6.12.2014

Rakennusvalvonta - Osa 2 "Pätevät asiantuntijat varmistamaan hyvä lopputulos"

Edellisessä tarinassa tartuin muutamaan rakennustarkastajan vastauksessa olleeseen kohtaan vastaavan työnjohtajan hyväksynnän peruuttamiseen liittyen. Vastauksesta jäi vielä muuta kohta käsittelemättä ja ajattelin käydä ne läpi tässä tarinassa. Koittakaa jaksaa, tämän jälkeen palannen taas niiden varsinaisten rakennusasioiden pariin.

Mutta, käydäänpä nyt sitten pikaisesti läpi nuo rakennustarkastajan loput kommentit rakennushankkeeseemme liittyen.

Tarkastaja toteaa, että:
”Rakennusluvassa määritellään ne toimenpiteet joilla voidaan katsoa että hanke toteutetaan määräysten mukaisesti. Lisäksi katsotaan että hankkeeseen ryhtyvällä on pätevät asiantuntijat varmistamaan hyvä lopputulos. Hanketta valvotaan rakennusvalvonnan pitämillä muutamalla katselmuksella.”
Ilmeisesti tarkastaja tarkoittaa tällä luvassa vaadittuja katselmuksia ja muita erikseen määrättyjä toimenpiteitä, kuten suunnitelmien käsittely, asiakirjojen käsittely ja niin edelleen. Luvassamme on määrätty muun muassa seuraavat eri vaiheissa toteutettavat toimenpiteet:

  • rakennuksen paikan merkitseminen
  • sijaintikatselmus
  • aloituskokous
  • aloitusilmoitus
  • rakennekatselmus
  • käyttöönottokatselmus
  • loppukatselmus

Nämä ovat sitten niitä, joita rakennusvalvonnan tulee muiden toimenpiteiden ohessa erikseen valvoa, että ne menevät juuri niin kuin pitääkin. Katselmuksista sanotaan maankäyttö- ja rakennusasetuksessa (73 § Rakennustyön johto toinen momentti) muun muassa seuraavasti:
”Vastaavan työnjohtajan tulee huolehtia siitä, että:

4) luvassa määrätyt katselmukset pyydetään riittävän ajoissa ja suoritetaan aloituskokouksessa tai muutoin määrätyt tarkastukset ja toimenpiteet asianmukaisissa työvaiheissa;”
Sijaintikatselmuksesta rakennusluvassa on puolestaan erikseen määrätty, että katselmus tulee pyytää:
”kun rakennuksen perustustyöt ja jalustan tai sitä vastaavan rakennusvaiheen rakentaminen on suoritettu.”
Katselmus on siis pyydettävä perustustöiden jälkeen. Tämä puolestaan asettaa kunnan puolelle sen velvoitteen, että katselmus on myös pidettävä viipymättä, jotta töitä voidaan jatkaa ilman turhia viivästyksiä. Selväähän on, ettei töitä voida missään tapauksessa jatkaa ennen kuin viranomaiset ovat todenneet sijainnin olevan hyväksyttävissä rajoissa.

Talo sijaintikatselmuksen aikoihin.
En edelleenkään tiedä rakentamisesta mitään, mutta väittäisin, ettei oheisessa kuvassa näkyvä rakennusvaihe ole oikea sijaintikatselmukselle. Mutta toisaalta, koska rakennusvalvonta ei ole asiaan puuttunut millään tavoin, niin kai se on sitten kuitenkin ollut ihan sopivassa vaiheessa. Olisi kuitenkin mielenkiintoista tietää, miten viranomaiset olisivat suhtautuneet asiaan, jos katselmuksessa olisi todettu talon olevan jossakin ihan muualla kuin määrätyllä paikalla? Tai, että talon pohja olisi kooltaan jotakin ihan muuta kuin suunnitelmiin piirretty? Joka tapauksessa on outoa, että viranomainen määrää jotakin, jonka noudattamista se ei kuitenkaan millään tavoin valvo.

