8.9.2014

Parveke - Osa 1 "Kuinka paljon mahtuu pieneen parvekkeeseen. Pieneen parvekkeeseen virheitä, puutteita."

Viime aikoina olen tarinoinut kaikesta muusta kuin projektimme varsinaisista rakennushommista, tai pikemminkin rakennusvirheistä. Tällä kertaa palaan vihdoinkin vanhoille urille ja esittelen taas talomme ammattimaisia rakennusratkaisuja. Tällä kertaa tarkastelun kohteena on talomme parveke, tai mikä tuo sitten tarkasti ottaen onkaan.

Parvekkeiden kohdalla on muutama asia, jotka tulee huomioida. Näitä asioita ovat muun muassa (hallittu) vedenpoisto ja vedeneristys. Tässä tarinassa keskityn vedeneristykseen ja tarinoin muista asioista myöhemmin. Mutta, vedeneristämisestä tulee huolehtia, varsinkin vastaavissa tilanteissa kuin meillä. Meillähän on puutalo ja parveke on isomman terassin päällä, aumakattoon ”upotettuna”. Itse asiassa en ole lainkaan varma siitä, onko kyseessä varsinaisesti edes parveke vai olisiko tuo pikemminkin kattoterassi tai jokin näiden välinen hybridi. Sillä, mikä se loppujen lopuksi on, ei kuitenkaan ole mitään merkitystä, olennaista tämän tarinan suhteen on se, että se tulee vesieristää.

Se, mitä vedeneritys loppujen lopuksi tarkoittaa, selviää Rakentamismääräyskokoelman C2 Kosteus –osan määritelmistä. Sen mukaan vedeneristys:
"tarkoittaa ainekerrosta, joka saumoineen kestää jatkuvaa kastumista ja jonka tehtävä on estää nestemäisen veden haitallinen tunkeutuminen rakenteeseen painovoiman vaikutuksesta tai kapillaarivirtauksena, kun rakenteen pinta kastuu."
Meillä parvekkeen vesieristys on toteutettu bitumikermillä, joka onkin yleinen ja oikein toteutettuna vieläpä ilmeisen hyvä ratkaisu, joka täyttää edellisen kohdan määritelmän – oikein toteutettuna tietysti.

Mutta, miten vesieristys pitäisi sitten kermillä toteuttaa? RT-korteista en löytänyt tähän kysymykseen mitään selkeitä ohjeita, mutta eri bitumikermien valmistajilla on tähän varsin hyvät ohjeet. Perusperiaate on sama kuin minkä tahansa vedeneristyksen kohdalla, eli veden pääsy rakenteisiin tulee estää. Meidän parvekkeemme pitäisi siis olla vedenpoistolla varustettu vesitiivis kaukalo.

Lähdetään liikkeelle siitä, minkälaisella kermillä vedeneristys pitäisi toteuttaa. Kermien kohdalla periaate on käsitykseni mukaan se, että mitä loivempi kallistus, sitä tuhdimpi eristys. Näin ainakin itse esimerkiksi Kerabitin ohjeita tulkitsen. Kerabitin ohjeiden perusteella näyttäisi kuitenkin siltä, että parvekkeen lattian kaltevuudesta riippumatta vedeneristys olisi hyvä mitoittaa minimikallistuksen (1:80) mukaan, eli suhteellisen tuhdisti. Tämä siis tarkoittaa esimerkiksi TL 2 –luokan kermiä kahteen kerrokseen. Vaatimukset täyttyvät toki myös alus- ja pintakermin yhdistelmällä. Olennaisinta lienee se, että kermiä on kahdessa kerroksessa ja, että nämä kermit kestävät parvekkeelle kohdistuvan rasituksen.

