspohja voidaan jättää salaojittamatta, mikäli erikseen selvitettynä perusmaan vedenläpäisykyky todetaan riittävän hyväksi eikä korkein pohjaveden korkeus ole haitallinen.”
Katsotaanpa mikä tässä mättää. Määräyksen mukaan salaojitus voidaan jättää asentamatta, mikäli ennen salaojien asennusta on erikseen selvitetty perusmaan riittävä vedenläpäisykyky ja se, ettei pohjaveden korkein korkeus ole haitallinen. Määräyksen mukaan mainitut selvitykset tulee olla tehtyinä ennen salaojien asennusta, ei kaksi ja puoli vuotta niiden asennuksen jälkeen. Selvitykset tulee luonnollisesti olla luotettavan ja ammattitaitoisen tahon tekemiä ja selvityksistä tulee olla dokumentit. Minun tiedossani ei ole ainoatakaan asiaan liittyvää dokumenttia. Jarmo Kekki ei ole toimittanut minulle minkäänlaisia selvityksiä tai dokumentteja asiasta, eikä niitä ole minun hallussani olevien rakennuskohteen dokumenttien joukossa. Eikä tällaista selvitystä ole tietojeni mukaan toimitettu myöskään rakennusvalvontaviranomaiselle. Mitään tällaista selvitystä ei näin ollen ole. Huhupuheet eivät ole selvityksiä.
Yksinkertaista: selvitystä ei ole, eikä rakennuspohjaa voida määräyksen perusteella näin ollen jättää salaojittamatta. Kaiken kaikkiaan määräys on tässä tapauksessa täysin irrelevantti koska rakennuskohteemme rakennuspohja on salaojitettu.
Eikä määräys anna mahdollisuutta asentaa salaojitusta miten sattuu. Ei edes siinä tapauksessa, että salaojitusta ei tarvita.
Rakentamista sääntelevän laki-, asetus-, määräys-, vaatimus- ja ohjeviidakon yksi olennaisia asioita on rakentamiseen liittyvät suunnitelmat ja niiden noudattaminen. Suunnitelmia tulee noudattaa ja poikkeamisista tulee ilmoittaa rakennusvalvontaviranomaiselle, joka puolestaan hyväksyy poikkeamisen – tai ei hyväksy. Erikseen tarkastettavaksi määrättyjen työvaiheiden kohdalla suunnitelmien noudattamisen varmistaa vastaava työnjohtaja ja tämä on tarkastusasiakirjaan liittyvissä määräyksissä mainittu yksiselitteisesti:
A1 SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA, Rakentamisen valvonta ja tekninen tarkastus
7.1.2 Määräys
Tarkastusasiakirjaan kuuluvia olennaisia asioita ovat muun muassa:
- rakentamisen suunnitelmien mukaisuuden varmentaminen tai maininta poikkeamisen hyväksymisestä
Niinpä niin, eiköhän asia tullut selväksi.7.2.1 Määräys
Työvaihetarkastukset varmennetaan rakennustyön tarkastusasiakirjaan, kun kaikki työvaiheeseen liittyvät tarkastukset on todettu suoritetuiksi. Rakennusvaiheen tarkastusten vastuuhenkilö varmentaa suorittamansa tarkastuksen rakennustyön tarkastusasiakirjaan tai tarkastusasiakirjasta laadittavaan yhteenvetoon, kun rakennusvaiheeseen kuuluvat työvaihetarkastukset on asianmukaisesti tehty, rakentaminen tältä osin vastaa suunnitelmia ja se on muutoinkin toteutettu hyvän rakennustavan mukaisesti.
Rakennuslupamme edellyttää, että rakennesuunnitelmat esitetään rakennustarkastusinsinöörille hyvissä ajoin ennen kunkin rakenneosan työn aloittamista. Tämä käsittääkseni tarkoittaa sitä, että rakennesuunnitelmien tulee olla rakennusvalvontaviranomaisen tarkastamia i.e. vahvistamia. Rakennuslupa myös kieltää yksiselitteisesti suunnitelmista luvatta poikkeamisen: ”Vahvistetuista piirustuksista ei saa luvatta poiketa”. Voiko asian enää selvemmin sanoa?
Rakennuskohteeseemme on laadittu salaojitussuunnitelma, itse asiassa kaksikin, ja kaiken edellä esitetyn perusteella on täysin ja yksiselitteisen selvää, että tätäkin suunnitelmaa on noudatettava tai hyväksytettävä suunnitelmasta poikkeaminen ennen rakenneosan työn aloittamista. Tähän ei vaikuta mikään myöhemmin laadittu selvitys, lausuma tai vastaava. Tähän ei vaikuta edes mikään työnaikana tai sitä ennen laadittu selvitys, lausuma tai muu vastaava, mikäli poikkeamaa ei ole hyväksytetty rakennusvalvontaviranomaisella. Vastaavan työnjohtajan velvollisuus on tarkastaa, että salaojien toteutus vastaa suunnitelmia ja salaojitus on muutoinkin toteutettu hyvän rakennustavan mukaisesti.