Rakennusluvassa edellytetään myös, ettei rakennustöitä saa aloittaa ennen kuin on hyväksytty vastaava työnjohtaja, Kvv-töiden työnjohtaja ja ilmanvaihtotöiden työnjohtaja. Ilmeisesti tälläkään erikseen lupaan kirjatulla määräyksellä ei näytä olevan Lempäälässä mitään merkitystä. Meillä kun ei ole ollut hyväksyttyjä erityisalojen työnjohtajia. Taas määrätään jotakin, jota ei kuitenkaan valvota. Omituista.
”Työnjohtajien vastuulla on suorittaa tarkastusasiakirjassa edellytetyt katselmukset ja kuitata ne pidetyksi.”
Kyllä, näinhän se on. Rakennusvalvonnan vastuulla on omalta osaltaan huolehtia siitä, että nämä tulevat tarkastetuiksi. Siinä vaiheessa, kun viranomaiselle ilmoitetaan, ettei tarkastuksia ole suoritettu lainkaan tai, että ne on suoritettu täydellisen ala-arvoisesti, tulee viranomaisen ryhtyä asian edellyttämiin toimenpiteisiin. Suhteutettu valvonta ei mielestäni tarkoita sitä, ettei laiminlyönteihin tarvitse puuttua.
”Rakennusvalvonnalla ei ole mahdollisuutta todentaa tarkastusasiakirjojen päivämäärien oikeellisuutta. Asiakirjaan tehdyllä kuittauksella vastaava työnjohtaja ”vakuuttaa” suorittaneensa vaaditun tarkastuksen.”
Hyvä herra tarkastaja, vastaava työnjohtaja ei kuittauksellaan ”vakuuta” suorittaneensa tarkastuksen vaan kuittauksellaan vastaava työnjohtaja vakuuttaa suorittaneensa tarkastuksen. Tässä on vissi ero, jonka myös herra tarkastajan soisi ymmärtävän.

"Vakuutan"
Mielestäni tarkastajan näkemys on viranomaiselle vähintäänkin kyseenalainen. Ilmeisesti tarkastajan mukaan kaikkien muidenkin asiakirjojen kuittaukset ja allekirjoitukset ovat vain kuittauksia, joilla "vakuutetaan" asian olen niin kuin asiakirjassa sanotaan. Voisikohan tämän näkemyksen laajentaa sitten muihinkin asiakirjoihin ja ehkä vielä muiden viranomaistenkin suuntaan?

Tästä päästäänkin siihen, että minä nimenomaan olen, mielestäni vieläpä varsin kiistattomasti, ilmoittanut ja osoittanut rakennusvalvonnalle, etteivät nämä merkinnät pidä paikkaansa. Virheet ja puutteet ovat sitä luokkaa, että on täysin selvää, ettei tarkastuksia ole tehty asianmukaisesti tai itse asiassa lainkaan.

Mitä taas tulee päivämäärien oikeellisuuteen, niin minähän olen niistäkin ilmoittanut. Kyllä viranomaisenkin tulee ymmärtää, ettei betoniraudoituksia voida tarkastaa elokuussa, jos kaikki valut (joihin raudoituksia tulee) on tehty jo kesäkuussa. Meillä raudoitukset on tarkastettu merkinnällä 1.8.2011. Kaikki valut on tehty jo kesäkuussa ja tämän jälkeen olisi pitänyt raudoittaa ainoastaan savuhormin katon yläpuolinen osuus. Savuhormi onkin tarkastettu niin ikään merkinnällä 1.8.2011. Mutta kun siitä savuhormista löytyi noita muutamia pikku puutteita, niin Kekki ilmoitti, ettei savuhormia olekaan tarkastettu vesikaton yläpuoliselta osuudelta lainkaan. Eli tuo raudoitusten tarkastusmerkintä ei siis voi sisältää savuhormin raudoitusten tarkastusta, kuten äkkiseltään olisi voinut kuvitella. Eikä niitä raudoituksia hormissa tietysti ollutkaan. Mutta, mitä raudoituksia Kekki sitten on 1.8.2011 tarkastanut?
”Tarkastusasiakirjan päivämäärät rakennusvalvonta tulkitsee siten, että kuittauksella vahvistetaan tehty osa-alue valmiiksi. Esim. villoitusta tai höyrynsulkuja ei voi tarkastaa kerralla ja vaatii useampia tarkastuskäyntejä, koska eristys voi tapahtua monessa osassa. Vastaavan työnjohtaja tulee pitää itse tarkempaa kirjanpitoa tekemistään tarkastuksista. Rakennusvalvonnan tarkastusasiakirja- lomakkeessa on vain yksi rivi johon kuittauksen voi laittaa. Tarkastusasiakirjasta luovutetaan kopio rakennusvalvonnan arkistoon.”
Totta helvetissä rakennusvalvonta tulkitsee näin, sehän on näin määrätty (A1 Suomen rakentamismääräyskokoelma, Rakentamisen valvonta ja tekninen tarkastus, Määräykset ja ohjeet 2006, 7.2.1 Määräys). Miksi rakennusvalvonta ei sitten puutu lainkaan siihen, että tarkastusasiakirjaamme on ensin merkitty osa-alueita kokonaisuudessaan tarkastetuiksi, mutta Kekin irtisanomisen jälkeen ja virheiden havaitsemisen myötä vastaava työnjohtaja ilmoittaakin myöhemmin, ettei näitä olekaan kokonaisuudessaan tarkastettu. Näinhän meillä on käynyt muun muassa radontiivistysten, lämpöeristeiden ja savuhormin kohdalla. Näissäkin vielä siten, että ensin kaikki oli tarkastettu, mutta sitten kun kerroin Kekille radontiivistysten puutteista, niin radontiivistyksiä ei ollutkaan tarkastettu kokonaisuudessaan. Tämän jälkeen Kekki ilmoitti, puhallusvillan ja savuhormin virheiden ilmettyä, ettei lämpöeristeitä ja savuhormiakaan ole tarkastettu kaikilta osin vaikka tarkastusasiakirjaan näin onkin merkitty. Pitäisi viranomaisellakin kellojen jo vähän kilkattaa.

