Parveke - Osa 2 "Ei virheistä loppua, tullut kai vieläkään. Kuinka paljon mahtuu pieneen parvekkeeseen..."

Viime kerralla tarinoin parvekkeemme vesieristyksistä ja tällä kertaa jatkan edelleen parvekkeeseen ja veteen liittyvällä tarinalla. Tämänkertaisen tarinan aihe on vedenpoisto. Veden kohdalla ei riitä, että tehdään yksin vesieristys, vaan vesi pitää myös johtaa pois. Muussa tapauksessahan esimerkiksi meidän parvekkeestamme muodostuisi ennen pitkää vesiallas, eikä se olisi oikein suotavaa.

Parvekerakenteista on ohjeita Rakennustieto Oy:n ohjekortissa RT 86-10563 Parvekerakenteet. Ohjekortissa on todettu muun muassa, että parvekkeilla tulee olla hallittu vedenpoisto. Vedenpoistosta on mainittu tarkemmin seuraavasti:

Vedenpoisto

Parvekelaatan kallistus on yleensä 1:80. Vedenpoisto suositellaan tehtäväksi

• sisäpuolisena vedenpoistona

• syöksytorvella, jonka läpivientikappaleen laipat jäävät mahdollisen vedeneristeen alle

• parveketasoon suunnitellaan lisäksi ylivuotokohta, joka voi olla kolo laatan reunuksessa tai vedenpoistoputki.

Vedenpoisto voidaan tehdä myös

• ulkopuolisena vedenpoistona siten, että hallittu vedenpoisto toteutuu.

Parvekkeen vedenpoiston kohdalla ei mainita mitään parvekekaivosta, jollainen meillä on huolehtimassa vedenpoistosta. Kattoterassien kohdalla kuitenkin mainitaan, että:

Kattoterassi voidaan varustaa sadevesikaivoilla, jolloin sen kallistukset ja vedeneritys tehdään kuten tasakatoissa.

ja samassa yhteydessä mainitaan myös, että:

Kattoterassi voidaan kallistaa myös ulospäin, jolloin sen ulkoreuna varustetaan sadevesikourulla. Terassin kaltevuus tehdään vähintään valitun katemateriaalin vähimmäiskaltevuuteen (kuten vesikatot).

Mitä taas tulee tasakattojen kaltevuuteen, niin niiden kohdalla minimikaltevuus on tuo sama 1:80. Tosin RT-kortin puurakenteisen pientalon kattoterassin esimerkkikuvassa lattian kaltevuus on 1:50 kohti parvekekaivoa. Pienestä sekavuudesta ja epäselvyydestä huolimatta RT-kortin ohjeet ovat mielestäni ihan tulkittavissa ja jopa ymmärrettävissä. Kallistuksen osalta voidaan kaiketi todeta, että sen tulee olla vähintään 1:80. Kaltevuuden määrittävät myös eristeiden valmistajien antamat ohjeet ja näitä ohjeitahan tulee noudattaa siinä missä varsinaisia määräyksiäkin. Tämä asia lienee aika selvä. Kallistuksen osalta voisi todeta vielä sen, että nimenomaan parvekkeen loivimmassa kohdassa tulee olla vähintään tuo minimikallistus. Asian voi sanoa tietysti toisinkin, eli kallistus ei saa olla missään parvekkeen lattian kohdassa vähemmän kuin minimikaltevuus.

Äkkiseltään voisi kuvitella, ettei kallistuksen riittävyyden tarkastaminen kuuluisi varsinaisesti vastaavan työnjohtajan tehtäviin. Mutta tämä tulkinta on minun mielestäni väärä. Väitteeni perustan muun muassa ensimmäisessä osassa esittämääni määräykseen siitä, että kosteusteknisiä töitä tulee valvoa ja työvaiheet tarkastaa. Kallistus on osa vedeneristystä ja vedenpoistoa, joten se on myös kosteustekninen työ tai työvaihe. Se on siis tarkastettava. Ja tokihan muutkin määräykset edellyttävät tätä. Ylipäätään olisi aika hullua, jos vastaavan työnjohtajan ei pitäisi tarkastaa kallistuksia. Itse en ainakaan keksi moiselle minkäänlaista, edes semijärkevää perustelua. Kekki-logiikalla sellainen tietysti löytyy, mutta minä tarkoitin nimenomaan edes semijärkevää perustelua.

Kaikkien lukemieni kermien asennusohjeiden mukaan parvekkeen lattian kaltevuuden tulee olla vähintään 1:80, eli lattian pitää laskea metrin matkalla 12,5 mm. Tämä on esimerkiksi Dual-kermin asennusohjeiden parvekkeelle antama minimikaltevuus. Minimi taas tarkoittaa sitä, että kaltevuus ei voi olla pätkääkään vähemmän, eikä minimiarvolla voi olla mitään toleranssejakaan. Kaltevuuden tulee siis olla vähintään 12,5 mm metrin matkalla. Kaikille pitäisi olla selvää, että kun parvekkeen lattiarakenteita tehdään, niin silloin huolehditaan siitä, että kaato tulee olemaan varmasti riittävä. Tästäkin hommasta pitäisi normaalilla järjellä varustetun suoriutua. Noin ylipäätään pitäisin aika idioottimaisena sitä, että pyritään juuri ja juuri tuohon minimiin. Kyllähän edes sen verran pitäisi lamppujen päässä vilkkua, että tajuaisi tehdä kallistuksen varman päälle, ettei myöhemmin vahingossakaan jouduta ikäviin korjaustöihin.

Meillä pitäisi hankintasopimuksen mukaan parvekkeen lattia olla toteutettuna 23x95 raakaponttilaudalla, mutta jossakin matkan varrella toteutus on muuttunut filmivaneriksi. Tällä nyt ei sinänsä ole mitään merkitystä, kyllä kai sen lattian tekee filmivanerista yhtä lailla kuin ponttilaudastakin. Ihan toinen juttu onkin sitten se, että riittääkö 15 mm filmivanerin jäykkyys noin k550 koolausvälillä tuohon. Sivuhuomautuksena voisin mainita, että olen maksanut sekä ponttilaudat että filmivanerin, enkä ole tähän päivään mennessä saanut minkäänlaisia hyvityksiä ponttilaudoista – enkä niitä lautojakaan. Kyllä rahan leipominen on helppoa kun vaan osaa ja kehtaa.

Katsotaanpas sitten, miten meidän parvekkeemme lattian kaltevuus sopii ohjeiden vaatimuksiin. Minä en oikein tiedä, miten tuo kaltevuus tulisi loppujen lopuksi meidän tapauksessamme määritellä. Meillä kun kaivo on ovelta katsottuna parvekkeen oikeassa ulkoreunassa. Oman järkeni mukaan kallistuksen pitäisi olla nimenomaan kaivoa kohti, eli diagonaalisesti vasemmasta sisäkulmasta kohti oikeaa ulkokulmaa. En sitten tiedä, onko moinen toteutettavissa mitenkään järkevillä ponnistuksilla ja onko se ylipäätään tarpeen parvekkeiden kohdalla. Mutta jos se voidaan ja pitäisi toteuttaa kattoterasseilla, niin kyllä kai sen voi tehdä parvekkeellakin. Joka tapauksessa kallistuksen tulee olla poispäin talon ulkoseinistä ja jotenkin kohti parvekekaivoa. Tarkoitushan on saada ne vedet poistumaan parvekekaivon kautta.

Lisää kuvateksti

Minulla ei satu olemaan mitään metrin tai kahden mittaista vatupassia, linjalautaa tai vastaavaa. Mutta puolentoista metrin mittainen vatupassi löytyy ja se soveltuu tähän tarkoitukseen siinä missä metrin tai kahdenkin mittainen. Puolentoistametrin matkalla lattian tulisi laskea 18,75 mm, eli pyöreästi 19 mm. Tarkastellaanpa sitten seuraavaksi parvekkeemme kallistuksia. Oheisessa kuvassa näkyy parvekkeemme mittakuvista napattuna. Kuvaan olen merkinnyt myös parvekekaivon paikan ja suunnilleen ne kohdat, joista seuraavien kuvien kallistukset on mitattu. Tokihan minä noita kallistuksia mittailin muualtakin parvekkeella, mutta eipä tilanne ollut muualla sen kummoisempi kuin noissa kohdissa. Ja kuten jo aiemmin mainitsin, niin lattian kallistuksen tulee olla vähintään tuon minimin verran joka kohdassa lattiaa.

Lisää kuvateksti

Lähdetään liikkeelle omasta mielestäni siitä ideaalitilanteesta, että kallistus olisi diagonaalisesti kohti parvekekaivoa. Oheisessa kuvassa näkyy vatupassin molemmat päät vatupassin ollessa parvekkeen lattialla diagonaalisesti. Kuvassa näkyy myös vaaterissa olevan tasolaserin säde vatupassin kyljessä. Passin pituushan oli 1,5 metriä, jolloin tuolla matkalla tasolaserin säteen osoittamien lukemien välisen eron tulisi olla vähintään se vaadittava 18,75 mm. Kuvan perusteella voidaan nähdä, että kallistus on puolentoista metrin matkalla noin 12 mm. Diagonaalisesti kallistus ei siis ole oikeastaan lähellekään ohjeen mukainen. No, ei se mitään. Eiköhän se johonkin toiseen suuntaan ole.

Lisää kuvateksti

Seuraavassa kuvassa näkyy jälleen tutut Bauhaussin puolitoista metrisen vatupassin päät. Tällä kertaa vatupassi on asetettu ovelta katsottuna parvekkeen leveyssuuntaan, eli kallistus olisi kohti parvekkeen oikeaa ulkoreunaa. Olisi, jos olisi. Mutta kun ei ole. Kuvan perusteella voidaan nähdä, että kallistus on parvekkeen leveyssuunnassa ainoastaan muutaman millin verran. Kuvat on muuten teknisistä syistä otettu toisesta suunnasta, joten kuvissa oikea reuna (ovelta katsottuna) onkin vasemmalla. Kallistusta ei ole leveyssuunnassa käytännössä lainkaan, eikä taatusti ainakaan tarpeeksi. No, eihän tässä vieläkään ole mitään hätää, vielähän meillä on yksi tarkastamaton suunta jäljellä. Kyllä se kallistus siitä löytyy. Ketäköhän minäkin yritän tässä vakuutella? Kyllähän sen jo kaikki tietävät, miten tässä hommassa on käynyt.

Lisää kuvateksti

Seuraavassa kuvassa vatupassi on suoraan ovelta ulkoreunaa kohti. Ovi on kuvan vasemman reunan suunnassa. Kuvasta nähdään heti, että nyt kallistusta löytyy jo huomattavasti enemmän kuin edellisessä tilanteessa. Tämä lienee siis se suunta, johon kallistus on yritetty toteuttaa. Kysymys onkin enää siitä, onko kallistusta saatu riittävästi. Niin, onko? Kuvan perustella näyttää siltä, että kallistus on tuon puolentoista metrin matkalla noin 15 mm, ja sehän ei ikävä kyllä riitä. Kallistusta pitäisi olla tuolla matkalla vähintään 18,75 mm – eikä milliäkään vähemmän. Mutta kun ei vaan perkele ole, ei vaikka kuinka yrittäisi tihrustaa.

Näiden itse suorittamieni, tiukkaakin tiukemmat kriteerit täyttävien tarkastusten perusteella voidaankin aika huoletta todeta, ettei ohjeiden vaatimaa kallistusta meidän parvekkeeltamme löydy. Kiva juttu.

Tästä päästäänkin siihen, onko vastaava työnjohtaja tarkastanut kallistusta, kuten olisi pitänyt? No, ei ainakaan asianmukaisesti. Jos kallistuksen riittävyys olisi tarkastettu edes jollakin tapaa, niin tokihan vastaava työnjohtaja olisi kallistuksen riittämättömyyden havainnut. Kyllä se vaje kuitenkin sen verran selvä on. Mitään merkintöjä kallistuksista ei Kekin laatimissa asiakirjoissa ole, joten ainoat vaihtoehdot ovat, ettei kallistusta ole tarkastettu lainkaan tai sitten kallistuksen virhe on päätetty pimittää niin minulta kuin muiltakin. En suoraan sanoen osaa enää sanoa, että kummasta tässä todennäköisemmin on kyse. No, ehkä kuitenkin siitä, ettei kallistusta ole tarkastettu lainkaan.

Tämänkään ei pitänyt olla ylitsepääsemättömän vaikea homma, vaan vituiksihan se on sitten tämäkin mennyt. Niinpä niin, kyllä niitä virheitä pieneen parvekkeeseen vaan sopii.

Uskokaa tai älkää, niin ensi kerrallakin ollaan vielä parvekkeeseen liittyvissä asioissa. Mutta minähän lupasin edellisellä kerralla, että saatte kaupan päälle tarinan tai parikin.