Parveke - Osa 3 "Kun kaikki kesken jää"

Tässä onkin ehtinyt vierähtää jo joku tovi edellisestä rakennustarinasta. Viime aikoina on pitänyt sen verran kiirettä, etten ole oikein onnistunut löytämään aikaa blogitarinointiin, mutta tässä olisi nyt tarjolla taas pieni tarina projektimme kiemuroista. Parissa aiemmassa tarinassa kerroin parvekkeen vesieristyksistä ja kallistuksista. Pysyttelen tässäkin tarinassa vielä parvekeasioissa. Tällä kertaa käsittelyssä on vedenpoisto ja parvekkeen ovi.

Parvekkeemme on kylmän terassin aumakattoon ”upotettuna”. Alla on kylmä terassi, joka on suljettu seinillä kaikilta sivuilta lukuun ottamatta keskellä sijaitsevaa viiden metrin levyistä kulkuaukkoa. Kuten aiemmissa tarinoissa olen maininnut, niin meillä vedenpoisto on toteutettu sisäpuolisena parvekekaivolla. Vedenpoistossa ei sinällään pitäisi olla mitään ihmeellistä: vesi kaivoon ja kaivosta putkea pitkin jonnekin, vaikka sitten sadevesiränneihin. Ainoa haaste tässä on minun nähdäkseni se, että vedenpoisto pitäisi miettiä etukäteen ja toteuttaa oikeaan aikaan. Tässä astuu kuvaan taas se ammattilaisuus ja projektin johdon kyky hoitaa työtehtävien ajoitukset ja työjärjestys edes jotenkin säädyllisesti.

Kuva 2. Parvekkeen kynnys.

Katsastetaanpa ihan ensimmäisenä kuitenkin tuo parvekkeemme oviasia. Aiemmassa tarinassani kritisoin hieman talomme terassille johtavien ovien kynnyksiä. Ne kun ovat mielestäni kohtuuttoman korkeita. Parvekkeen kohdalla tilanne ei ole juurikaan sen parempi. Oheisessa kuvassa näkyy parvekkeen ovemme kynnys sisäpuolelta. Kuten kuvasta näkyy, niin parvekkeen oven kynnyskorkeus on noin 70 mm. Eikä tässä mitään, eihän se nyt niin korkea ole. Juu, ei ole, ei.

Parvekeovien kynnyskorkeuksiin on annettu joitakin ohjeita, muun muassa Rakennustiedon RT kortissa RT 86-10563 Parvekerakenteet. Kyseisessä kortissa sanotaan kynnyskorkeudesta seuraavaa:

”Parvekkeelle johtavan oven kynnyksen korkeus sisäpuolella saa olla enintään 20...25 mm.”

Niinpä niin, parvekkeen kynnyksen korkeus on siis ihan pikkuisen liian korkea, vaivaiset 45–50 mm eli palttiarallaa 180 % korkeampi kuin ohjeen mukainen.

Mutta, tässä ongelma on sama kuin noiden terassien ovien kanssa, eli se, ettei ovia ei valmistettu kuin maksimissaan 2300 mm korkeina. Jarmo Kekin mukaan siis. Kuten olen jo aiemmin todennut, niin Jarmo Kekin väite on täyttä paskapuhetta. Ovethan olisi toki vaihdettu oikean korkuisiin, jos olisin tuolloin tiennyt väitteen valeeksi. Kustannukset olisi luonnollisesti osoitettu ovien myyjälle ja talon suunnittelusta vastaavalle taholle, joka on Jarmo Kekki. Tämä antaakin kenties hieman osviittaa siitä, miksi Jarmo Kekki väitti, ettei näitä ovia valmisteta korkeampina. Kyllähän se kannattaa moista selitystä ainakin kokeilla, jos sillä saisi vaikka vältettyä niitä ikäviä ylimääräisiä kustannuksia. Eikä se asiakas kuitenkaan asiaa tarkista ja jos tarkistaa, niin sitten voi keksiä jotakin muuta selitystä. Sillähän ole tietenkään mitään väliä, että kynnykset ovat ihan pikkuisen liian korkeita. Eihän ne Kekin omaan jalkaan satu.

Niin, siitä vedenpoistosta. Kuten jo tuossa aiemmin mainitsin, niin vedenpoistossa ei sinällään pitäisi olla mitään ihmeellistä. Parvekekaivosta vedetään putki johonkin mihin vedet voidaan johtaa. Meidän tapauksessamme järkevintä lienee purkaa vedet sadevesiränneihin tai suoraan sadevesiputkiin. Talon ulkonäön kannalta paras vaihtoehto olisi purkaa vedet sadevesiränniin tai syöksytorviin, eikä alas seinän viertä sadevesiputkeen. Muista en tiedä, mutta itse en halua mitään ylimääräisiä putkia kulkemaan talon seinillä.

Yksi pieni ongelma parvekkeen vedenpoiston suhteen on se, että minulla ei ole mitään varmaa tietoa siitä, miten vedenpoisto on loppujen lopuksi suunniteltu tehtäväksi. Minulle toimitetuissa suunnitelmissa tätä ei ole kuvattu, eikä siitä ole mitään muutakaan dokumentointia olemassa – ainakaan minulla. Käsitykseni mukaan tuota on ylipäätään pähkäilty vasta siinä vaiheessa, kun rakennustyöt ovat olleet pitkällä jo julkisivunkin osalta. Mitään suurempaa ongelmaa vedenpoiston toteutuksessa ei kuitenkaan pitäisi olla, jos se vain mietitään ajoissa ja käytetään vähän sitä järkeä. Ja jos se toteutuskin tehdään sitten jossakin järkevässä työvaiheessa. Joiltakin alan ammattilaisilta näidenkin järjestäminen sujuu varmasti mallikkaasti. Joiltakin taas ei.

Minähän en edelleenkään tiedä näistä asioista mitään, kuten yksi kommentoijakin mainitsi, mutta olen siitä huolimatta aika varma, että toteutus olisi järkevämpää tehdä ennen kaikkien julkisivun pintojen ja koristeiden asennusta kuin niiden asennusten jälkeen. Ainakin tässä meidän tapauksessamme, jossa putkitus kaivolta kulkee terassin pintojen sisäpuolella.

Kun hommaa ei tehdä miltään osin järkevästi, niin saatetaan päätyä siihen tilanteeseen, että jo asennettuja pintoja joudutaan purkamaan ja yksinkertaisesta hommasta tulee kaikin puolin hankalampi. Ja kuten kaikki varmasti ymmärtävät, aiheutuu tästä myös ylimääräisiä kustannuksia. Pahimmassa tapauksessa homma jää sitten vielä täysin keskenkin. Meillä projektia on johtanut ammattilaisen sijaan ”ammattilainen”, joten lopputuleman pystyy arvaamaan.

Kuva 3. Keskeneräinen vedenpoisto.

Suunnittelun osalta en tosiaankaan osaa sanoa muuta kuin sen, että minä en ole nähnyt yhtäkään suunnitelmaa, jossa parvekkeen vedenpoisto olisi kuvattu. Toteutukseen on ryhdytty vasta siinä vaiheessa, kun rännit, terassin katto ja muut pinnat, julkisivun koristeet mukaan lukien, ovat jo olleet asennettuina. Putkituksen toteutus on siis vaatinut jo asennettujen pintojen purkua. Pintoja olikin purettu terassin sisäkaton osalta, jotta putkiasentaja on päässyt asentamaan kaivolta lähtevää putkea. Putkea oli puolestaan asennettu hulppea puoli metriä aina terassin rungon vaakapalkkiin saakka, johon homma onkin sitten tyssänyt. Oheisessa kuvassa 3 näkyy keskeneräistä toteutusta. Kuvaan on rengastettu paikka, johon putki päättyi kuvassa näkyvän seinän toisella puolella.

Kuva 4. Vedenpoisto sadevesiränniin.

Kuvittelisin, että tarkoituksena on ollut jatkaa tuosta eteenpäin ja viedä putki seinän rungon yli räystään alle. Sen jälkeen onkin hämärää, että mihin putki on ollut tarkoitus siitä viedä. Omasta mielestäni järkevin vaihtoehto olisi viedä se räystään reunaan saakka ja siitä otsalautojen läpi sadevesiränniin, kuten kuvassa 4 on esitetty. Sikäli kun tämä on ollut päämääränä, niin homma on jäänyt kesken ihan siitä syystä, että kaikki räystäslaudat ovat olleet paikoillaan. Niin, ja meillä on tosiaankin umpiräystäät. Ja jos joku ihmettelee kuvassa näkyviä lautoja putken yläpuolella, niin ne ovat ylimääräiset räystäslaudat. Meillä kun on sellainen hauskan hauska juttu, että arkkitehtisuunnitelmien ja rakennesuunnitelmien välillä on pieni ristiriita. Arkkitehtisuunnitelmiin on piirretty umpiräystäät, aivan kuten halusimmekin. Rakennesuunnitelmiin on puolestaan piirretty avoräystäät. Hassua tässä on se, että arkkitehtisuunnitelmien laatija Jarmo Kekki ei tunnu lainkaan tietävän, mitä on taloomme suunnitellut. Pääsuunnittelijamme Jarmo Kekkikään ei ollut huomannut tätä suunnitelmien ristiriitaa yhtään sen enempää kuin konsulttimme Jarmo Kekki, vastaava työnjohtaja Jarmo Kekistä nyt puhumattakaan. Räystäät tulivat asennetuiksi ensin rakennesuunnitelmien mukaan ja huomautukseni jälkeen ne korjattiin sitten arkkitehtisuunnitelmien mukaisiksi. Eikä siitäkään tietenkään selvitty ilman ylimääräisiä kustannuksia. Mutta tästä mahdollisesti lisää joskus myöhemmin.

Kuva 5. Vedenpoisto räystäältä maahan.

Putkiasentajan jälkeensä jättämien roippeiden perusteella voisi ajatella, että tarkoituksena on saattanut olla vetää putki räystään reunan lähelle ja pudottaa se siitä suoraan alas (kuva 5) räystään alapintaan. Tällöin parvekkeen vedet olisivat valuneet suoraan maahan, tai itse asiassa katetun terassin edessä olevalle kattamattomalle terassille. Tämän ratkaisuvaihtoehdon mahdollisuuden päättelin siitä, että keskeneräisen asennuksen luona oli asentajan jäljiltä putkenpätkä eristeineen ja tuo pätkä riitti juuri jo asennetulta putkenpätkältä räystään reunaan saakka. Putkenpätkän päässä oli 90° kulmayhde. Enkä kyllä keksi, minkä muunkaan takia tuossa olisi 90° kulmayhde kuin sen, että putki on ollut tarkoitus tuoda räystäslautojen läpi alas ja purkaa vedet maahan.

Mutta, kuten olen jo maininnut, minulla ei ole tietoa siitä, miten tuo vedenpoisto on loppujen lopuksi suunniteltu toteutettavaksi. Varmaa on vain se, että asennustyö on jäänyt kesken. Asentaja tai asentajat ovat tulleet työmaalle Jarmo Kekin pyytämänä ja ohjeistamana asentamaan parvekkeen vedenpoistoa, jota eivät kuitenkaan ole saanet tehtyä loppuun. Tämä taas johtuu yksin siitä syystä, ettei tälläkään kertaa asennuksen edellyttämiä valmistelevia töitä oltu tehty. Puhumattakaan siitä, että tämäkin työ olisi pitänyt tehdä ennen pintojen asennusta. Eikä tässä mitään, eihän näistä seuraa kuin töiden viivästymistä ja ylimääräisiä kustannuksia – minulle. Eihän maailma tuohon kaadu, mutta minua nyt kuitenkin vituttaa aika paljon maksella turhasta. Varsinkin, kun syy on siinä, ettei yksi perkele hoida töitään kunnolla.

Näitä eri asentajien turhia käyntejä meillä onkin ollut enemmän kuin laki sallii. Muun muassa IV-asentajamme poltti päreensä 7-8 turhan käynnin jälkeen. IV-asentajan mukaan turhien käyntien syynä oli se, ettei valmistelevia töitä oltu tehty ja näin IV-asentaja ei päässyt tekemään omia töitään. IV-asentajan ja Kekin näkemykset asiasta poikkeavat tietysti täydellisesti toisistaan. Arvanette, kumpaa minä uskon. IV-asennuksiin liittyy muutenkin kaikenlaista hauskaa. Kuulin muun muassa kesällä 2012 kyseiseltä IV-asentajalta, että IV-urakka oli purettu jo kesällä 2011. Sinänsä aika hassua, minä kun en muista, että olisin moisesta aiemmin kuullut.

Mutta, jos tämä pieni tarina tuntuu teistä siltä pilkun viilaamiselta, niin kannattaa ehkä hieman pohtia sitä, kuinka paljon on itse valmis maksamaan täysin turhasta ja ylimääräisestä työstä. Vain ja ainoastaan sen vuoksi, ettei joku osapuoli hoida tehtäviään edes auttavasti. Itseäni se ainakin korpeaa aika lailla, varsinkin kun näitä on sattunut koko ajan ja jatkuvasti. Se onkin sitten toinen juttu, että kuinka paljon vastaavia tapahtumia on ollut todellisuudessa. Minä kun en varmastikaan tiedä kaikista. Se on kuitenkin selvää, ettei tässä puhuta enää muutamista satasista.

Itse asiassa koko projektia leimaa se, että töitä on tehty ensin vähän sieltä ja sitten vähän tuolta. Valmista ei ole saatu aikaiseksi kerralla missään. Työmaa on ollut sekaisin kuin seinäkello koko sen ajan kun Kekki on projektia johtanut.

No niin, eiköhän tämä parvekeasia ole sitten tällä taputeltu. Seuraavassa tarinassa saatan kertoa siitä, kuinka helppoa rehellisen elinkeinonharjoittajan kanssa on järjestää katselmuksia. Tai sitten jostakin ihan muusta. Ai niin, vedenpoisto on lopulta toteutettu kuvan 4 mukaisesti.