”Rakennuspohjan vedenläpäisykyky on erinomainen, koska rakennus on perustettu kokonaisuudessaan louhitun kallion päälle, niin kuin tilaaja valvojana on asian hyvin tiedostanut mm. tarkastuskäynneillään, tai ainakin olisi pitänyt tiedostaa.”No niin, tilaaja ei ole ollut rakennustyön valvoja. Jarmo Kekki on vastannut ”louhintasuunnitelman” laatimisesta ja Jarmo Kekki on tilannut louhintatyön. Louhintaurakoitsijan mukaan heillä ei ollut käytettävissään minkäänlaisia piirustuksia kohteesta vaan louhittava alue sekä louhintasyvyydet oli merkitty maastoon Jarmo Kekin toimesta tai toimeksiannosta. Jarmo Kekki on vastannut kaikesta louhintatyöhön liittyvästä. Näin ollen Jarmo Kekki myös vastaa työn tarkastamisesta ja sen hyväksymisestä. Rakennuspohjasta ei tietojeni mukaan ole olemassa minkäänlaista dokumentaatiota. Ainakaan Jarmo Kekki ei ole näitä minulle toimittanut, vaikka olen useaan otteeseen pyytänyt ja vaatinut Jarmo Kekkiä toimittamaan kaiken rakennuskohteeseemme liittyvän dokumentaation minulle. Lienee turha sanoa, etten ole saanut näitä.
Itse louhintatyöstäkään ei ole olemassa minkäänlaista dokumentaatiota louhintaurakoitsijan laskun lisäksi. Louhintaurakasta e ole pyydetty edes tarjousta, saati, että olisi pyydetty tarjouksia useilta eri urakoitsijoilta. Konsultti on vain tilannut urakan puhelimitse. Mitään sopimustakaan urakasta ei ole "paperilla". Eli näin konsultti huolehtii asiakkaan edusta mallikelpoisesti.
”Tasolouhittuun rakennuspohjaan on perustettu kunnallistekniikka yli roudattomaan syvyyteen kanaalilouhimalla ja muutoin viittaan edelliseen.Jaa, näinkös se meneekin. Suoraan sanoen en voi kuin jälleen hämmästellä, kuinka erilaista informaatiota sitä voikaan saada eri tahoilta samasta yksinkertaisesta asiasta. Louhintaurakoitsija kertoo nimittäin kanaalista aivan eri tarinan kuin Jarmo Kekki. Mutta miksi, eihän heillä pitäisi olla pienintäkään syytä antaa virheellistä tietoa louhintatyöstä? Ketä tässä nyt pitäisi oikein uskoa?
Kanaalikaivannon kautta mahdollinen vesi pääsee rakennuspohjalta siirtymään viimeistään pois.
Kanaalikaivanto on louhittu rakennuspohjasta poispäin viettäväksi ja sen korkeusasema on tasolouhintaa selkeästi alempana, joka mahdollistaa viimeistään sen, että rakennuspohjaan ei pääse kertymään vettä.
Kanaalikaivanto sijoittuu myös osittain rakennuksen alle, koska tekninen tila sijaitsee karkeasti arvioituna keskellä rakennuspohjaa.”
Kanaalia on kyllä louhittu, se on varmasti totta. Mutta louhintaurakoitsijan mukaan kanaalia on louhittu ainoastaan talon ja talousrakennuksen väliin ja siihenkin ainoastaan muutama neliö – laskutettu määrä on 3 m². Kanaali on rakennusten välissä toki pidempi, mutta urakoitsijan mukaan kallio oli ollut rikkonainen, eikä suuria räjäytyksiä tarvinnut tuossa tehdä vaan maa oli lähtenyt ihan kaivamalla. Urakoitsijan mukaan rakennuspohjaan rakennuksen alle ei ole louhittu kanaalia metriäkään. Mutta ei kai tässä auta kuin uskoa, että rakennuksen alla on kanaali, kun Jarmo Kekki kerran näin esittää. Ja Jarmo Kekillä lienee louhintatyöstä ja rakennuspohjasta jotakin tarkempaa dokumentaatiota, kun hän kerran tietää asian paremmin kuin urakoitsija. Ja jos taas ei ole, niin siinä tapauksessa ainakin minä luotan urakoitsijan sanaan enemmän. Mutta saanemme asiaan tarvittaessa varmistuksen kolmansien osapuolien todistajanlausuntoina. Ai niin, louhintaurakoitsijakin oli sitä mieltä, että nykyisin rakennukset on tapana salaojittaa.
Jarmo Kekin mukaan kunnallistekniikka on perustettu roudattomaan syvyyteen louhittuun kanaaliin. Roudatonta syvyyttä voi arvioida muun muassa EPS-rakennuseristeteollisuuden julkaiseman EPS-routaeristeiden routasuojausmitoitusohje putkikaivannoille dokumentin sivulta 4. Kuvien perusteella väittäisin, että meidän tapauksessamme roudaton syvyys on 2,6 - 3,4 metriä. Louhintaurakoitsijan mukaan asuinrakennuksen kohdalla on louhittu noin 50 m² alle metrin louhintasyvyydellä ja loput 1,2 - 1,7 louhintasyvyydellä, eikä edelleenkään kanaalia muualle kuin rakennusten väliin.
Kaiken edellä mainitsemani perusteella kunnallistekniikan perustaminen kanaalilouhimalla roudattomaan syvyyteen kuulostaa hieman oudolta. Miten kunnallistekniikka perustetaan kanaaliin jos kanaalia ei ole? Mutta, kyllähän se kanaali siellä on, kun herra projektin johtaja kerran niin sanoo. Pakkohan se on uskoa. Mutta kun pieni epäilys kalvaa silti mieltä...
Kanaaliin perustetun kunnallistekniikan kohdalla ihmettelen vielä hieman sitä, että rakennuskohteeseen on toimitettu viemäriputkea, kulmayhteitä ja muhvikulmia vasta samana päivänä kun sokkeleita on valettu – viisi päivää anturoiden valun jälkeen. Jotenkin tuntuisi siltä, että olisi ollut parempi, jos putket olisi laitettu paikoilleen kanaaliin jo ennen rakennuspohjan täyttämistä kalliomurskeella ja sepelillä. Kunnallistekniikan lisäksi teknisestä tilasta lähtee Ecoflex-putki, jossa joskus tulevaisuudessa kulkee lattialämmityksen kiertoveden lisäksi käyttövesi talousrakennukseen. Tämä putki on toimitettu kohteeseen puolestaan vasta sokkeleiden valun jälkeen. Olisikohan tuonkin ihan hyvä kulkea tässä paljon puhutussa kanaalissa? Ja mahtaakohan nuo putket mennä tuon kalliomurskeen vaiko sepelin seassa? Kalliomurske on nimittäin 0-56 mursketta, joka kuulostaa hieman karkealta tavaralta putkien suojatäytöksi. No, en tiedä, mutta ainakin kuvittelisin putkien paikoilleen laittamisen olevan huomattavasti helpompaa ja nopeampaa – ja hemmetin paljon järkevämpää – ennen anturoiden valua ja rakennuspohjan täyttämistä. Vaikuttaa myös äärimmäisen typerältä kaivella putkia jo kertaalleen tiivistettyihin kerroksiin, varsinkin jos putket on perustettu mainittuun roudattomaan syvyyteen louhittuun kanaaliin. Enkä oikein ymmärrä sitäkään, miten kerrokset saadaan putkien laittamisen jälkeen enää kunnolla tiivistettyä anturoiden alapuolelta. Mutta mitäpä näillä on väliä, tuntitöillä kun tehdään ja laadusta viis.
Mutta se itse asia: Mikään edellä mainituista selityksistä ei mielestäni anna mahdollisuutta asentaa salaojitusta suunnitelmien vastaisesti ja virheellisesti. Jos salaojitus asennetaan, se asennetaan suunnitelmien mukaan ja siten, että se toimii oikein, jos salaojiin kertyy vettä syystä tai toisesta. Aivan kuin mikä tahansa muukin asennus pitäisi tehdä. Tämän pitäisi olla jokaiselle selkärankaiselle itsestään selvää.
Mistäköhän sitä seuraavaksi kirjoittaisi? Taidan käsitellä salaojien perään sadevesiputkitukset ja rännikaivot ja sen jälkeen routaeristykset. Saa nähdä. Vaikka mieli tekisi jo tässä vaiheessa käsitellä hieman rahtilaskutusta ja esimerkiksi sitä, kuinka rautakaupasta 100 km päästä noudetaan asiakkaan kustannuksella Lempäälään 3 laatikkoa (1000 kpl/ltk) kipsilevyruuveja kokonaisedullisilla 214,02 euron rahtikuluilla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti