Lämmöneristys - Osa 4 "Puhallusvilla puhallus"

Tällä kertaa kirjoitan talomme puhallusvillasta, sen asennuksesta ja näihin liittyvistä ihan pikkuriikkisistä kummallisuuksista. Jätän siis edellisessä kirjoituksessa mainitsemieni vastineiden käsittelyn myöhempään ajankohtaan. Tämä koko puhallusvilla-episodi on yksi näistä rakennusprojektiimme liittyvistä mielenkiintoisimmista osakokonaisuuksista, ainakin omasta mielestäni. Tähän nimittäin liittyy jos jonkinlaista epäselvyyttä, eikä eri tahoilta tunnuta saavan mihinkään minkäänlaista selväjärkistä selitystä. Oma roolinsa asiassa on niin puhallusvillan meille myyneellä Jarmo Kekillä, puhallusvillan asentaneella urakoitsijalla, puhallusvillatilauksen vastaanottaneella Rautia Riihimäellä kuin myös puhallusvillan valmistajalla Isoverillä. Kuten jo mainitsin, niin yhdeltäkään edellä mainituista osapuolista en ole saanut minkäänlaista pitävää selitystä puhallusvilla-asennuksessa havaittuihin virheisiin ja puutteisiin. Puutteet ja virheet ovat kuitenkin siinä määrin selviä, ettei niistä pitäisi olla pienintäkään epäselvyyttä.

Puhallusvilla on osa talon materiaalien hankintasopimusta, jonka olen tehnyt Pirkanmaan Uniikki Kivitalojen kanssa ja Pirkanmaan Uniikki Kivitalothan on Jarmo Kekin jo autuaammille rakennusmaille siirtynyt toiminimi. Pahoittelen, mutta minun on aivan pakko lainata tähän seuraava mainoslausahdus edellisen linkin takaa löytyviltä Pirkanmaan Uniikki Kivitalojen vanhoilta kotisivuilta: "Uniikki Kivitalot tekee haaveistanne totta!" Hehe, justiinsa, haaveistammepa hyvinkin...

No niin, takaisin asiaan. Sopimuksen mukaan toimitukseen kuuluu: ”Puhallusvilla n. 600mm kerrosvahvuus suorilla osuuksilla vapaasti puhallettuna”. Tuohan tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että puhallusvillaa toimitetaan yläpohjaan 600 mm kaikkialle sinne, minne sitä sen verran sopii. Ja muualle tietysti sen verran kuin kyseiseen paikkaan sopii. Puhallusvillan toimituksessa on vielä sellainen jännä piirre, että toimituksessa tulee ottaa huomioon villan painuminen, joka Isoverin mukaan on noin 5 %. Tämä taas tarkoittaa sitä, että puhallusvaiheessa villaa puhalletaan sen verran enemmän, että asennuksen aikaisen painumisen jälkeen puhallusvillan kerrospaksuus on sopimuksen mukainen 600 mm. Ja meille on toimitettu nimenomaan Isoverin puhallusvillaa, joten mennään asiassa jatkossakin yksinomaan niiden ohjeiden mukaan, jotka Isover meille tarjoaa.

Puhallusvillan valmistajan ja asentaneen urakoitsijan selvittämisessä oli omat mutkansa matkassa ja jouduinkin asian tiimoilta soittelemaan useampia puheluita. Tämä ihan siitä syystä, ettei Jarmo Kekki suostunut pyynnöistä ja vaatimuksista huolimatta kertomaan minulle kuka puhallusvillan on asentanut. Ei, vaikka vaati minua järjestämään katselmuksen talossamme havaittujen lämpövuotojen vuoksi ja katselmusvaatimuksessaan nimenomaan esitti, että katselmukseen on kutsuttava kaikki tahot, jotka ovat saattaneet vaikuttaa lämpövuotojen syntymiseen. Tämä ilmeisesti edustaa sitä Jarmo Kekin peräänkuuluttamaa avointa ja rehellistä toimintaa – puhumattakaan riidanhaluttomasta asioiden sovittelusta. No, minun mielestäni tuo on lähinnä kusipäistä touhua.

Kuva 1. Puhallusvillatyökortti.

Mutta onnistuin kuitenkin lopulta selvittämään niin puhallusvillan valmistajan kuin asennustyöstä vastanneen urakoitsijankin. Valmistajalta sain myös kopion puhallusvillatyökortista, jonka urakoitsija on täyttänyt asennustyön yhteydessä. Tässä kannattaa huomioida se, että tämän nimenomaisen työkortin kopio on Isoverin asiakaspalvelun mukaan toimitettu asennustyön jälkeen myös Jarmo Kekille. Jarmo Kekki on siis ollut täysin tietoinen siitä, kuinka asennustyö on tehty ja tällä onkin varsin suuri merkitys arvioitaessa puhallustyön kiemuroita. Puhallusvillatyökortti näkyy kuvassa 1. Olen poistanut näkyvistä talomme osoitetiedot ja Jarmo Kekin puhelinnumeron, vaikka se ei salassa pidettävää informaatiota olekaan.

Kannattaa myös huomioida se, että Tuote-kohdassa mainitaan asennettavaksi (tilatuksi) tuotteeksi 55m³ KV-041-puhallusvillaa kun taas urakoitsijan merkintöjen mukaan taloomme on puhallettu KV-041-puhallusvillaa ainoastaan 16 m³ ja heikkolaatuisempaa KV-050-puhallusvillaa 39 m³. Mutta käsitellään tätä asiaa myöhemmin lisää, tällä kun on merkitystä siihen, täyttyykö määräysten edellytykset puhalletulla kombinaatiolla vai ei. Joka tapauksessa on hieman ihmeellistä, että urakoitsija tuosta vain korvaa tilatusta tuotteesta 71 % heikkolaatuisemmalla tuotteella, eikä kukaan kiinnitä asiaan mitään huomiota. Ei edes puhallusvillan myyjä Jarmo Kekki. Äkkiseltään kun voisi kuvitella, että asia kiinnostaisi häntä kovastikin.

Kuva 2. Talo kuvattuna 11.5.2011.

Vielä sellainen pieni juttu tähän väliin, että puhallusvilla on asennettu 19.8.2011, aivan kuten puhallusvillatyökortista näkyy. Tilaus on kuitenkin tehty jo 10.5.2011, eli reilut kolme kuukautta aiemmin. Miksi ihmeessä? Vaikuttaa nimittäin hieman optimistiselta ottaen huomioon talon tuolloinen valmiusaste. Lattiat ovat olleet valamatta, väliseinät tekemättä, IV- ja KVV-työt kesken, katto kesken, ulkovuoripanelointi kesken, hormi asentamatta, sähkötyöt kesken, peltityöt tekemättä ja niin edelleen, eli talo on ollut vielä alkutekijöissään.

Mutta, mutta, talonhan piti kyllä olla muuttovalmis heinäkuun 2011 loppuun mennessä ja ainoan olemassa olevan aikataulun mukaan puhallusvilla piti toimittaa jo viikolla 12 (21. - 27.3.2011). Tilaus on siis tehty 7 viikkoa ja asennus 21 viikkoa myöhässä...

Mutta, tässä vaiheessa kiinnostavin asia on se, että taloomme on työkortin mukaan tilattu puhallusvillaa 55 m³. Mistä tämä määrä on työkorttiin ilmestynyt? Mietitäänpä hetki. Puhallusvillan on tilannut Jarmo Kekki ja tilaus on tehty Riihimäen Rautiaan. Onko siis tilauksen vastaanottanut myyjä arvioinut tarvittavaksi määräksi 55 m³, tietämättä talostamme yhtään mitään? Ainakin oletan, ettei Rautian myyjillä voi olla mitään tietoa talostamme ja sen koosta. Vai olisiko peräti niin, että Isoverilla on Rautian tilausta vastaanotettaessa arvuuteltu, kuinka paljon puhallusvillaa taloomme tarvitaan? Tuskinpa, eiköhän se ole tilauksen tekijän tehtävä kertoa kuinka paljon puhallusvillaa tarvitaan ja kerrosvahvuus ei ole se, millä puhallusvillan määrä tilauksen yhteydessä ilmoitetaan. Kokeilkaa vaikka itse. Voidaan siis varsin turvallisin mielin todeta, että Jarmo Kekki on tilannut taloomme nimenomaan 55 m³ puhallusvillaa. Tämä on sikäli mielenkiintoinen asia, että Jarmo Kekki on, näiden pikku puutteiden ja virheiden tultua ilmi minulle, jatkuvasti väittänyt tilanneensa taloomme nimenomaan 600 mm puhallusvillaa. En tosin ymmärrä, miten se olisi ollut mahdollista, tilaukset kun tehdään kuutioina. Mutta samapa se, selityshän on kuitenkin omalla vinksahtaneella tavallaan ihan hupaisa.

Kuva 3. Pohjapiirros.

Nyt lienee syytä tarkastella taloomme todellisuudessa tarvittavaa puhallusvillan määrää. Ensinnäkin, on ollut tarkoitus, että puhallusvilla asennetaan kerralla kaikkialle sinne, minne se sopimuksen mukaan kuuluu asentaa ja näin onkin toki tehty – tavallaan. Oheisessa kuvassa 3 näkyy talomme pohjapiirros, josta voimme päätellä puhallettavat alueet. Talo on kaksikerroksinen lukuun ottamatta lisäosaa (sauna, pesuhuone ja osa kodinhoitohuoneesta), joka on yksikerroksinen. Puhallusvilla asennetaan siis kaksikerroksisen osan ja yksikerroksisen osan yläpohjiin. Kaksikerroksisen osan yläpohjan puhallettavan alueen pinta-ala on noin 105 m² ja yksikerroksisen osan puolestaan noin 15 m², kun otetaan huomioon yläpohjissa olevat rakenteet. Yhteensä puhallettavaa alaa on siis noin 120 m². Kappas, laskinkohan nyt jotakin väärin, kun työkorttiin on merkitty puhalletuksi alaksi 92 m²? Ei helvetti, eihän minun ja urakoitsijan laskelmat voi noin paljon heittää toisistaan. Pakko tarkistaa omat laskelmat vielä kerran.

Hemmetti, minä saan edelleen puhallettavaksi alaksi sen noin 120 m², ja itse asiassa hieman enemmänkin, mutta tässä yhteydessä on varmaankin syytä pelata varman päälle ja laskea ala hieman alakanttiin. Mutta miten ihmeessä laskelmat voivat poiketa toisistaan 28 m²? Miten minä voin saada puhallettavan alueen pinta-alaksi 30 % suuremman alan kuin ammattilainen? Voisiko joku olla niin ystävällinen, että selittäisi tämän minulle? Kaksikerroksisenkin osan puhallettavaksi alaksi saan 14 % suuremman alan kuin urakoitsijan laskema kokonaisala on. Miten on mahdollista, ettei puhallusvillan meille myynyt rakennussuunnittelijamme, pääsuunnittelijamme, vastaava työnjohtajamme ja rakennuskonsulttimme Jarmo Kekki ei ole havainnut mitään ihmeellistä tässä? Luulisi, että hänellä olisi edes jonkinlainen käsitys talomme koosta. Ei mene jakeluun tämä…

Työkortin mukaan taloon on puhallettu 55 m³ puhallusvillaa, aivan kuten on tilattu. Tarkastellaan seuraavaksi sitä, minkälainen kerrosvahvuus tällä määrällä saadaan aikaiseksi. Käytän tarkastelussa omien laskelmieni mukaisia pinta-aloja ja tämä ihan siitä syystä, että kuvittelen niiden pitävän paikkansa paremmin kuin urakoitsijan laskema kokonaisala. 55 m³ riittää kattamaan 92 m² sopimuksen mukaisella 600 mm kerrosvahvuudella, aivan kuten urakoitsija on työkorttiin merkinnyt. Tämä siis siinä tilanteessa, että rakenteiden osittainen mataluus kuittaa puhallusvillan puhaltamisen aikana tapahtuvan 5 % painumisen, muussa tapauksessahan tuo määrä ei riitä.

Mutta kuinka hyvin 55 m³ riittää 120 m² peittämiseen? Jos en laske aivan väärin, niin tuolla määrällä saavutetaan 120 m² alalla ainoastaan 460 mm kerrosvahvuus huomioimatta puhallusvillan 5 % painumista. Ei vaikuta kovin hyvältä. Mutta edellisessä ei ole huomioitu sitä tosiasiaa, että puhallusvillaa ei, esimerkiksi harjakaton vuoksi, mahdu kaikkialle tuota 600 mm kerrosvahvuutta. Laskelmissa täytyy siis huomioida kattojen ja tuulenohjainten aiheuttama vähennys puhallettavaan kuutiomäärään. No, eihän siinä mitään, huomioidaan ne. Seuraavissa laskelmissa olen pyöristellyt kerrosvahvuuksia aika raa'alla kädellä ihan siitä syystä, että en puhallusvillan yhteydessä näe mitään järkeä esittää kerrosvahvuuksia ihan millien tarkkuudella.

Kuva 4. Kaksikerroksisen osan yläpohjan puhallusvilla.

Oheisessa kuvassa 4 on karkea esitys siitä, kuinka hyvin tilattu puhallusvilla riittää eri tilanteissa kaksikerroksisen osan yläpohjaan. Kuvasta nähdään myös se, että minun laskujeni mukaan kaksikerroksisen osan yläpohja yksin vaatisi noin 65 m³ puhallusvillaa, kun huomioidaan puhalluksen aikainen painuminen ja, jotta sopimuksen mukainen 600 mm kerrosvahvuus saavutettaisiin.

Mutta, jos kaksikerroksisen osan yläpohjaan puhalletaan 55 m³ puhallusvillaa, niin tällä saavutetaan minun laskujeni mukaan ainoastaan noin 500 mm kerrosvahvuus, kun huomioidaan villan painuminen puhalluksen yhteydessä. Ei paha, vajausta on ainoastaan 100 mm. Eihän se nyt niin tarkkaa ole, eihän? No, kyllä se itse asiassa on, koska minä olen maksanut siitä, että meille asennetaan sopimuksen mukainen noin 600 mm kerrosvahvuus. Eikä tuo sopimuksen "noin" oikeuta 100 mm vajausta. Mutta hetkinen, nythän yksikerroksisen osan yläpohja jäi täysin vaille puhallusvillaa. Ei, ei siis käy oikein näinkään.

Yksikerroksisella osalla meillä on aumakatto ja tämä rajoittaa kerrosvahvuutta kolmelta sivulta. Pinta-alahan on noin 15 m² ja arvioisin, että kattorakenteet vähentävät puhallusvillan tarvetta maksimissaan noin kolmanneksella. Näin ollen puhallusvillaa tarvittaisiin täyden kerrosvahvuuden vaatiman 9 m³ sijaan noin 6 m³. Mutta koska tässä tilanteessa on syytä olla tarkkana kuin porkkana, arvioin tarpeen vielä hieman enemmän alakanttiin ja käytän laskuissa arviota 5 m³. Näin ollen kaksikerroksisen osan yläpohjaan jäisi puhallettavaksi noin 50 m³.

Kaksikerroksisen osan yläpohjaan saataisiin 50 m³:lla puhallusvillaa hulppea noin 450 mm kerrosvahvuus kun huomioidaan se 5 % painuminen. Vajausta siis noin 150 mm. Ja jos en aivan väärin ole laskenut, niin tuolla määrällä ei saavuteta edes 1.1.2010 voimaan tulleiden määräysten edellyttämää lämmönläpäisykerrointa (U = 0,09 W/m²K) edes siinä tapauksessa, että kaikki parempilaatuinen villa olisi kaksikerroksisen osan yläpohjassa. Tämä tosin riippuu siitä, mikä tuon KV-050 puhallusvillan lämmönjohtavuus todellisuudessa on. Olipa tilanne tuon suhteen mikä tahansa, niin määrä on joka tapauksessa luvattoman kaukana siitä, mitä meille on myyty. Toki noinkin suuren puhallusvillan vajauksen havaitseminen on loppujen lopuksi kuitenkin aika hankalaa, ellei tiedä tarkalleen mille tasolle puhallusvillan pinnan pitäisi tulla tai tule mitanneeksi kerrosvahvuutta ihan vaikkapa mitalla. Mutta tokihan urakoitsija on tarkastanut puhallusvillan kerrosvahvuuden puhalluksen jälkeen, eikö niin?

Tämä ei nyt näytä oikein hyvältä. Minun laskujeni mukaan meille olisi tarvittu noin 68 m³ (62 m³ + 6 m³) puhallusvillaa huomioimatta painumisvaraa. Painuminen huomioiden määrä olisi laskujeni mukaan noin 71,5 m³. Asiakirjojen perusteella näyttää siltä, että meille on toimitettu noin 18 – 25 % vähemmän puhallusvillaa kuin sopimuksen mukaan olisi pitänyt. Onko jossakin asiakirjassa virhe, onko toimituksessa sattunut jokin virhe vai mitä ihmettä on tapahtunut?

No, kaikkien dokumenttien, tapahtumien ja eri osapuolten toiminnan valossa sanoisin, että kyseessä ei ole virhe, vaan kyseessä on jotakin ihan muuta. Pystynette vetämään asiasta omat johtopäätöksenne, kun luette seuraavia tarinoitani asiasta.

Kuten jo aiemmin mainitsin, puhallusvillatyökortti on toimitettu Jarmo Kekille, joka on myynyt puhallusvillan meille osana talon rakennustarviketoimitusta. Ihmettelen todella suuresti sitä, ettei Jarmo Kekki ole kiinnittänyt mitään huomiota työkortin virheellisiin pinta-aloihin ja kuutiomääriin, eikä muihinkaan virheellisiin merkintöihin, joita kortissa on lukuisia. Miksiköhän ei? Ja jotta asia mutkistuisi vielä hieman lisää, niin Isoverin toimitusehdoissa sanotaan:

"Tilaaja on velvollinen tarkistamaan puhallusvillatyön sen valmistumisen jälkeen ja ilmoittamaan mahdollisesti havaitusta työ- tai/ja asennusvirheestä. Huomautukset on tehtävä työkorttiin kuittauksen yhteydessä."

Kukakohan se tilaaja tässä tapauksessa oikein on ja onko tilaaja tarkistanut puhallusvillatyön sen valmistumisen jälkeen? Niin, mietitäänpä sitä.

Yllättäen yläpohjan lämmöneristeiden tarkastuskin on jäänyt tekemättä – talotikkaiden tukijalan virheellisen asennuksen vuoksi. Ja paskat, sanon minä.

Tämä juttu haisee kuin laskiämpäri.


Lopuksi vielä hyvää isänpäivää kaikille isille. Olkaa ylpeitä jälkikasvustanne – minä ainakin olen.