Tarkastaja toteaa myös, että vastaavan työnjohtajan ”tulee pitää itse tarkempaa kirjanpitoa tekemistään tarkastuksista”. Hienoa, että rakennusvalvonta edellyttää tarkemman kirjanpidon pitämistä tarkastuksista. Jarmo Kekiltäkin tulee siis löytyä tällainen.

Kaiken perusteella Lempäälän rakennusvalvonnan kanta on mitä ilmeisimmin se, ettei lain edellyttämällä tarkastusasiakirjalla ole oikeastaan mitään merkitystä ja siihen voidaan raapustella ihan mitä huvittaa.
”Rakennushankkeessa esille tuodut virheet ovat rakennusvalvonnan tulkinnan mukaan laatuvirheitä, jotka hankkeeseen ryhtyvän ja vastaavan työnjohtajan on ratkaistava keskenään.”
Niinkö? Rakennusvalvonta on siis sitä mieltä, että säädösten edellyttämien tehtävien laiminlyönnit, säädösten vastaiset toteutukset, rakennusten turvallisuuteen ja terveyteen liittyvät virheet ja laiminlyönnit ovat laatuvirheitä, joihin rakennusvalvonnan ei tule puuttua. Hassua, kun rakennusvalvonnan tehtävä kuitenkin on:
”Rakennusvalvontaviranomainen valvoo rakentamista yleisen edun näkökulmasta. Rakennusvalvontaviranomaisen tehtävien painopistealueita ovat rakennusten turvallisuus, terveellisyys ja viihtyisä ympäristö.”
Ilmeisesti yksittäisellä perheellä ja hankkeella ei ole mitään tekemistä yleisen edun kanssa. En sitten tiedä, mutta ehkä asiaa kannattaisi vielä hieman pohdiskella.

Eikä silläkään tietenkään ole mitään tekemistä yleisen edun kanssa, että törkeisiin laiminlyönteihin syyllistynyt vastaava työnjohtaja toimii useissa muissakin hankkeissa. Itse tohtisin väittää, että muun muassa paloturvallisuudesta ja terveyteen liittyvistä tekijöistä täysin piittaamaton vastaava työnjohtaja koskettaa yleistä etua kovinkin läheisesti.

Otan loppuun vielä yhden asian tarkastajan oikeusasiamiehelle antamasta vastauksesta. Minähän olen useassa kohdassa maininnut, että suunnitelmista on poikettu ja rakennustöitä on tehty ilman, että suunnitelmille on saatu viranomaisen hyväksyntää. Nämä koskevat siis erityissuunnitelmia, kuten rakenne- ja kvv-suunnitelmat. Tästä aiheesta tarkastaja totesi oikeusasiamiehelle seuraavaa:
”Vesi- ja viemäri ja IV-suunnitelmat on edellytetty myös toimitettavaksi ennen ko. työvaiheen alkamista.

Rakennekuvia ei hyväksytä rakennusvalvonnassa. Ne kirjataan ainoastaan saapuviksi.”
Kappas vaan, näinkö se onkin? Itse olen saanut hieman toisen käsityksen rakennusluvassamme mainituista ehdoista. Rakennusluvassamme nimittäin mainitaan erityissuunnitelmista seuraavasti:
"Ennen kunkin työvaiheen aloittamista on rakennusvalvontaviranomaiselle esitettävä:
  • rakennepiirustukset
  • kvv-suunnitelmat
  • iv-suunnitelmat
  • käyttö- ja huolto-ohje"
Luvan mukana toimitetuissa erillisissä ohjeissa asia on puolestaan sanottu seuraavasti:
”Rakennesuunnitelmat on esitettävä rakennustarkastusinsinöörille hyvissä ajoin ennen kunkin rakenneosan työn aloittamista.”
Nämä tarkoittavat tarkastajan mukaan siis sitä, että suunnitelmat vain toimitetaan virastoon, jossa ne sitten ainoastaan kirjataan saapuneiksi, eikä kukaan käy niitä läpi. Tämä on taas mitä ilmeisimmin osoitus siitä, miten helvetin tyhmä minä olen. Minä kun olen koko ajan ymmärtänyt tuon aivan toisin. Mutta hyvä, että selvisi tämäkin.

Tohdin kuitenkin olla tarkastajan kanssa eri mieltä, silläkin uhalla, että osoitan sillä jälleen idioottimaisuuteni. Luvassa sanotaan selvästi, että suunnitelmat on esitettävä ja tätä tarkennetaan ihan erikseen, että ne on esitettävä nimenomaan rakennustarkastusinsinöörille. Esittäminen on mielestäni jotakin ihan muuta kuin niiden toimittaminen ja saapuneiksi kirjaaminen. Jos jotakin pitää esittää, niin eikö tällöin jonkun tule käydä suunnitelmat läpi? Eihän niitä ole esitetty viranomaiselle ennen kuin viranomainen on käynyt ne läpi. Tästä taas seuraa mielestäni automaattisesti se, että esityksen vastaanottajan tulee myös jollakin tavoin kommentoida suunnitelmia. Ja kommentointi ei viranomaiselta oikein voi olla muuta kuin suunnitelmien hyväksyminen tai hylkääminen. Tai no, voihan se toki olla esimerkiksi kommentti tyyliin: "paska suunnitelma". Mutta jonkinlainen kommentti siitä pitäisi kuitenkin saada, jos ei muuta, niin ainakin ilmoitus siitä, että suunnitelma on käyty läpi ja töihin voidaan ryhtyä. Miksi ihmeessä suunnitelmat pitäisi esittää viranomaiselle ennen töiden aloittamista, ellei viranomaisen tehtävä ole tarkastaa, että ne ovat suunnilleen kunnossa? Kyllä tässä minun mielestäni voidaan aivan hyvin puhua suunnitelmien hyväksymisestä.

Talo 3.3.2011.
Luvan mukaan suunnitelmat on esitettävä ennen kunkin työvaiheen aloittamista. Rakennusvalvonta asettaa itse tämän ehdon, mutta ei näköjään sen enempää valvo sen noudattamista kuin puutu sen noudattamatta jättämiseen. Olen ilmoittanut rakennusvalvonnalle muun muassa siitä, että rakennesuunnitelmat (pl. perustukset) on toimitettu rakennusvalvontaan 28.3.2011. Runkotyöt on kuitenkin aloitettu jo helmi-maaliskuun vaihteessa. Suunnitelmia ei siis missään nimessä ole voitu sen enempää esittää kuin toimittaakaan viranomaiselle ennen rakennustöiden aloittamista. Tämä voidaan todeta muun muassa oheisesta 3.3.2011 otetusta kuvasta. Pieni yksityiskohta tässä on se, että rakennekatselmus on pidetty neljä päivää suunnitelmien toimittamisen jälkeen. Rakennusvalvonnassa ollaan siis oltu täysin tietoisia siitä, ettei suunnitelmia ole edes toimitettu ennen töiden aloittamista.

Sadevesisuunnitelmien osalta olen ilmoittanut viranomaisille, että sadevesijärjestelmä on putkitusten ja rännikaivojen osalta toteutettu ennen suunnitelmien esittämistä. Vakavampi asia, josta olen niin ikään rakennusvalvonnalle ilmoittanut, on se, että sadevesijärjestelmä on toteutettu putkitusten ja rännikaivojen osalta ennen suunnitelman laatimista. Ei siis liene ihme, etteivät rännikaivot osuneet ihan kohdilleen (osa 1, osa 2). Mutta tämäkin on viranomaisen mielestä ihan hyväksyttävää toimintaa.

Pistää miettimään, että mistä helvetistä minä olen rakennusvalvonnalle oikein maksanut? Tämä kun alkaa näyttämään siltä, että minua on rakennusluvan yhteydessä laskutettu valvonnasta, jota ei ole lainkaan tehty.

Sanoisin, että Lempäälän rakennusvalvonnalla olisi syytä hieman tarkentaa sitä, mitä hankkeissa loppujen lopuksi vaaditaan ja mitä ei. Nykyisellään kun määräykset eivät näytä ihan kohtaavan käytäntöjen kanssa. Hankkeisiin ryhtyvien kannalta, tai ylipäätään viranomaisten taholta, tällainen ei missään nimessä ole hyväksyttävää.

