Aloitetaan tarina lyhyellä kertauksella harkkoseinistä ja niissä havaituista pienen pienistä ongelmista. Harkkoseinät on muurattu käytännössä kaikilta osin ala-arvoisesti ja vastoin ohjeita. Puhumattakaan siitä, että ne on ylipäätään muurattu järjettömästi. Seinät eivät täyttäneet, eivätkä täytä tietysti edelleenkään, yleisiä laatuvaatimuksia. Tämän lisäksi harkkoseinien olisi pitänyt olla kantavia, eli niiden olisi pitänyt siis kantaa yksikerroksisen osan vesikattorakenteet. Nyt ne toki näin tekevätkin, mutta erityisen huolellisen ja tunnollisen ex-vastaavan työnjohtajamme jäljiltä näin ei ollut. Seinistä puuttui kiilauksia, jolloin ne eivät tietenkään olleet kosketuksissa rakenteisiin, joita niiden olisi pitänyt kantaa. Ex-vastaava työnjohtajamme Jarmo Kekki oli laiminlyönyt kiilausten tarkastuksen kokonaisuudessaan. No niin, tämä varmaankin riittänee lyhyeksi ja tiivistetyksi alustukseksi tämänkertaiseen asiaan. Tarkempaa informaatiota asiasta saatte noista aiemmin julkaisemistani tarinoista, jos asia kiinnostaa ettekä ole niitä aiemmin lukeneet.
Kuten alussa mainitsin, niin tähänkin asiakokonaisuuteen on siis saatu lisää selvyyttä, tai no, ei tähän mitään selvyyttä ole saatu lisää – ainoastaan selitystä. Saadun selityksen mukaan:
Kantavat seinät on hyväksytty rakennekatselmuksessa, jonka rakennustarkastusviranomaisena Xxxx Xxxxxxxxx on suorittanut ja hyväksynyt 1.4.2011. Kantavat seinät tuolloin olleet pinnoittamatta ja siten todettavissa asian mukaisiksi.Kuten selityksessä todetaan, meillä on toimitettu rakennekatselmus. Rakennekatselmus on vaadittu myös rakennusluvassamme, joten on meilläkin ainakin jokin asia mennyt määräysten edellyttämällä tavalla.
Kuva 1. Rakennekatselmuksen pöytäkirja. |
Tämä ei liity varsinaiseen aiheeseen, mutta pöytäkirjassa on merkintä yläpaarteen nurjahdustuennan puuttumisesta. Rakennustarkastajan mukaan kyseessä on vakava puute ja se pitää korjata, kuten pöytäkirjaankin on merkitty. Mielenkiintoista onkin, ettei yhdessäkään Jarmo Kekin laatimassa dokumentissa tai asiakirjassa ole mitään mainintaa kyseisestä puutteesta, puhumattakaan sen korjaamisesta. Entisen vastaavan työnjohtajan laatimien asiakirjojen perusteella ei näin ollen voida todeta, että puute olisi korjattu. Käsittääkseni tämäkin on laiminlyönti, koska vastaavan työnjohtajan tulee huolehtia siitä, että vaadittaviin korjaustoimenpiteisiin ryhdytään ja korjaus tulee luonnollisesti myös dokumentoida. No, runkopystytyksestä vastanneen urakoitsijan mukaan virhe on korjattu, eikä minulla ole syytä epäillä, etteikö näin olisi.
Mutta, mennäänpä itse selitykseen. Lähdetään liikkeelle siitä, että tämä selitys on annettu nimenomaan ja ainoastaan kantaviin harkkoseiniin liittyen – ei muihin kantaviin rakenteisiin liittyen. Tämä selviää asiayhteydestä, jossa selitys on annettu. Annetun selityksen mukaan kyseiset kantavat seinät on hyväksytty ja todettu asianmukaisiksi 1.4.2011 toimitetulla rakennekatselmuksella ja vieläpä ihan rakennusvalvontaviranomaisen toimesta. Mitä tähän nyt sitten voi sanoa? Viranomainen on todennut seinät asianmukaisiksi ja hyväksynyt ne. Eihän tässä sitten oikein valittaakaan voi, eikä tietysti pitäisi olla syytäkään.
Selityksen perusteella näyttäisi jälleen siltä, että olen erehtynyt raa’asti tässäkin asiassa ja syyttänyt jälleen viattomia tahoja vastoin parempaa tietoani. Ilmeisesti tässä on taas pakko nöyrtyä ja pyytää anteeksi kaikilta niiltä, joita olen väärin perustein syyttänyt. Ja paskanmarjat.
Mutta, tällä kertaa voin kuitenkin ilokseni todeta, että olen kerrankin täsmälleen samaa mieltä vastapuolen kanssa ainakin joissakin asioissa. Kantavat harkkoseinät ovat tosiaankin olleet tuolloin pinnoittamatta. Olen samaa mieltä myös siinä, että seinien tuleekin olla pinnoittamattomia, jotta niiden asianmukaisuus voidaan katselmuksella todeta. Toisaalta se olisikin ollut vähän hullua, jos harkkoseinät olisivat olleet pinnoitettuina katselmuksen aikaan. Enhän minä rakennusalan asioista tietenkään mitään tiedä, mutta alan ammattilaiset ovat kertoneet, että harkkoseinien kohdalla on usein helpointa ja myös järkevintä pinnoittaa seinät vasta niiden muurauksen jälkeen. Niin, niitä harkkoseiniä ei ollut pinnoitettu, koska seiniä ei ollut. Jossakin asiassa ovat siis työvaiheetkin menneet oikein.