Kermien reunat tulee nostaa seinille noin 200–300 mm siinäkin tapauksessa, että kermi jää seinillä ulkoverhouksen alle. Jos ylösnosto ei jää verhouksen alle, niin tällöin yläreuna tulee peittää peltilistalla. Parvekeovien kohdalla ylösnostoa ei välttämättä voida tehdä vaadittuun korkeuteen ja näissä kohdin joudutaan hieman soveltamaan. Kermi tulisi kuitenkin nostaa niin ylös kuin mahdollista eli vähintään kynnyskorkeuteen.

Ylösnostoista on hieman vaihtelevia ohjeita tuotteesta riippuen. Osalla tuotteista valmistaja ohjeistaa tekemään ylösnostot erillisillä nostopaloilla kun taas osalla ylösnosto voidaan tehdä ilman erillisiä nostopaloja. Meillä on käytetty vedeneristykseen Kerabitin Dual –kermiä ja tällä ei valmistajan ohjeen mukaan tarvitse käyttää erillisiä nostopaloja. Riittää, että kermivuodan reuna nostetaan riittävän ylös seinälle. Huomionarvoista on, että ohjeen mukaan ylösnoston reuna tulee kiinnittää nauloilla, ja vieläpä kymmenen sentin välein. Tämä taas tarkoittaa sitä, että seinillä tulee olla jotakin, johon kermi voidaan kiinnittää myös nauloilla tms. Pelkkä liimaus ei ohjeiden mukaan siis riitä.

Kuva 1. Kerabit Dual -kermin asennus.
(Lähde: www.kerabit.fi)
Meillä käytetty kermi poikkeaa hieman muista tuotteista. Ensinnä jo sen takia, että sillä saadaan aikaiseksi kaksikerroksinen eristys ns. yhdellä vedolla. Kermissä on leveyssuunnassa puolet hiekkapintaa ja puolet liimapintaa. Kermi asennetaan limittäen se puolestavälistä siten, että uuden kermivuodan hiekkapinta tulee aina edellisen vuodan liimapinnan päälle, jolloin saadaan samalla kertaa reilu puoli metriä valmista alus-pintakermi yhdistelmää. Ohessa on valmistajalta varastettu kuva, josta asennustapa näkyy varsin selvästi. Tiedä sitten, mutta minusta tuo vaikuttaa fiksulta systeemiltä.

Yleisestihän kermien saumakohdat tulee limittää riittävän pitkältä matkalta tiiveyden varmistamiseksi. Limitys tulee myös tehdä niin, että sauma aukeaa veden virtaussuuntaan. Eli, jos vesi virtaa etelään, niin sauma aukeaa etelään. Tällöin vesi ei pääse saumakohdasta kermien väliin, vaan virtaa nätisti ohi. Tämän pitäisi olla loppujen lopuksi aika helppo homma. Jos parvekkeen vedenpoisto on toteutettu sisäpuolisena esimerkiksi parvekekaivolla, niin kaivon sijainnista voi nohevammat asentajat päätellä mihin suuntaan vesi mahdollisesti parvekkeella virtaa. Jos ei itse pysty tätä päättelemään, niin ainahan sitä voi kysäistä vaikka vastaavalta työnjohtajalta. Jotkut vastaavat työnjohtajat pystyvät ihan oikeasti vastaamaan esitettyihin kysymyksiin – jotkut taas eivät. Molemmista on kokemusta. Mutta siis, jos kaivo on parvekkeen oikeassa ulkokulmassa, niin voi olla paikallaan olettaa, että vesi virtaisi parvekkeen oikeaa ulkokulmaa kohti. Tällöin saumojen tulee aueta joko parvekkeen ulkoreunaa tai oikeaa reunaa kohden, riippuen tietysti siitä, mihin suuntaan kermit ylipäätään asennetaan. Tämä on aika helppo saada aikaiseksi sillä, että kermien asennus aloitetaan sieltä kaivon nurkasta, eikä esimerkiksi kauimmasta mahdollisesta nurkasta. Tämäkään homma ei siis ole mitään kvanttifysiikkaa.

Kysymys on siis vedeneristyksistä. Vesi- ja kosteuseristykset ovat yksi niistä osa-alueista, jotka vastaavan työnjohtajan tulee tarkastaa ja merkitä tarkastetuksi rakennustyön tarkastusasiakirjaan. Sanoisinpa vielä, että nämä tulee tarkastaa erityisen huolellisesti. Itse asiassa näiden valvonnasta ja tarkastuksista on ihan erikseen määrätty rakentamismääräyskokoelman osassa C2, jossa mainitaan, että:
"Kosteusteknisiä työsuorituksia tulee valvoa ja työvaiheet tarkastaa."
Entinen vastaava työnjohtajamme Jarmo Kekki onkin huolellisena vastaavana työnjohtajana vesi- ja kosteuseristykset tarkastanut – tarkastusasiakirjan mukaan 4.10.2011. Tarkastusasiakirjan liitemateriaalien mukaan parvekkeen vedeneristyksessä on havaittu virhe. Kyllä, Jarmo Kekki on havainnut virheen!

Liitemateriaalissa Jarmo Kekki toteaa tarkkaan ja huolelliseen tyyliinsä seuraavaa:
”parvekkeen vesieristekermi asennettu "vastakarvaan"”
Muita merkintöjä liitemateriaalissa ei parvekkeen vedeneristykseen liittyen ole, joten tämä on ainoa virhe, joka tarkastuksessa on havaittu. Mutta tämäkin on jo paljon, koska kyllähän moisen havainnon tekeminen vaatii ammattilaiseltakin suurta tarkkuutta ja huolellisuutta. Koska muita havaintoja ei ole kirjattu, voimme vetää asiasta sen johtopäätöksen, että Jarmo Kekin näkemyksen mukaan parvekkeen vedeneristys on kaikilta muilta osin täysin asianmukainen.

Kuva 2. Kermien asennus vastakarvaan.
Katsotaanpa. Oheisesta kuvasta näemme, että Jarmo Kekki on oikeassa. Kermit on toden totta asennettu ”vastakarvaan”. Parvekekaivo on käsittääkseni ollut paikoillaan siinä vaiheessa, kun kermejä on asennettu. Mitäs minä mainitsinkaan parvekekaivosta, vedenvirtauksesta ja saumoista? Niin, sen ei pitänyt olla mitään kvanttifysiikkaa.

No, onneksi Jarmo Kekki on tarkkana ja huolellisena vastaavana työnjohtajana havainnut virheen. Koska Jarmo Kekki on virheen havainnut, niin virheen johdosta on varmaankin ryhdytty toimenpiteisiin, kuten määräykset edellyttävät. Sopimustemme mukaan Jarmo Kekin vastuulle on kuulunut reklamoinnit. Jarmo Kekki on havainnut virheen ja hänen vastuulleen on kuulunut reklamoinnit. Näin ollen minä tulkitsen asian siten, että Jarmo Kekin on pitänyt reklamoida havaitsemastaan virheestä. Onko virheestä reklamoitu? Eipä tietenkään. Tai minulle saakka tieto ei ainakaan ole kulkenut. Onko asiassa ryhdytty ylipäätään mihinkään toimenpiteisiin? Eipä tietenkään. Se, että virhe kirjataan liitemateriaaleihin, ei ole missään tapauksessa virheen edellyttämä korjaustoimenpide.

Kuva 3. Kermien asennus kynnyspellin reunassa.
Vedeneristysten tulee estää veden pääsy rakenteisiin. Tämä tarkoittanee esimerkiksi sitä, ettei vesi pääse valumaan ovien kynnyspelleiltä vedeneristyksen alle rakenteisiin. Näinhän ei pitäisi tapahtua, jos pellit ja kermit on asennettu edes jotenkuten oikein. Oikein asentaminen taasen voisi tarkoittaa sitä, että kynnyspellit asennetaan vasta kermien asennuksen jälkeen tai ne ainakin irrotetaan kermien asennustyön ajaksi. Jos näin ei tehdä, niin hommassa saattaa käydä vaikka oheisen kuvan esittämällä tavalla. Kuvassa näkyy ainoastaan kynnyspellin toinen pää, mutta toisessa päässä on luonnollisesti täysin vastaava tilanne. Minä en edelleenkään tiedä rakentamisesta mitään, mutta uskaltaisin silti väittää, että tuosta vesi pääsee kermin alle rakenteisiin. Ja jos olen oikeassa, niin kyseessä on virhe. Mutta ei, eihän se voi olla virhe, koska Jarmo Kekki ei ole tätä haukankatseellaan tarkastuksessa havainnut.

Kuva 4. Kermin asennus kynnyspellin edessä.
Mennään eteenpäin. Mainitsin juuri, että mielestäni olisi järkevää asentaa kermit ennen kynnyspeltien asennusta. Tämä esimerkiksi edellisen kaltaisten tilanteiden välttämiseksi. Mutta myös siksi, että näin kermi saataisiin kynnyspellin alle, jolloin vesi valuisi kynnyspelleiltä kermin päälle. Jos näin ei tehdä, niin saatetaan päätyä esimerkiksi oheisen kuvan kaltaiseen tilanteeseen. Kermi on jouduttu asentamaan kynnyspellin eteen asennetun kolmioriman päälle siten, että sen reuna päättyy kynnyspellin etureunaan. Kuvassa kermi todellakin päättyy kynnyspeltiin, eikä se mene kynnyspellin alle lainkaan. Kuvan perusteella voisi päätellä, että kermi olisi liimattu tai hitsattu kynnyspellin etureunaan tiiviisti kiinni. Näin ei kuitenkaan ole, vaan kermi on irti kynnyspellistä käytännössä kokonaan. Se ei siis ollut siinä tiiviisti kiinni. Mihinkäs ne vedet kynnyspellin päältä sitten valuvatkaan? Niinpä niin, kermin alle – rakenteisiin. Uskallanpa väittää, että tässäkin on kyseessä virhe. Siitäkin huolimatta, ettei erityisen tunnollinen ja tarkka Kekki ole sitä virheeksi kirjannut.

Kuva 5. Kermin "ylösnosto".
Ohjeissa mainittiin, että kermit tulee nostaa seinille noin 200–300 mm ja Dual-kermin ohjeissa mainitaan, että ylösnoston tulee olla nimenomaan 300 mm. Yksinkertainen homma, siinä ei juuri virheitä voi tapahtua. Juu ei. Oheisessa kuvassa nähdään meidän parvekkeemme kermien ylösnosto talon ulkoseinällä. Jokainen voi muodostaa oman näkemyksensä, mutta minä väitän, että tuossa ei ole 300 mm nostoa. Eikä siinä ole edes 200 mm. Yksinkertainen homma, joka sekin on mennyt vituiksi.

Tätäkään virhettä vastaava työnjohtaja Jarmo Kekki ei ole onnistunut havaitsemaan lainkaan. No, onhan tämä toisaalta ihan ymmärrettävää, virheiden havaitseminenhan olisi vaatinut oven avaamista ja astumista parvekkeelle. Ihan liian vaikeaa ja työlästä. Herranjestas, eihän moista voi vaatia vastaavalta työnjohtajalta. Mahtoikohan kulkureittikään olla turvallinen?

Mutta mistä nämä virheet sitten loppujen lopuksi johtuvat? Hätäisempi saattaisi mennä syyttämään kermit asentanutta urakoitsijaa, eikä se saumojen osalta ihan väärä osoite olisikaan. Mutta muiden virheiden osalta urakoitsija onkin sitten jotakuinkin syytön. Urakoitsijalla ei ole ollut juurikaan muuta mahdollisuutta kuin asentaa kermit siten, kuin ne on asennettu. Minun käsitykseni mukaan kermien asennuksesta vastaavalta urakoitsijalta ei voida edellyttää sitä, että urakoitsija purkaisi jo valmiita rakenteita ja tekisi kirvesmiesten töitä.