Loppuun vielä tämä hauska rakennusvalvonnan tehtävä:
”Lisäksi katsotaan että hankkeeseen ryhtyvällä on pätevät asiantuntijat varmistamaan hyvä lopputulos.”
Tämä ei mielestäni voisi olla enempää ristiriidassa sen kanssa, että Jarmo Kekki voi edelleenkin toimia vastaavana työnjohtajana Lempäälässä.

Seuraavaksi taidan palata varsinaisten rakennusasioiden pariin ja antaa pienen katsauksen asianmukaisesti toteutettuihin ja tarkastettuihin höyrynsulkuihin. Tai ehkä otan vihdoinkin käsittelyyn jossakin välissä mainitsemani katselmuksen.

8 kommenttia:

  1. Rakennusala on yleisesti ottaen hyvin tietämättömissä käsissä. Tämä ei ehkä lohduta JJ:tä ollenkaan, mutta useat sadat talonomistajat ovat yhtä pahassa tai pahemmassa "suossa".

    Otetaan nyt esimerkiksi ns. passiivitalot ja niistä EPS-harkoista valmistetut. Markkinajohtajan sivulta löytyy seuraava ohje "Sähkö- ja vesiputkiasennukset voidaan helposti urittaa seinään ja samalla ne ovat eristettyjä".

    Meitä tekniikan miehiä tämä naurattaa hysteerisesti. Ihmiset eristävät sähköjohtoja EPSillä!! Ja kaiken huipuksi yritys markkinoi tätä ns "hyvänä juttuna"!

    Ei tarvitse väitellä sähkövoimatekniikasta ymmärtääkseen sen, että johdon kuormitettavuus putuoaa noin 50% eristeessä kuljettua metriä kohden. No joo, käyrä ei ole lineaarinen, mutta suunta on kuitenkin selvä.

    Mitähän mahtaa tapahtua, kun asia valkenee talonomistajille?

    Korjaaminen on kyllä mahdollista. Kaivetaan johdon esiin ja putkitetaan pinnalle plus että levytetään kaikki pinnat uudestaan. Tuo on kyllä kalliimpaa kuin ns. putkiremontti. Siitä päästään seuraavaan kysymykseen: kuka maksaa?

    JJ:n ongelmat voivat tuntua suurilta, mutta esim. tähän verrattuna kyse on hyttysen ininästä suviyössä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olet oikeassa, minua ei juurikaan lohduta tieto siitä, että rakennusala on tietämättömissä käsissä. Ei sitten ollenkaan. Lähinnä kauhistelen, että miten näin voi olla. Siis jos asia todellakin on näin. Omien kokemusten perusteella tämä toki pitää ainakin jossakin määrin paikkansa.

      Passiivitaloissa ja sähköasennuksissa mennään taas alueelle, josta en juurikaan mitään tiedä. No, tämä tuskin yllättää ketään.

      Niin, passiivitaloista ja niiden sähköasennuksista en tosiaankaan osaa mitään sanoa. Sähköjohtojen kuormitettavuudestakin tietoni rajoittuvat käytännössä siihen, että ymmärrän sen, ettei kuormitettavuus ainakaan parane, jos johdot lämpöeristetään kauttaaltaan. En tiedä, miten nuo sähköasennukset loppujen lopuksi EPS-harkko taloissa ja vastaavissa tehdään, mutta ei kai niitä johdotuksia kokonaan eristeen sisään laiteta? Olen itse ymmärtänyt, että johdot roilotetaan sisäpintaan, jolloin roilo olisi auki sisäänpäin. Ja nimenomaan auki, eikä ainakaan asemoituna paikoilleen uretaanilla – tuolla rakennusmiesten Jeesus-teipillä. Ja jos asennukset tehdään näin, niin eikö tuo tilanne vastaa suunnilleen esimerkiksi tilannetta, jossa johdot kulkevat kipsilevyn ja eristeen välissä (kipsilevy – johto – eriste) jolloin johdon lämpö pääsee siirtymään sisätilaan? Tällainen asennus lienee ihan ok?

      Jos tilanne on se, että johdotukset on todellakin asennettu eristykseen kauttaaltaan, niin omankin olemattoman tietämykseni perusteella tässä piilee ongelma. Olisikin kiva tietää, ovatko moiset asennukset aiheuttaneet jo vaurioita/vaaratilanteita ja jos, niin minkälaisia ja kuinka paljon. Korjausten maksajasta en osaa kyllä sanoa siitäkään yhtään mitään. Vaikea tilanne. Halvaksi korjaaminen ei ainakaan tule, jos korjauksiin täytyy ryhtyä. Ja kuvittelisin, että niihin olisi syytä ryhtyä, mikäli johdotukset tosiaankin ovat kokonaan eristeen sisällä.

      Mutta, tuo lainaamaasi ohje on kieltämättä aika hupaisa. Saattaisi olla syytä miettiä, josko asian voisi sanoa jotenkin toisinkin.

      Poista
    2. Hupaisa on lievä ilmaisu.

      Se on aikalailla sama miten muovieristeeseen joku lämmönlähde asennetaan. Muovi viruu kaikissa lämpötiloissa. Jos jotain laittaa muovin pintaan ja se joku lämpenee, uppoaa se joku kuin kuuma naskali voihin.

      On olemassa paljon muitakin rakennustuotteita ja rakenteita, joissa muovin virumista ei ole otettu huomioon. Esim: höyrynsulkumuovitkaan eivät ole ikuisia, jne. jne.

      Tähän aiheeseen kiinnitetään huomiota KUN yksi tai useampi henkilö kuolee.

      Poista
    3. Kuten jo aiemmassa kommentissani mainitsin, niin nyt ollaan alueella, josta en ymmärrä oikein mitään. Ehdottomasti siis korjauksia kaikkeen vähänkään virheelliseen, mitä seuraavassa pohdiskelen. Vaikka enemmän tässä taitaa kuitenkin tulla kysymyksiä kuin mitään järkevää pohdiskelua. Ja se vähäinenkin pohdiskelu sen enempää itse asiaan tutustumatta. Mutta asia kuitenkin kiinnostaa, vaikka meillä ei passiivimuovikivitaloa olekaan.

      Polystyreeni muodonmuutoslämpötila lienee luokkaa 100 °C ja sulamispistekin taitaa olla reippaasti yli 200 °C luokkaa. Johtojen uppoaminen eristeisiin vaatisi käsittääkseni siis aikamoisia lämpötiloja johdoissa. Nouseeko johdoissa lämpötilat niin korkeiksi putkitettuina ja roiloihin asennettuina, että ne todellakin "uppoavat" eristeisiin, siis jos kuormitus on oikein suunniteltu ja toteutettu? Viruminen taitaa edellyttää lämpötilan lisäksi vielä jännitystä, puristusta tai jotakin vastaavaa voimaa. Johtojen uppoaminen siis loppuisi ainakin jossakin vaiheessa, ellei niihin kohdistu jatkuvasti voimaa, joka painaisi niitä eristettä vasten. Muovien muodonmuutokset lienevät pysyviä, jolloin roilo olisi uppoamisenkin vuoksi auki vähintään johdon leveydeltä ja näin johto pääsisi edelleen jäähtymään sisäänpäin puolen vaipan pinta-alalta. Jos johtojen kuormat pysyvät järjellisissä rajoissa, niin voisiko tuossa ajatella, ettei ylikuumenemista kuitenkaan tapahdu niin merkittävissä määrin, että siitä koituu pahoja ongelmia?

      Passiivitaloja on kaiketi rakennettu jo jonkin aikaa niin Suomessa kuin muuallakin. Onko noissa havaittu ongelmia nimenomaan johtojen asennuksen suhteen? Luulisi, että asiaa olisi tutkittu kun mahdollinen ongelma on kerran tiedossa. Ei muuten, mutta asia alkoi kiinnostamaan hieman enemmänkin.

      Mitä taas tulee muovien käyttöön ylipäätään, niin itse suhtaudun niihin jonkinlaisella varauksella. Maatuvat hemmetin hitaasti, mutta eivät kuitenkaan kestä olosuhteiden muutoksia ”ehjänä”. Saapa nähdä, minkälaisia pommeja muovit vielä aiheuttavat.

      Tuossa loppukaneetissasikin taidat olla ikävän oikeassa. Asiasta saatiin juuri tällä viikolla ikävä esimerkki. Hälyttävintä tuossa tragediassa on se, että kyseisen kaltaisten maneesien vaarallisuus oli ollut viranomaisten tiedossa jo 2010, eli kaksi-kolme vuotta ennen tapahtunutta turmaa. Asiasta oli annettu jopa uhkailmoitus, joka oli myös Laukaan rakennusvalvonnan tiedossa. Laukaan rakennusvalvonta ei kuitenkaan tehnyt mitään noiden kahden-kolmen vuoden aikana. Ei siis yhtään mitään. Minulla alkaa ihan oikeasti olemaan todella suuria vaikeuksia hahmottaa rakennusvalvonnan merkitystä ja tehtävää.