Kuva 2. Ote tarkastuskoosteesta. |
Yksin jo edellisen perusteella on täysin selvää, ettei harkkoseiniä ole ollut toteutettuna katselmuksen aikaan. Nyt onkin sitten mielenkiintoista, että miten kantavat seinät on voitu katselmuksella hyväksyä ja todeta asianmukaisiksi, kuten viimeisimmän selityksen mukaan olisi tehty? Jokainen normaaliälyinenhän tietysti ymmärtää, ettei olemattomia seiniä ole voitu hyväksyä ja todeta asianmukaisiksi – ne on voitu todeta ainoastaan puuttuviksi. Viimeisinkin annettu selitys on siis jälleen ihan sitä itseään.
Selityksen kohdalla voidaan pohtia sitä, selityksen täydellisestä järjettömyydestä huolimatta, onko Jarmo Kekki tietoinen siitä, että selitys on täysin paikkansapitämätön. Niin, onko? No, katsotaanpa.
Katselmus on pidetty 1.4.2011 ja Jarmo Kekki on osallistunut katselmukseen. Väittäisin, että myös Jarmo Kekki on katselmuksella havainnut, ettei kantavia harkkoseiniä ole tuolloin ollut. Maanvarainen betonilaatta on valettu 11.5.2011 ja harkkoseinät on muurattu laatan päälle. Jarmo Kekki on järjestänyt valun, hankkinut urakoitsijan ja tilannut betonin. Harkkoseinien harkot on tilattu ja toimitettu toukokuussa 2011. Jarmo Kekki on tilannut harkot ja järjestänyt niiden rahdit. Harkkoseinät on muurattu toukokuun loppupuolella 2011. Jarmo Kekki on hankkinut urakoitsijan, sopinut urakoitsijan kanssa muuraustyön aikataulun ja ohjeistanut muuraustyön. Kaikki nämä siis reilusti katselmuksen jälkeen.
Kaiken edellä mainitsemani perusteella on selvää, että Jarmo Kekki on varsin hyvin tietoinen siitä, ettei selitys pidä paikkaansa. Nyt sitten voidaankin miettiä sitä, että miksi ihmeessä tällainen sekopäinen selitys sitten annetaan? Annetaan siis selitys, joka pystytään ampumaan alas vaikka silmät ummessa. Tätä minä en ymmärrä.
Jos en ihan väärin ymmärrä tätä selitystä, niin selityksen kohdalla on myös se mielenkiintoinen aspekti, että selityksessä esitetään nimeltä mainitun viranomaisen tehneen jotakin, jota viranomainen ei ole tehnyt. Tämän lisäksi selityksessä esitetään viranomaisen hyväksyneen jotakin, jota ei ole voitu hyväksyä, koska sitä jotakin ei ole ollut. Minun tulkintani mukaan kyseessä olisi yksiselitteinen virhe, jos viranomainen hyväksyisi jotakin, jota ei voida hyväksyä. Ja rakennetta ei voida hyväksyä, jos rakennetta ei ole. Jos tulkintani on oikea, niin selityksessä väitetään nimetyn viranomaisen syyllistyneen tietoisesti virheeseen. Tämä ei oikein kuulosta hyvältä.
Mutta, eihän kukaan voi olla niin typerä, että kuvittelisi tällä selityksellä olevan yhtään mitään painoarvoa, kun fakta on se, että seiniä ei ole ollut olemassakaan katselmuksen aikaan. Ja tämä voidaan täysin aukottomasti osoittaa – vieläpä Jarmo Kekin itsensä laatimilla asiakirjoilla ja dokumenteilla.
Mitä ihmettä tällä oikein ajetaan takaa? Selityshän vetää maton kaikkien aiempien selitysten alta ja syö ylipäätään uskottavuutta rankalla kädellä. En todellakaan tiedä, mikä tässä on ideana. Minusta tämä vaikuttaa ainoastaan idioottimaisuudessaan ihan omissa sfääreissään olevalta selitykseltä.
Loppujen lopuksihan tilanne on se, että selityksen mukaan viranomainen on hyväksynyt seinät ja todennut ne asianmukaisiksi 1.4.2011. Mutta, jos näin olisi, niin Jarmo Kekki olisi tällöin kiistänyt tämän hyväksynnän, muun muassa rakennustyön tarkastusasiakirjan liitemateriaaleissa, ja todennut, etteivät seinät ole asianmukaiset. Ja nyt sitten kuitenkin vedotaan siihen, että viranomainen on hyväksynyt harkkoseinät. Huhtikuussa 2011 olemattomat seinät ovat asianmukaiset. Tammikuussa 2012 seinät eivät enää olekaan asianmukaiset. 2014 ne ovatkin olleet koko ajan asianmukaiset. Vittu, mitä sekoilua.
Jotenkin vaan tuntuu siltä, etteivät nämä muumit löydä enää koskaan takaisin laaksoon...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti