Joulu kolkuttaa jo ovella, mutta tarinointi sen kun jatkuu. Tässä tarinassa palaan jälleen varsinaisten rakennusasioiden pariin ja aiheena ovat tällä kertaa höyrynsulut. Olen jo aiemmissa tarinoissa kertonut muutamista höyrynsuluissa havaituista virheistä. Ne eivät tietenkään olleet ainoita, kuten arvata saattaa. Höyrynsuluissa on hieman enemmänkin huomauttamista.
Tässä vaiheessa lienee ihan hyvä muistella edellisessä tarinassani esiin tuomaani asiaa tarkastusasiakirjasta. Edellisessä tarinassa kerroin, kuinka Lempäälän kunnan rakennusvalvonta rakennustarkastajan mukaan tulkitsee tarkastusasiakirjan merkintöjä. Rakennusvalvonnan tulkinnan mukaan tarkastettavaksi määrätty kohde on kokonaisuudessaan tarkastettu, kun vastaava työnjohtaja kuittaa sen tarkastetuksi tarkastusasiakirjaan. Sen lisäksi, että tämä on tietenkin looginen tulkinta, niin se on myös määräysten mukaan ainoa mahdollinen tulkinta. Rakentamismääräyskokoelman osassa
A1 Rakentamisen valvonta ja tekninen tarkastus Määräykset ja ohjeet 2006 sanotaan asiasta seuraavasti:
”Työvaihetarkastukset varmennetaan rakennustyön tarkastusasiakirjaan, kun kaikki työvaiheeseen liittyvät tarkastukset on todettu suoritetuiksi. Rakennusvaiheen tarkastusten vastuuhenkilö varmentaa suorittamansa tarkastuksen rakennustyön tarkastusasiakirjaan tai tarkastusasiakirjasta laadittavaan yhteenvetoon, kun rakennusvaiheeseen kuuluvat työvaihetarkastukset on asianmukaisesti tehty, rakentaminen tältä osin vastaa suunnitelmia ja se on muutoinkin toteutettu hyvän rakennustavan mukaisesti.”
Meidän tarkastusasiakirjaamme Jarmo Kekki on kuitannut vesi- ja kosteuseristykset, joihin höyrynsulut kuuluvat, tarkastetuiksi 4.10.2011. Merkintä tarkoittaa niin määräysten kuin rakennusvalvonnankin mukaan siis sitä, että vesi- ja kosteuseristykset ovat talomme osalta tarkastettu kokonaisuudessaan. Mitään osia ei ole voinut jäädä tarkastamatta, eivätkä toteutukset voi olla miltään osin keskeneräisiä. Tämä on aika yksiselitteinen asia. Sama koskee tietysti myös savuhormia, lämpöeristyksiä, raudoituksia, radontiivistyksiä, radonputkituksia ja niin edelleen. Höyrynsulut ovat siis Jarmo Kekin "ylläpitämän" tarkastusasiakirjan mukaan tarkastettu kaikilta osin. Höyrynsuluissa Jarmo Kekki ei ole havainnut mitään virheitä tai puutteita, joten niidenhän pitäisi näin ollen olla kaikilta osin kunnossa ja asianmukaisia. Ja kaikkien niihin liittyvien työvaiheiden tulisi myös olla tehtyinä. Mutta, kuten tiedämme, niin näihin Jarmo Kekin merkintöihin ja selityksiin voi luottaa ihan yhtä paljon kuin horoskooppeihin.
 |
| Kuva 1. Saunan höyrynsulkuja. |
Aiemmissa tarinoissa olen jo kertonut muun muassa
saunamme höyrynsuluissa olleista pienistä virheistä ja puutteista. Saunan lisäksi pieniä virheitä on löytynyt myös
olo- ja kirjastohuoneistamme. Muistin virkistämiseksi ohessa on pieni kuvakollaasi saunamme höyrynsuluista. Kollaasin ensimmäisessä kuvassa näkyy ”höyrynsulkua” kiuasnurkassa. Seinä, jonka kohdalla puhallusvilla on näkyvissä, on saunan ja pesuhuoneen välinen seinä ja tilanne on vastaava koko seinän osalla. Tuolla seinällä, sen enempää kuin muillakaan seinillä, höyrynsulkumuovia ei ole liitetty saunan SPU-levyihin millään tavoin. Ja kun höyrynsulkumuovi on SPU-levyjen asennuksen yhteydessä tuupittu sivuun miten sattuu, niin tulos näkyy kuvassa. Kahdessa muussa kuvassa näkyy IV-kanavien läpivientien tiivistykset. Toisen kanavan tiivistys on mennyt niin sanotusti vituiksi ja toista, kiukaan yläpuolelle olevaa, kanavaa ei ole tiivistetty lainkaan. No, onneksi siinä ei juurikaan ole kosteusrasitusta…
%2B(Medium).JPG) |
| Kuva 2. IV-kanava läpivienti yksikerroksisen osan yläpohjassa. |
Mutta eihän tässä tietenkään ollut kaikki. Tokihan niitä pieniä virheitä ja puutteita on löytynyt muualtakin – kuinkas muuten. Otetaanpa seuravaksi muutama esimerkki näistä. Oheinen kuva on otettu yksikerroksisen osan yläpohjan puolelta kohdasta, jossa IV-kanava tulee yläpohjasta tuulensuojalevyn läpi talon sisään tekniseen tilaan. Kuva on otettu tuulensuojalevyn läpivientikohdasta sisäänpäin. Tuossa on nyt sitten höyrynsulkumuovi jäänyt tiivistämättä IV-kanavan ympärille. Tiedä sitten, mutta minun nähdäkseni vastaavan työnjohtajan tulee tarkastaa, että höyrynsulut on tiivistetty asianmukaisesti läpivientikohdissa. Tämänkin on sen verran selvä virhe, ettei sitä voi olla huomaamatta, jos edes vilkaisee tuonnepäin. Eikä tämä tietenkään ollut ainoa kohta yksikerroksisen osuuden yläpohjan ja kaksikerroksisen osan rajakohdassa, jossa höyrynsulkujen läpivientejä ei oltu tiivistetty.
.jpg) |
| Kuva 3. IV-kanavan läpivienti savuhormin kotelossa. |
Mennään seuraavaan. Kuvassa näkyy jälleen IV-kanava. Tämä nimenomainen kanava nousee yläpohjaan savuhormin vierestä. Savuhormi ja kanava on koteloitu yläkerran osuudella ja tämä kuva on otettu kotelon avaamisen jälkeen. Kotelohan jouduttiin avaamaan ja lopulta purkamaan kokonaan, jotta hormi saatiin pienten virheiden vuoksi purettua ja muurattua uudelleen. Kuvasta lienee aika helppo todeta, että tässäkin kohtaa höyrynsulku on läpivientikohdassa jäänyt tiivistämättä kanavan ympärille. Puolisokeankin vastaavan työnjohtajan voisi kuitenkin odottaa havaitsevan tiivistyksen puuttumisen, mikäli tämä ne ylipäätään tarkastaa. Mutta Kekki, Kekki ei virhettä tietenkään ole havainnut. Tämän perusteella lienee selvää, että joko Kekki on täysin sokea tai sitten hän ei ole näitäkään lainkaan tarkastanut.
.JPG) |
| Kuva 4. IV-kanavan läpivienti yläpohjaan. |
Ja eteenpäin. Seuraava kuva on otettu niin ikään yläkerrasta ja tässä kuvassa on useampi putki ja kanava menossa yläpohjaan. Perimmäisenä näkyvän IV-kanavan läpivienti on jälleen jäänyt tiivistämättä. Muut läpivientikohdat olivat kyllä tiivistetty, mutta perimmäisen kanavan ei. Olisikohan sankarit todenneet, että tiivistäminen on aivan liian hankala homma ja jättäneet koko homman sikseen. Onhan se tietysti tavallaan ymmärrettävää, koska tuo oli tosiaankin aika v-mäinen tiivistää. Ja tokihan täytyy muistaa sekin, että eihän tiivistyksen puuttumista kukaan enää sen jälkeen huomaa kun putket ja kanavat on saatu koteloitua. Ja siinä vaiheessa kun mahdolliset ongelmat ilmaantuvat, niin kaikki vastuullisethan ovat jo kaukana tai konkurssissa, ja vahingonkorvauksen hakuaikakin luultavasti mennyt sekin umpeen. Että ei muuta kuin hys hys ja kotelo ympärille.
.JPG) |
| Kuva 5. Höyrynsulkua pesuhuoneen ja saunan välissä. |
Seuraavassa kuvassa näkyy höyrynsulkua alakerran pesuhuoneessa, tarkemmin sanoen pesuhuoneen ja saunan välisen seinän kohdalla. Kuvassa näkyy myös hento nörtin käsi, joka on minun. Kuva on otettu sen jälkeen kun purin pesuhuoneen kattopaneloinnin, jotta pääsin tarkastamaan kantaako pesuhuoneen ja saunan välinen harkkoseinä, kuten sen pitäisi. Ei kantanut. Mutta ei näytä höyrynsulkukaan erityisen tiiviiltä tuossa. Mutta, eihän se nyt niin nökönuukaa ole. Kuten taisi tulla jo mainittua, niin onneksi pesuhuoneen ja saunan kosteusrasitus on kuitenkin kovin vaatimatonta. Kovin mukavaa oli sekin, ettei näitä pieniä reikiä ollut ihan määräänsä enempää. Paikkauksistahan selvisi vähän niin kuin käden käänteessä. Sitä vain vähän ihmettelen, että miksi niitä ei voitu tehdä esimerkiksi ennen kattopaneelien asennusta.
 |
| Kuva 6. Välipohjan läpivientejä. |
Meillä on höyrynsulkumuovi myös välipohjassa. Siitä en osaa sanoa, että kuinka tarpeellinen se on, mutta käsittääkseni ratkaisu on kuitenkin yleinen. Kuvittelisin, että jos välipohjassa on höyrynsulku, niin silloin sen tulee olla tiivis siinä missä muuallakin. Jos ei tarvitse olla, niin minkä helvetin takia siinä sitten ylipäätään olisi höyrynsulku? Meillä se nyt joka tapauksessa on, joten sillä mennään. Seuraavassa kuvakollaasissa näkyy muuta esimerkki välipohjan höyrynsuluista. Tiiviiksi en itse menisi noita väittämään, mutta vastaavan työnjohtajamme Jarmo Kekin näkemyksen mukaan nämä ovat asianmukaisia, joten pakkohan niiden on olla. Ja tokihan tässäkin saattaa olla kysymyksessä ihan vain rautaisen ammattilaisen ja tällaisen täydellisen maallikon näkemysero siitä, mikä on tiivis.
.JPG) |
| Kuva 7. Liesituulettimen kanava ja välipohjan läpivienti. |
Seuraava kuva on vähän huono, mutta siinä näkyy liesituulettimen poistokanava keittiössä ja kanavan välipohjan läpivienti. Tuossa pitäisi olla läpivienti tiivistettynä siinä missä muuallakin, vaan eipä ole. Ei ole läpivientiä tiivistetty sen enempää teipillä kuin tiivistekauluksellakaan. Mutta eihän se tietty keittiössäkään niin turhan tarkkaa ole. Ja eiköhän tässä ole kysymys nimenomaan siitä, että työ on ollut vielä vähän kesken. Omasta mielestäni tiivistys olisi kyllä ollut helpompaa ennen kattopaneelien asennusta, mutta mikäs minä olen ammattilaisten menetelmiä kritisoimaan.
Niin tosiaan, Jarmo Kekki on selittänyt myöhemmin, että höyrynsulkujen pikku puutteet johtuvat muun muassa siitä, että työt ovat vielä kesken. Tämä on tietysti hieman ristiriidassa sen kanssa, että vesi- ja kosteuseristykset on tarkastusasiakirjan mukaan tarkastettu kaikilta osin, eikä tarkastustyö ainakaan voi näin ollen olla kesken, eikä kyllä pitäisi muidenkaan töiden olla kesken yhtään sen enempää. Mutta ilmeisesti Jarmo Kekin mielestä järkevä työvaiheistus on esimerkiksi sellainen, että ensin koteloidaan savuhormi ja IV-kanava, tasoitetaan kotelo ja maalataan se. Tämän jälkeen puretaan kotelointia sen verran, että saadaan IV-kanavan läpivienti tiivistettyä. Sen jälkeen taas korjataan kotelointi ja tasoitetaan ja maalataan se uudelleen. Muista en tiedä, mutta omasta mielestäni kuulostaa lähinnä täydellisen idioottimaiselta. Mutta hei, kyllä ammattimies tietää.
Meidän talossamme tekninen tila sijaitsee alakerrassa ja lähes keskellä taloa. No, ei nyt ihan, mutta ei paljon puutukaan. Siitä voisinkin antaa pienen vinkin: älkää tehkö samaa virhettä. Itse olen ainakin tullut siihen tulokseen, että tekninen tila kannattaa sijoittaa jonnekin ihan muualle kuin keskelle taloa vaikka suunnittelijat kuinka vakuuttelisivat, ettei sieltä kuulu kuin korkeintaan pientä hurinaa. Jossakin vaiheessa voidaankin katsoa, että kuinka monta desibeliä tämä ”pieni hurina” esimerkiksi meillä on.
 |
| Kuva 8. Teknisen tilan "kattoa" ja höyrynsulkua. |
Seuraavassa kuvakollaasissa muutama on otos teknisen tilan katon höyrynsuluista. Tiivistä kohtaa ei tuosta juuri löydy. Siitä sitten vain arvailemaan, kuinka kiva moisia on korjailla.
Että näin, tällaisia höyrynsulkuja meillä. Tässä esitetyt muutamat esimerkit eivät ikävä kyllä edusta kaikkia pieniä puutteita ja virheitä höyrynsuluissa. Vastaavia on löytynyt käytännössä joka puolelta taloa ja muutamat pahimmista jätin vielä odottelemaan tulevia tarinoita. Niistä lisää tulevaisuudessa.
Kaiken kaikkiaan on mielestäni täysin selvää, ettei höyrynsulkuja ole läpivientien osalta tarkastettu lainkaan. Mutta kaikista näistäkin huolimatta Jarmo Kekin mukaan ”
kaikki on tarkastettu”, kaikki työvaiheet on näiden osalta tehty ja meillä on ”
hyvin rakennettu talo”. En tiedä muista, mutta minusta olisi aivan helvetin mielenkiintoista nähdä talo, joka on Jarmo Kekin mielestä
huonosti rakennettu.
Tämä tarina oli tässä. Jatkan tarinointia taas ensi vuonna. Nyt rauhoitun joulun viettoon, unohdan kaiken tämän paskan muutamaksi päiväksi ja keskityn tyhjentämään joulupöytää.
Eikä sitten muuta kuin oikein hyvää joulua (melkein) kaikille!
Tosi harmillista, että koko blogin laajuus huomioiden aika moni asia näyttäisi jääneen valvojalta huomaamatta. Nyt rakentamista harkitseville varmaan uskaltaa laittaa vinkiksi, että hyvä, tarkkaavainen ja tunnollinen valvoja on tosi tärkeä?
VastaaPoistaItselläni tulee silti mieleen, että miten tämmöinen ylipäätään on mahdollista? Siis kyllähän tekijänkin pitäisi jotain ymmärtää, ja jos tekijä olisi ollut viimitten päälle huolellinen ja osaava ammattimies, niin on käytännössä ihan yks ja sama valvooko joku vai ei? Eli siinä tapauksessa tämmöinen teidänkin rakennusta valvonut saattaisi päästä ihan hyvään lopputulokseen pelkästään kirjaamalla ylös päivämääriä, milloin mikäkin työvaihe on valmistunut. Kun hyvä työmies on kuitenkin tehnyt ne oikein. Karmein lopputulos tulee silloin, jos työmies hutiloi ja kukaan ei valvo. Niin kuin tässä teidän projektissa taisi käydä?
Oli vaikeuksia vähän meilläkin rakentamisen aikana, tai pientä sählinkiä ainakin siinä alkuvaiheessa, mutta lopputulos oli silti aina hyvä, ja kun sählinkin osalta lopullinen maksumies nyt lopulta löytyi ja kuluja jaettiin, niin lopputulos oli myös euromääräisessä tarkastelussa mielestäni ihan okei. Talosta tuli kuitenkin meidän tapauksessa viimitten päälle hyvä, ja se onkin nyt tosi harmillista, jos kaikissa projekteissa näin ei käy - eikä millään järjellisellä budjetilla tilannetta voi enää korjata? Mites tästä nyt sitten jatketaan? En minä ainakaan keksi?
Kyllä sen hyvinkin uskaltaa laittaa vinkiksi, että hyvä vastaava työnjohtaja / valvoja on tärkeä – ja Kekin kaltainen pahin mahdollinen.
PoistaSanoisin, että meidän tapauksessamme Kekiltä on jäänyt kaikki huomaamatta, tai itse asiassa tarkastamatta. Jos Kekki olisi tarkastanut yhtään mitään, niin tokihan jopa hän olisi virheet huomannut. Ihan oma kysymyksensä onkin sitten se, että miksi hän ei ole vaivautunut mitään tarkastamaan. Mutta toisaalta, Kekki on myös ollut hyvinkin tietoinen muutamista virheistä ja puutteista, kuten esimerkiksi sokkelin ja laatan välisten eristeiden puuttumisesta. Moisiin on tietysti kovin ikävä puuttua tai edes niistä kenellekään mainita, kun ne johtuvat ennen kaikkea omista virheistä ja laiminlyönneistä.
Yksin vastaavan työnjohtajan tehtävien hoidosta Kekki on laskuttanut 4 500,00 € ja nämä olen hänelle jo maksanutkin. Viimeisen 420,00 € erän olen jättänyt maksamatta, mutta tätähän Kekki minulta toki edelleen karhuaa. Ihmettelen vain, että millä perusteilla hän katsoo olevansa oikeutettu saamaan viimeisenkin erän, kun kaikki aiemmatkin työt ovat tekemättä. Joka tapauksessa tuolla kokonaissummalla minulla on mielestäni oikeus odottaa, että sovittuja töitä myös tehdään. Mutta tämä on aika jännä tilanne: minua on laskutettu tehtävistä, jotka ovat jääneet hoitamatta. Äkkiseltään epäilisin, ettei tällainen ole ihan lainmukaista… No, sen asian ratkaisevat lopulta ihan muut tahot kuin minä.
Sitähän minäkin olen tässä ihmetellyt, että miten tämä on mahdollista. Ja olen täsmälleen samaa mieltä siitä, ettei ammattimiestä pitäisi olla mitään syytä sen kummemmin valvoa. Ammattimies hoitaa työnsä kunnolla ja tekee huolellista jälkeä valvomattakin. Ylipäätään kaikilta tekijöiltä pitäisi voida odottaa sen verran ammattitaitoa ja työmoraalia, että yrittäisivät tehdä edes välttävää jälkeä. Mutta kun ei, niin ei. Tokihan meillä on käynyt myös äärimmäisen paska tuuri: sekä johto, että osa tekijöistä ovat niin ammattitaidoiltaan että työmoraaliltaan alinta mahdollista kastia, eikä niillä eväillä tietenkään paskaa kummempaa synny. Jos katsoo esimerkiksi tuota saunan puuttuvaa IV-kanavan tiivistystä, niin sitä ei pysty selittämään millään edes semi-järkevällä selityksellä. Se ei ole voinut jäädä huomaamatta. Se on jätetty täysin tietoisesti tiivistämättä.
Kuvittelisin, että kaikissa projekteissa on omat sählinkinsä. Joissakin niitä on enemmän ja joissakin vähemmän, mutta eiköhän niitä kuitenkin kaikissa jonkin verran ole. Teillä tuo alkuvaiheen sählinki oli aikalailla hurja, mutta kertomasi perusteella siitäkin selvittiin ilmeisesti ihan tyydyttävällä tavalla. Muuten teillä on homma mennyt kaiketi suht kivuttomasti ja ainakin blogisi perusteella lopputulos on komea – eikä pelkästään komea, vaan myös hyvä. En voi kuin (hieman kateellisena) onnitella hienosta lopputuloksesta.
Esittämäsi kysymykset ovat todella pahoja. Minulla ei todellakaan ole selkeää käsitystä siitä, miten tästä jatketaan. Selvää on ainoastaan se, että rahaa tulee vielä palamaan – ja paljon. Virheitä on edelleen korjaamatta vaikka kuinka ja tällä hetkellä kaikki seisoo noiden sokkelin ja laatan välistä puuttuvien eristeiden takia. Niiden vaikutukset pitää saada ensin selville ja ratkaista sitten se, miten tästä edetään. Mittausten perusteella tilanne on aika helvetin huono ainakin tuossa ”mysteeripisteessä”, josta viime keväänä tarinoin. Mutta odotellaan nyt vielä vähän kovempia pakkasia ja katsotaan, minkälaisia lämpötila- ja kosteuslukemia talosta saadaan. Päivällä lämpötila keikkui ”mysteeripisteessä” noin 11 °C kieppeissä ja kosteus oli noin 73 % (RH). Nuo ovat vähän huonoja lukemia kun ulkona oli pakkasta ainoastaan -5 °C, alakerrassa keskellä taloa järjettömän kuuma 25 °C ja sisäilma kuivaakin kuivempaa.
1) Kaikissa projekteissa ei ole sählinkiä. Minun projekteissani sähäävä saa samantien lopputilin. Irtisanottuja on muuten aika paljon. Arkkitehtipuolella on älytön määrä tumpeloita, eikä tilanne rakennesuunnittelijapuolellakaan ole hyvä.
Poista2) Vastaavan työjohtajan palkkio on yläkanttiin. Maksan tuollaisia summia pari- ja rivitalojen vastaaville - pääkaupunkiseudulla. Tosin en sitten odota vastaavalta muuta kuin läsnäolon katselmuksissa ja paperien täyttöä.
3) Vasta rakennetussa talossa kosteus ei vielä kerro mitään. Tuo korkea lukema saattaa olla peräisin rakentamisesta. Jos kosteus ei lämmityskaudella laske ollenkaan, niin silloin kyseessä on ongelma. Muista yhden rakennuksen, jossa "tasapainokosteus" saavutettiin parin lämmityskauden jälkeen.
4) Korjaamisen kokonaiskustannukset kannattaa laskea sen selvittämiseksi, kuinka paljon kannattaa purkaa ja rakentaa kokonaan uudestaan.
5) Perfektionismi ei kannata missään muussa kuin itselle rakentamisessa. Tässä po tapauksessa järkevää on miettiä se taso, mille pyritään. Esimerkiksi välipohjan höyrysuluilla ei ilmeisesti saavuteta ainakaa hyötyjä, joten ainakin minä jättäisin niiden korjaamisen.
6) Mikään rakennus ei ole täydellinen.
Kiitokset taas kommenteistasi. Yritän seuraavassa vastailla niihin ja vähän selventääkin asioita.
Poista1) Melkeinpä uskaltaisin väittää, ettei sellaista vähänkään isompaa projektia olekaan, jossa sählinkiä ei olisi lainkaan. Sählingin määrä ja vakavuus vain vaihtelevat. Itselleni ei ainakaan ole vielä tullut eteen projektia, jossa ei olisi ollut lainkaan sählinkiä. No, tämä väite perustuu toki ainoastaan omiin kokemuksiini, eikä tietenkään ole absoluuttinen totuus. Mutta, ilmeisesti sinunkin projekteissa on kuitenkin ollut jonkin verran sählinkiä. Ihan mielenkiinnosta ja vastaisuuden varalle tiedustelisin, minkälaiset sopimukset sinulla on ollut näiden irtisanottujen kanssa? Onko irtisanomisia koeteltu käräjillä?
2) Meillä vastaavan tehtävät olivat jotakin ihan muuta kuin pelkkä läsnäolo katselmuksissa ja paperien täyttö. Mutta, eihän Kekki hoitanut edes noita tehtäviä asianmukaisesti. Meillä oli sovittu, että vastaava hoitaa kaikki sovitut ja säädetyt tehtävät, ja hoitaa ne luonnollisesti hyvin. Se, miten asiat on sovittu ja mitä vastaavalta odotetaan muissa projekteissa, on meidän projektimme kannalta merkityksetöntä. Siitä en oikein osaa sanoa, onko palkkio yläkanttiin. Joka tapauksessa sillä pitäisi saada jo jotakin muutakin kuin huonoa paskapaperia.
3) Talomme ei ole ihan vasta rakennettu. Talon lämmitys on ollut päällä syksystä 2011 ja tuolloin talossa oli käytännössä jäljellä enää pinta- ja kalusteasennuksia, pintojen maalausta ja listoituksia. Talossa on asuttu elokuusta 2012. Nyt mennään siis jo neljättä lämmityskautta. Tänään puoliltapäivin mitattu 9,7 °C lämpötila ja 76 % (RH) kosteus yhdessä pisteessä lämmitetyn talon sisällä eivät johdu rakennusaikaisesta kosteudesta. Sisäilman kosteuden suhteen ei muuten ole ongelmaa, paitsi, että sisäilma on aivan liian kuivaa. Tosin rutikuiva sisäilma on tällä hetkellä ihan hyväkin asia. Ongelmakohtien korkeat kosteudet johtuvat lämpötilaeroista. Rakennusaikaisesta kosteudesta tässä ei ole kysymys.
4) Sitähän tässä nimenomaan yritetään selvittää.
5) Perfektionismista tässä ei ole kysymys. Alun perin tavoite on ollut ”hyvin rakennettu”. Kekin mukaan tavoitteeseen päästiin – minun mielestäni ei lähellekään. Nyt tavoite on muuttunut lähinnä asumiskelpoiseen. En minäkään näe välipohjan höyrynsulusta olevan mitään hyötyä. Mutta se ei olekaan olennainen kysymys. Olennainen kysymys on se, onko siitä tiivistämättömänä jotakin haittaa.
6) Eikä mielestäni tarvitsekaan. Selkeät virheet eivät kuitenkaan ole hyväksyttäviä.
Ei ole tarvinnut viedä yhtään irtisanomista käräjille. Osa on ollut työsuhteisia ja osa sopimussuhteessa.
PoistaArkkitehdeistä pääsee yleensä irti suhteellisen helposti. Alalla on ihmeellisiä bulvaanikytkentöjä, ts. epäpätevät toimivat jonkun SAFAn nimissä. Jos sitten suunnitelmissa on joku selkeä laatuvirhe, se on myös sopimuksen purkuperuste. Lisäksi maineen menetys pistää SAFAn kaitsemaan jengiään.
Koska tarvitsen omia sunnitelmiani varten muiden suunnittelijoiden DWG-tiedostot, näen filungin todella nopeasti. Esimerkiksi plagiointi näkyy nopeasti, jos samassa tiedostossa on muu työ, josta on otettu osia tai kopioitu kokonaan.
Kun esimerkiksi arkkitehti kopioi säilytettävät puut jostain muusta työstä sijoittaen ne paikkoihin, joissa ei ole tiettävästi koskaan ollut puita, on aiheellista keskustella etiikasta. Lopputarkastuksessa saattaa tulla muuten suuriakin vaikeuksia "puuttuvien" puiden selittämisessä.
Hutiloinneista huvittavin on ollut huone ilman ikkunaa tai ovea. Se on laatuvirhe siis sopimusrikkomus => sopimus purettiin.
Vaikein tapaus oli arkkitehtuurin professori, jonka työ oli muuten ansiokas, mutta ei ainakaan minun makuuni: hän oli piirtänyt tilitalosta poistettavan osan tilalle puutalo-osan, varsin modernin sellaisen. Täystiilitlosta voi purkaa osan ja siihen voi ainakin väliaikaisesti liittää lähes mitä tahansa. Minä en kuitenkaan suostu liittämään varmasti paikallaan pysyvään tiilirakenteeseen puutaloa, joka elää. Pääsimme asiassa sopuratkaisuun ja piirutus on kuulema museokappale - arkkitehtuurin helmi.
Rakennusduunareiden kanssa on joskus ollut nyrkkeilymatsi lähellä. Kerran, kauan sitten, pistin miehen pihalle kosteuseristäjän hommista. Käytimme eristykseen kangasta, jonka sankarityömies oli liimannut seinään niin huonosti, että siinä oli lautasen kokoisia kiinnittymättömiä osia (ts. mahdoton laatoittaa). Vippasin työkalut pihalle ja ilmoitin, että kosteuseristysurakka loppui siihen.
Sitten on näitä sankareita, jotka ilmoittavat sovitun hinnan nousseen juuri ennen töiden aloittamista. Koneurakoitsijat kuuluvat tähän sarjaan. Kuljetuspuoli taas on täynnä kaikenlaisia välistävetäjiä. Lähetät kuorma-autollisen hiekkaa kaverille ilmaiseksi ja saat kuulla, että kuski myi kuorman jollekin muulle.
Nuo yllä olevat eivät ole sählinkiä, vaan normaalia rakentamista. Keskimäärin 60 % työajasta kuluu odottamiseen tai virheiden korjaamiseen. Meillä osuus on alle 10 % ja kovasti pyrin nollaan.
"Meillä on höyrynsulkumuovi myös välipohjassa. Siitä en osaa sanoa, että kuinka tarpeellinen se on, mutta käsittääkseni ratkaisu on kuitenkin yleinen."
VastaaPoistaOnko teillä välipohjaratkaisuna ontelolaatta+lämmöneriste+lattialämmitysputket yläkerran lattiassa pintavalussa? Tällöin eristeen alle jäävä massiivinen ja kantava ontelolaatta saattaa nopeissa lämpötilamuutoksissa (esim. talo jäänyt "peruslämmölle talviloman aikana) kerätä kondenssikosteutta sitten kun taloon taas palataan, ja laitetaan kaikki lämmöt päälle. Massiivinen välipohja ei lämpene ihan heti. Tästä syystä alapuolinen höyrynsulkumuovi voi olla välipohjassakin ihan perusteltu ratkaisu - vaikka ihan vaan varmuuden varalta.
Muuta hyötyä en sille keksi.
Meillä on tosiaan puutalo, kuten anonyymi ehti jo mainitsemaan, ja välipohjakin on puusta. Välipohjan rakenne on alhaalta ylöspäin suunnilleen seuraava: paneeli, koolaus, höyrynsulkumuovi, villaeriste, harvalaudoitus, lämmönluovutuslevyt ja lämmitysputket, ”narinapahvin” virkaa toimittava paperi ja lattialaudoitus. Siitä en osaa sanoa, että onko tuon muovin tarkoitus toimia enemmänkin ilmansulkuna kuin höyrynsulkuna. Rakennesuunnittelija sen osaisi ehkä sanoa, mutta radioyhteys on siihen suuntaan hieman heikko. Koska edellisiinkään tiedusteluihini ei ole vielä vastausta kuulunut, niin tuskin sitten tähänkään.
PoistaEn pitäisi tuota kondensoitumista suurena riskinä ontelolaatankaan kohdalla. No, jos peruslämpö olisi noin 10 °C ja muu asunto saataisiin lämmitettyä noin 25 °C lämpötilaan ilman, että laatta ehtisi lämpiämään lainkaan, niin silloin kondensoitumista tapahtuisi jo ilmankosteudella 40 % (RH). Mutta, kuten toinen anonyymi jo kommentoi, niin tuskin tuo ontelolaatta pitäisi alhaisempaa peruslämpötilaa niin, että kondensoitumista ehtisi tapahtumaan. Siis, jos kaikki muu on kunnossa.
En minäkään ihan ymmärrä, miksi välipohjaan on pitänyt muovi laittaa, mutta kun se nyt siinä on, niin kyllä kai sen pitäisi sitten olla myös tiivis. Nythän tuossa on sitten höyrynsulku alhaalla, villaeriste keskellä ja päällä vielä paperi, joka toiminee narinapahvin viran lisäksi myös jonkinlaisena ilmansulkuna. Jotenkin tuntuu siltä, ettei välipohjaan mahdollisesti pääsevä kosteus sieltä ainakaan tehokkaimmalla mahdollisella tavalla poistu.
Ehkä mielenkiintoisin juttu tuossa välipohjan höyrynsulkumuovissa on kuitenkin se, että minun nähdäkseni rakennesuunnitelmiin sitä ei ole piirretty muualle kuin ulkoseinien vierelle siten, että se vedetään ylhäältä ja alhaalta muutama kymmenen senttiä välipohjan eristeen alle. Olisikin kiva tietää, kuka tuon on keksinyt koko välipohjaan laittaa ja miksi. Ja miksi Kekki ei ole asiaan millään lailla puuttunut. Huomaamattahan se ei taatusti ole jäänyt.
Mikalle..... mieti hetki ennen kysymystä :D Montako puutaloa olet nähnyt ontelolaattavälipohjalla? Ja vaikka olisikin niin miksi siinä vielä lämmöneristekin olisi?
VastaaPoistaHöyrynsulku välipohjassa ei kyllä hyödytä yhtään mitään.
Mikan teoria ei ainakaan laskennallisesti toimi. Jo oletetaan huoneen tavoitelämpötilaksi 20 C ja asunnon ilman suhteelliseksi kosteudeksi ideaalinen 30 - 40 %, niin kastepiste on 2 - 6 C. Olisi aika erikoista, mikäli ontelolaatta kykenisi ylläpitämään 14 - 18 C lämpötilaeroa ympäristöön nähden.
VastaaPoistaVoidaan sitten myös spekuloida sillä, että suhteellinen kosteus olisi suurempi, mutta se kertoisi talon muista ongelmista.
Toinen asia on se, voiko höyrynsulkumuovista olla haittaa. Ontelon päällä on todennäköisesti eriste "kelluttamassa" lattiaa. Koskeuden siirtyminen ylö- ja alaspäin on estetty. Jos onteloilaattaan on jäänyt tai sinne pääsee vuodoista yms. kosteutta, se muhii siellä
"Anonyymi25.12.2014 22.18 Mikalle..... mieti hetki ennen kysymystä :D Montako puutaloa olet nähnyt ontelolaattavälipohjalla? Ja vaikka olisikin niin miksi siinä vielä lämmöneristekin olisi?"
VastaaPoistaJos puutalon alla on kellari, siinä voi hyvinkin olla ontelolaatat kellarin kattona, ja siihen on sitten rakennettu puutaloa päälle. Tiedän myös yhden 2-kerroksisen rivitalon, jossa on huoneistojen väliset seinät kiveä (palosuojaus), ja kerrosten välinen välipohja ontelolaatalla. Kaikki muu on puuta. Eikä talon alla ole kellaria.
Välipohjaan laitetusta muovista ei sitten ainakaan kosteudensuojaus mielessä ollut mitään hyötyä, se tuli selväksi.
Kiitos hyvästä kirjoituksesta. Itse etsin juurikin tietoa läpivientien rakentamisesta ja tässähän sitä on. Meillä oli aika paljon samoja ongelmia edessä kun purimme vanhan talomme saunan ja suihkun seiniä. Kuten sinunkin tapauksessa höyrysulut oli rakennettu aika huolimattomasti. No nyt nekin tulee rakennettua paremmin, kuten myös läpiviennit uusine läpivientituotteineen.
VastaaPoista