      Poista
  2. Ymmärtääkseni muoveissa on pudottu ammattirajojen väliseen railoon. Tuskin yksikään polymeeripuolen asiantuntija on voinut kuvitella sähköjen asennusta polymeerilämpöeristeeseen tai muovin käyttämistä kantavana rakenteena (kuten kattoelementeissä tehdään). Muissa ammateissa polymeeri ilmeisesti koetaan "kiinteäksi" materiaaliksi, jota voisi käyttää kuten perinteisempiä materiaaleja. Näinhän se ei ole.

    Sähköissä ongelma on se, että johtimet lempenevät. EPS taas alkaa virua suuremmalla vauhdilla tuollaisessa 40 asteen lämmössä. Pitkäaikaiskestoa voi sitten miettiä tässä valossa.

    Viruminen rakenteissa on sekin aikapommi. Yritysten nimiä mainitsematta kehotan miettimään seuraavaa kattoelementtirakennetta: päällä ja alla vaneri, välissä polymeerieriste. Mietiskelyn mauste: muovi viruu kaikissa lämpötiloissa. Asiaa tutkinut väitti, että lopputulosta voi simuloida ostamalla Big Mac. Kallista hampurilainen aiotun katon kulmassa, vedä alinta sämpylää ja työnnä samanaikaisesti ylintä. Majoneesi pitää paketin hetken kasassa, sen jälkeen "matriisi hajoaa".

    Big Mac -simuloinnin jälkeen otat Excelin ja lasket katon hinnan (pelkkä elementtitoimitus on noin 20.000 - 40.000 per okt, eikä se sisällä pinnoitteita, kattoturvatuotteita, nostureita, jne. jne.). Varsin nopeast ollaan tasolla 70.000 - 100.000 €, eikä kukaan tai mikään korvaa vahinkoa.

    Rakentamiseen pätee caveat emptor -periaate. Jos se haluaa välttää, niin älä osta mitään, mitä et itse ymmärrä, osaa tarvittaessa asentaa, huoltaa ja korjata.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitokset vastauksestasi ja selvennyksistä. Omalta osaltani keskustelu ja pohdinta jatkuvat edelleen vähintäänkin hatarien tietojen perusteella. Tarkoitukseni ei kuitenkaan ole millään muotoa inttää vastaan, kunhan vaan pohdiskelen asiaa sen perusteella, mitä tällä rajallisella ymmärryksellä tulee mieleen.

      Olet varmasti oikeassa tuossa ammattirajojen välisessä railossa. Mitä taas tulee muovien käyttämiseen kantavina rakenteina, niin en minäkään oikein ymmärrä, miten muovieristeet voidaan mitenkään mieltää kantaviksi rakenteiksi, tai ylipäätään joksikin, jonka varaan voisi laskea kuormaa.

      Johdotusten osalta ymmärrän toki, että ne lämpenevät kuormitettaessa. Mutta se, mitä tuossa edellisessä kommentissani hain, oli lähinnä se, että viruminen tarvitsee lämmön lisäksi myös jonkin voiman, esim. jännityksen, puristuksen etc. Lämpö itsessään ei kai aiheuta virumista. Näin minä olen virumisen ymmärtänyt. Jos johdot ainoastaan lämmittävät eristettä, eikä eristeisiin kohdistu virumista aiheuttavaa voimaan, niin eihän se eristeen pitäisi pahemmin mihinkään virua. Lämpövaikutus kun on käsittääkseni vieläpä aika rajallinen. Minä en osaa hahmottaa, miten viruminen tapahtuisi, mihin suuntaan ja minkä voimasta. En siis edelleenkään oikein osaa tässä yhteydessä nähdä virumista kauhean isona peikkona. Siis sillä edellytyksellä, että johdotukset ovat (putkitettuina) roiloissa ja ne pääsevät riittävästi jäähtymään sisätiloihin ja kuormitus on järkevissä rajoissa. Tilanne on aivan toinen, jos asia ei ole näin, mutta tällöin ongelma lienee ihan muu kuin viruminen. Mutta, kuten olen maininnut, niin minä en ymmärrä tästä asiasta käytännössä yhtään mitään. Valistusta otetaan edelleen kernaasti vastaan.

      Mitä taas tulee kattoelementteihin, niin niistä minä en tiedä senkään vertaa. No, purilaissimulaatio tuntuu kuitenkin hyvinkin ymmärrettävältä. Mutta, eikö moisen (vaneri-eriste-vaneri) rakenteen asennuksen yhteydessä tule huolehtia siitä, ettei noin pääse käymään? Eikö tuossa yksinkertaisimmillaan riittäisi se, että varmistetaan vanerilevyjen paikallaan pysyminen. Eikö pakka tällöin pysyisi kasassa, eikä virumista pääsisi merkittävissä määrin tapahtumaan? Kyllähän se purilainenkin pysyy kämmenten välissä kasassa vaikka kuinka kallistelisi (kämmenpohjien suuntaan).