Niin, kermien asennusvaiheessa kynnyspellit ovat olleet asennettuina, ovien smyygilaudat ovat olleet asennettuina kuten myös ovien pielilaudat. Nämä kaikki olisi pitänyt purkaa, jotta asennuksen olisi voinut tehdä oikein ja ohjeiden mukaan, ja olisihan ne tietysti pitänyt asentaa vielä uudelleen paikoilleenkin. Riippumatta siitä, kuka nämä toimenpiteet olisi tehnyt, ne olisivat aiheuttaneet ylimääräisiä ja täysin turhia kustannuksia.

Toinen juttu on tietysti se, onko urakoitsija mahdollisesti maininnut näistä jollekin taholle ja saanut ohjeet kermien asennukseen selvistä ongelmista huolimatta. En tiedä, onko näin tehty, mutta minun mielestäni urakoitsijan olisi ehdottomasti pitänyt pyytää ohjeet siihen, miten näiden virheelliseen asennukseen johtavien ongelmien kanssa toimitaan. Ihmettelen, jos näin ei ole toimittu.

Ylösnostojen kohdalla ongelma on ollut siinä, ettei seinällä ole ollut mitään, mihin kermit olisi voitu nostaa ja kiinnittää ohjeiden mukaisesti. Tämä taas on selvä virhe sekin, koska kaikki valmistelevat työt olisi pitänyt tehdä valmiiksi ennen kermien asennusta, jotta kermit voidaan asentaa ohjeiden mukaan ja oikein.

Jarmo Kekki on vastannut työvoiman hankinnasta ja ohjeistuksesta, aikataulutuksesta, töiden vaiheistamisesta ja niin edelleen. Tässä tapauksessa on siis täysin selvää, että parvekkeen vedeneristyksen virheet (saumoja lukuun ottamatta) ovat johtuneet vain ja ainoastaan siitä, että töiden vaiheistus on tehty niin päin persettä kuin sen vain voi tehdä. Niin, kermit olisi pitänyt asentaa ennen peltien, smyygi- ja pielilautojen asennusta. Kaikkien näiden vaiheistuksesta ja töiden tilauksesta on vastannut Jarmo Kekki. On se ammattimies.

Kyllä siihen pieneen parvekkeeseen vaan aika paljon virheitä mahtuu. Eikä tässä vielä kaikki. Saatte kaupan päälle vielä tarinan tai parikin.

4 kommenttia:

  1. Meillä oli omassa talossamme lämpimän alakerrassa oleva "uloketilan" yläpuolella kylmä tila eli parveke. Meinasin ensin itse tehdä tuon vastaavanlaisen vesieristyksen, mutta totesin aika lailla heti, että tämähän pitää tehdä oikeasti hyvin ja ammattilaisen toimesta järeämmillä välineillä.

    Tuollainen kohta (oli alla lämmin tai kylmä tila) yksinkertaisesti vain pitää tehdä kunnolla ja kaikkien taiteen sääntöjen mukaisesti.

    Kuvauksesi perusteella tässä on käynyt se kaikkien huonoin tilanne: huono valvonta valvoo huonoa työtä. Kokonaanhan tuota ei tietenkään voi eikä pidä vierittää kermien laittajan vastuulle, mutta vähänkään noita hommia aiemminkin tehnyt olisi tuossa vaiheessa kyseenalaistanut tilanteen ja todennut, että ei tähän voi vielä laittaa kermiä, kun alkutöitä ei ole tehty, ja olisi näin vetänyt liinat kiinni tuossa vaiheessa. Mutta kun ei tehdä omaa, niin tehdään vain se mitä käsketään (=on palkattu tekemään) eikä lainkaan ajatella, voiko sitä vielä tehdä.

    Kun näitä sun turinoita olen mielenkiinnolla lukenut, niin tässä kohtaahan vastaava mestari on kuitenkin tehnyt työtänsä eli on oikeasti tarkastanut tehtyä työtä ja jopa kommentoinut sitä. Valitettavasti vain pari "pikku juttua" jäi tuossa kohtaa jäi vastaavalta mestarilta näköjään huomaamatta. Eihän sitä kaikkea voi yhdellä kerralla huomata...

    Vaikka anonyyminä kirjoitankin, niin mielenkiinnolla aina odotan, mitä seuraavaksi kirjoitat. Joka kerta (valitettavasti) kirjoituksiasi lukiessani tulee mieleen, että teidän urakassanne vastaava mestari on toiminut lähes joka asiassa täysin vastakkaisella tarkkuudella kuin oma vastaavamme omassa onneksi jo päättyneessä urakassamme. Katso ihmeessä valitsemasi tie loppuun saakka ja kerro, miten siinä loppujen lopuksi kävi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä parvekkeen alla on kylmä terassi, jolla ei tietysti ole sinänsä vesieristyksen suhteen merkitystä, aivan kuten mainitsit. Ammattilaiset tässäkin piti olla kyseessä, mutta eipä tuo homma oikein onnistunut siitäkään huolimatta. Itse en tosin juurikaan syytä urakoitsijaa näistä virheistä. Jos en väärin muista, niin urakoitsija mainitsi, että heille oli soitettu kermien asennusta edeltävänä päivänä ja ilmoitettu, että kermien asennuksella on helvetinmoinen kiire ja ne pitää saada asennettua heti. Asentajat ovat sitten seuraavana päivänä asentaneet kermit siten kuin ovat voineet.

      Valvonta on ollut heikkoa tai oikeastaan olematonta läpi koko projektin. Loppujen lopuksi kaikkien virheiden kohdalla jäljet johtavat aina samalle sylttytehtaalle: projektinjohtoon. Projektijohto on ollut täydellisen ala-arvoista ja kyvytöntä. Jotakuinkin kaikki virheet ja ongelmat johtuvat siitä, että aikataulutus ja töiden vaiheistus ovat olleet ala-arvoista, tavaraa on puuttunut, ohjeistus ja johto ovat olleet kädetöntä ja niin edelleen. Puhumattakaan mainitsemastasi valvonnasta. Valvonta on tosin hieman ristiriitainen juttu. Minä olen nimittäin varma siitä, että Kekki on todellisuudessa ollut hyvinkin tietoinen talomme virheistä ja puutteista – ainakin osasta niistä.

      Mutta eiväthän tekijät voikaan tehdä kunnollista jälkeä, jos ei ole aikaa eikä tarvittavia materiaaleja. Ja kyllähän niitä virheitä sattuu väistämättä, jos töitä tehdään ilman suunnitelmia, joiden perusteella työt pitäisi tehdä. Yksi hyvä esimerkki ovat nuo laatan ja sokkelin väliset eristykset. Miten ne olisi voitu asentaa, kun eristeitä ei ole lainkaan tilattu ja toimitettu? Eikä kukaan ollut kiinnittänyt huomiota siihen, että radonkermit oli asennettu suunnitelmien vastaisesti, jolloin eristeitä ei olisi voitu asentaa kunnolla vaikka ne työmaalla olisivat olleetkin. Ja siinä vaiheessa kun eristeet olisi pitänyt asentaa, ei ole enää ollut aikaa korjata virheitä ja tilailla eristeitä, valu kun on ollut seuraavan päivän aamuna. Ja Kekki on taatusti ollut koko ajan tietoinen siitä, ettei noita eristeitä ole toimitettu työmaalle lainkaan. Niiden tilaaminenhan on ollut hänen vastuullaan.

      Töiden aikataulutus on koko ajan ollut urakoitsijoiden mukaan sitä, että hommat pitää tulla tekemään heti ja hommalla on kiire. Esimerkiksi sähköurakoitsijamme oli yhteydessä Kekkiin jo projektin alkuvaiheessa ja sopi, että Kekki ilmoittaa aikatauluista ja töistä hyvissä ajoin etukäteen urakoitsijalle. Tästä huolimatta homma meni koko ajan siihen tyyliin, että Kekki ilmoittaa minulle, että sähkäriä tarvitaan huomenna. Niin kuin urakoitsijat istuisivat sohvalla peukaloitaan pyöritellen odottamassa, milloin herra Kekki suvaitsee pyytää työmaalle.
      Mutta näistä aikataulutuksista ja töiden vaiheistuksista lisää myöhemmissä tarinoissa.

      Näissä muutamissa Kekin havaitsemissa ja kirjaamissa virheissä ja puutteissa on myös sellainen hauska piirre, että ne ovat kaikki virheitä ja puutteita, jotka voidaan havaita ilman purkutoimenpiteitä. Yhtäkään sellaista virhettä tai puutetta Kekki ei ole itse havainnut, jonka havaitseminen jälkikäteen on vaatinut rakenteiden purkamista, maankaivelua tai ylipäätään asian tarkempaa tonkimista. Kekki ei siis ole havainnut yhtäkään virhettä tai puutetta, joka jää valmiissa talossa katseilta piiloon. Kaikki virheet ovat kuitenkin olleet sellaisia, että puolisokeankin ammattilaisen olisi pitänyt ne havaita. Tästä jokainen voikin vetää itse omia johtopäätöksiään.

      Oikeasti kiva kuulla, että teillä on sentään ollut asiansa osaava, rehellinen ja kunnollinen vastaava työnjohtaja. On todella hienoa, että tällaisiakin ammattilaisia vielä on. Olisipa meilläkin ollut. Onneksi sentään nykyinen kuuluu samaan sarjaan kuin tuo teidän vastaavanne.

      Kyllä minä katson tämän asiaan loppuun saakka ja kerron toki, miten asiassa käy. Jotenkin minusta tuntuu, että asian ratkaisulla saattaa olla merkitystä laajemminkin kuin vain meidän projektimme osalta.

      Poista
  2. "urakoitsija mainitsi, että heille oli soitettu kermien asennusta edeltävänä päivänä ja ilmoitettu, että kermien asennuksella on helvetinmoinen kiire " Miten en ole yllättynyt. Aina näitä viimehetken soittoja. Meilläkin toistui liian useasti, kun herra iso herra oli unohtanut velvollisuutensa tilata asentajaa paikalle...
    Tai tämä:"koko ajan siihen tyyliin, että Kekki ilmoittaa minulle, että sähkäriä tarvitaan huomenna. "
    Meillä kanssa mentiin niin, että "soita nyt T sille lvi-asentajalle, että rupee olla kiire" Ai minä soitan? Mistäs sulle maksettiinkaan? Voisin kaivaa sähköposteista näitä lisääkin, että miksi jotain ei ole tehty tai tilattu minun toimesta - sarjassamme Kekin aivoituksia...

    -T

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuotahan se touhu koko ajan oli ja aiheutti jatkuvasti ongelmia, joita Kekki kyllä hyvin piilotteli ja selitteli. Kekin kyvyttömyydestä kärsivät kaikki osapuolet ja projektin eteneminen viivästyi ainakin meidän kohdallamme kuukausia – ja ainoastaan sen vuoksi, ettei Kekki pystynyt hoitamaan tehtäviään edes välttävästi. Sitten kun hommia päästiin vihdoinkin tekemään, niin niitä piti tehdä järjettömällä kiireellä.

      Eihän Kekki pystynyt hoitamaan edes lattiavalujen betonitilausta kunnolla. Kaikki piti valaa yhdellä kerralla, mutta yllättäen terassit jäivätkin sitten valamatta Kekin kädettömyyden vuoksi. Ja selitykset vaihtuivat lennossa...

      Mielelläni kuulisin noista Kekin aivoituksista lisää. Ehkä minä olen hieman kieroon kasvanut, mutta minusta nuo Kekin aivoitukset ovat toisinaan ihan viihdyttävää luettavaa. Mielikuvituksen puutteesta kun Kekkiä ja taustapiruaan ei voi syyttää.

      Poista