      Minulla ei ole harmaintakaan aavistusta siitä, miten moiset elementit katolle asennetaan, mutta kuulostaa vähän hullulta, että nuo vain lätkäistäisiin katolle estämättä millään lailla koko rakenteen tai sen kerrosten ”liukumista”. Omalla rajallisella maalaisjärjelläni ajatellen tuo liukuminen on väistämätöntä, mikäli sitä ei estetä. Pelkkä eriste vanerien välissä ei oikein tunnu riittävän vahvalta estämään sitä ainakaan jyrkemmillä katoilla. Mutta mistäpä minä sen tietäisin. Niiden, jotka näitä suunnittelevat, pitäisi tietää.

      Mitä taas tulee mainitsemaasi katon hintaan, niin tuo kuulostaa aikamoiselta kustannukselta. En minä sitä epäile, mutta hurjalta se kuulostaa.

      Caveat emptor on jossakin määrin ihan hyvä perusperiaate niin rakentamisessa kuin monessa muussakin asiassa. Mutta ei se rakentamisessakaan ihan sellaisenaan joka asiaan sovellu ja sillä on rajansa. ”Perävalotakuu” kun ei vain ole oikeudenmukainen periaate. Toki ostajallakin on vastuuta siitä, että hankittu tuote/ratkaisu on tarkoitettu siihen, mihin ostaja sen hankkii. Mutta ostajalta ei voida edellyttää kaikkien asioiden asiantuntijuutta, ostaja ei yksinkertaisesti voi (eikä tarvitsekaan) varmistaa kaikkea ja ostajalla on oikeus odottaa, että suunniteltu ja tarjottu tuote soveltuu käyttötarkoitukseensa. Toisin sanoen, vastuukysymyksen tulee mielestäni lähteä siitä, että suunnittelijalla ja valmistajalla on vastuu tuotteen soveltumisesta käyttötarkoitukseensa ja siitä, että se kestää oletetun käyttöiän. Mainitsemasi kaltaisessa tapauksessa epäilisin, että vastuullisia kyllä löydetään, mutta rahoja kukaan ei tule koskaan saamaan.

      Poista
  3. Seurailen tätä blogia ja vaikka en yleensä kommentoi asioista, niin en malta olla kommentoimatta tuota sähköjohtoasiaa. Alan ammattilaisena voin mainita faktana, että 1,5mm² johtojen resistanssi on 0,0121 ohmia/m ja 2,5mm² johtojen 0,0074 ohmia/m. Näin ollen täydellä kuormalla (10A/1,5mm²) johtimen lämpöteho on 0,24W/m. Tällä ei kovinkaan suuria lämpötiloja saa aikaiseksi, paitsi termospullossa. Eristeeseen upotetut sähköt ovat aina putkitettuja, kaapeleita ei eristeen sisään saa laittaa. Mikäli kuitenkin kaapeli on eristeen seassa ja se ylikuumiaa, sulaa sen eristeet ja oikosulku polttaa sulakkeen. Seinän sisällä hapettomassa tilassa ei muovi syty palamaan. Vaaraa tuo eristys aiheuttaa siis lähinnä kaapelille itselleen. Lisäksi tuon 10A kuorman sähköteho on 2300W, joten sen esiintyminen pitkäaikaisesti on äärimmäisen harvinaista.

    Visa

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suuret kiitokset tästä selventävästä kommentistasi. Tämä pistää asian selkeämpään perspektiiviin. Kommenttisi perusteella en osaa enää pitää, senkään verran kuin aiemmin, roiloihin asennettuja ja putkitettuja kaapelointeja kummoisenakaan ongelmana sen enempää EPS:n palamisen, sulamisen kuin virumisenkaan suhteen. Johan tuossa taitavat muut lämmönlähteet olla suurempi riski. Ja kuten mainitsit, niin tuota 10 A kuormaakaan ei johdoissa taida kovinkaan usein olla – jos koskaan.

      Näissä passiivitalojen johtoasennuksissa minua itse asiassa hämää aika lailla tuo johtojen asentaminen eristeen sisään. Minä kun en miellä sisäänpäin auki oleviin roiloihin asennusta eristeen sisään asentamiseksi. Enkä ymmärrä, miten noissa johdot ja putket ylipäätään saataisiin mitenkään järkevästi asennettua kokonaan eristeen sisään. Enkä kyllä sitäkään, että miksi ihmeessä joku haluaisi asentaa ne kokonaan eristeen sisään.

      Kiitokset ja toivottavasti poikkeat tavoistasi kommentoinnin suhteen jatkossakin.

      Poista