Radonin torjunta - Osa 2 "Silmät kiinni ja kermit sokkeliin"

Edellinen tarina oli enemmän tietoiskutyyppinen esittely radonista ja siihen liittyvistä määräyksistä ja ohjeista. Tällä kertaa vilkaistaan radontiivistyksiä ja niihin liittyviä ohjeita maanvaraisen laatan ja perusmuurin liittymän osalta. Ja toki vilkaistaan myös sitä, kuinka tiivistykset on meillä toteutettu. Alkuperäinen tarkoitus oli käydä kaikki tiivistykset läpi yhdessä tarinassa, mutta jotenkin tarina vaan taas venähti sen verran, että päätin jakaa tarinan kahteen osaan, jotta edes joku jaksaisi lukea loppuun saakka.

Mennäänpä sitten itse asiaan, eli radontiivistyksiin. Tiivistyksistä löytyy selkeät ohjeet muun muassa Rakennustietosäätiön ohjekorteista RT 81-10791 Radonin torjunta ja RT 81-11099 Radonin torjunta. Jälkimmäinen kortti on julkaistu vuonna 2012 ja edellinen puolestaan jo 2003. Vanhempi ohjekortti on siis se ohjekortti, jonka mukaan suojaukset ja tiivistykset olisi pitänyt meillä tehdä. Mutta eipä tuossa uudemmassa kortissa kovin suuria muutoksia asiaan ole tullut, perusasiat ovat jotakuinkin samoin kuin vanhemmassakin kortissa.

Ohjeiden mukaan betonirakenteet ovat yleensä riittävän tiiviitä ja estävät radonin pääsyn sisätiloihin. Mutta betonirakenteidenkin kohdalla tulee kuitenkin huolehtia kaikkien saumojen ja liittymien sekä läpivientien tiivistämisestä.

Kuva 1. Maanvaraisen betonilaatan liittymäntiivistämisen periaatteet

Rakennusosien liittymät tulee ohjeiden mukaan tiivistää esimerkiksi hitsattavilla tai liimattavilla kumibitumikermeillä. Kermien asennuksen perusperiaatteet maanvaraisen laatan tapauksessa on kuvattu kuvassa (kuva 1). Kermit tulee asentaa siten, etteivät ne pääse rikkoutumaan tai irtoamaan rakenteista rakenteiden kutistumisen tai painumisen vuoksi. Kermi tulee asentaa siten, että se on vähintään 150 mm maanvaraisen laatan alla ja "hiekkapinta" valua vasten. Jos myös höyrynsulkumuovi taitetaan laatan alle, tulee kermillä edelleenkin olla vähintään 150 mm tartuntapinta laattaan. Kuvassa näkyvää periaatetta C ei enää tuossa uudemmassa RT-kortissa esitetä, eli se lienee nykyisin jo hylätty vaihtoehto. Meidän talomme kohdalla suunniteltu ratkaisu vastaa kuvassa esitettyä periaatetta B.

Periaate B on tarkoitettu betonirakenteille, mutta en ole aivan varma onko tuo ohjeen mukaan sovellettavissa muottiharkkoperustuksille, jollainen meillä on. Harkkojen kohdalla kun lienee aina se ongelma, että radon pääsee kulkemaan harkkojen saumoissa jos pintoja ei ole rapattu tiiviiksi ja tasaiseksi. Itse pitäisin järkevimpänä noudattaa periaatetta A myös muottiharkkojen kanssa. Toisaalta muottiharkkojen kanssa käytettäväksi on tarjolla toki muitakin ratkaisuja, kuten muun muassa Lammin betonin radon katkon asennusohjeesta ja Uponorin radonjärjestelmän suunnittelu- ja asennusohjeesta selviää. Mutta nämäkin ratkaisut ovat enemmän tai vähemmän periaatteen A sovelluksia. Näissä ratkaisuissa yksi parhaista puolista on se, että tiivisteprofiili voidaan, toisin kuin bitumikermi, asentaa siihen harkkosaumaan, joka on betonilaatan alapinnan tasossa.

Kuva 2. Radontiivistysten suunniteltu
toteutus ulkoseinillä.

Mutta, kuten jo mainitsin, niin meillä on tavallaan menty periaatteen B mukaisesti ja kuvassa 2 näkyy, kuinka kermien asennus on suunniteltu. Kuvan A kohdassa näkyy suunniteltu toteutus normaalikorkeudella olevien lattiapintojen osalta ja kohdassa B näkyy puolestaan suunniteltu toteutus ulkoseinien osalta olohuoneessa ja kirjastohuoneessa, joissa maanvarainen betonilaatta on kymmenen senttiä alempana kuin muualla talossa. Tämä johtuu siitä, että olo- ja kirjastohuoneissa on lautalattia, jonka rakenteet vaativat oman tilansa ja, jotta lopulliset lattiapinnat olisivat lopulta samalla tasolla, laatta on pitänyt valaa 10 cm alemmas kuin muualla talossa. Jos ihmettelette tuota hullulta näyttävää uretaanilevyn kappaletta betonilaatan ja perusmuurin välissä, niin siitä saatte lisäinformaatiota aikaisemmin julkaisemistani tarinoista (Lämmöneristys osa 2 ja osa 3).

Kuva 3. Väliseinien tiivistämisen periaatteet ja
suunniteltu toteutus

Betonilaatan lävistävän perusmuurin päällä olevien väliseinien tiivistämisen periaatteet on niin ikään kuvattu RT-korteissa. Oheisessa kuvassa 3 näkyy RT-kortteissa kuvatut periaatteet. Olennaista näissä periaatteissa on se, että sen lisäksi, että ne tiivistävät betonilaatan ja perusmuurin liittymäkohdan, ne myös sulkevat radonin mahdollisen nousun perusmuurissa sisätiloihin. Kuvassa näkyy myös meille suunniteltu ratkaisu, joka on sama kuin ulkoseinien perusmuurin kohdalla.

Ongelmaksi tuossa meille suunnitellussa ratkaisussa muodostuu nähdäkseni perusmuurin sisäpuolen saumat, jotka tarjoavat radonille mahdollisesti reitit tunkeutua sisätiloihin. Meillä käytetyissä ladottavissa (näitä ei siis tarvitse muurata, eikä näitä pitäisi liimatakaan) muottiharkoissa on pystysuuntaisia onteloita keskellä harkkoa ja tämän lisäksi vaakasuuntaiset ontelot harkkojen päällä, jotka valetaan ladonnan jälkeen täyteen betonia. Valubetoni ei kuitenkaan täytä harkkojen saumoja ja näin saumat jäävät reunojen leveydeltä auki. No, meillä ainakin on käynyt näin vaikka valuun onkin käytetty notkeaa S4-rojua. Mutta, jos radon tunkeutuu sisäilmaan betonilaatan hiushalkeamienkin kautta, niin eiköhän se sitten tule yhtälailla harkkojen tiivistämättömistä saumoistakin – vaikka harkot olisivat kuinka täyteen tahansa valettuja muottiharkkoja.

Kuva 4. Perusmuurin harkkosaumoja.

Ongelma olisi tietenkin pienempi, jos harkot olisi ladottu tiiviisti toisiaan vasten ja saumat edes lähes tiiviitä. Mutta jos saumat ovat seuraavissa kuvissa esitettyjen luokkaa, niin väittäisin, että tuon perusmuurin kylkeen hitsatun tai liimatun kermin merkitys alkaa olemaan vähintäänkin kyseenalainen. Oheiset kuvat on otettu talomme perusmuurista ja nämä ovat kaikki talon ulkoseiniltä, ei siis terassien perusmuurista. Kuvissa näkyvien saumojen leveys vaihtelee parista millistä aina vajaaseen kolmeen senttiin saakka. Kuvista näkyy hyvin, etteivät saumat ole millään muotoa tiiviitä ajatellen ilman pystysuuntaista virtausta perusmuurin kyljessä. Leveimmissä saumoissa on toki uretaania, mutta uretaanivaahto ei käsittääkseni ole radontiiviste. Ja ihmettelenpä taas, miten nämäkin sankarit ovat onnistuneet saamaan liki kolmen sentin saumoja aikaiseksi. Ihan sivuhuomautuksena voisin mainita, että noiden alarivissä näkyvien uretaanilla tilkittyjen saumojen välissä on tasan yksi harkko. Jotenkin kummasti näistä tulee mieleen nuo meidän harkkoseinät ja pikku hiljaa alkaa myös tuntumaan siltä, että meidän talomme pääasiallinen rakennusmateriaali on uretaanivaahto – ikävää, ettei sitä ole kuitenkaan käytetty siellä, missä olisi pitänyt. Näillä pystysaumoilla ei minun käsittääkseni ole juurikaan merkitystä rakenteen kestävyyden kannalta, mutta väittäisinpä, että radontiivistysten kannalta niillä on. Mutta mistäpä minä näistäkään oikeasti tietäisin, kunhan louskutan leukojani.

Kaikissa näkemissäni ohjeissa mainitaan, että kermi tulee asentaa hiekkapinta ylöspäin tartunnan varmistamiseksi ja kaikki limitykset hitsata tai liimata tiiviiksi. Onkohan meillä onnistuttu noudattamaan edes näitä yksinkertaisia ohjeita..?

Kuva 5. Radonkermit 8.5.2011.

Ohessa on sunnuntai-iltana 8.5.2011 otettu kuva, josta nähdäänkin muutama mielenkiintoinen asia radontiivistyksiä ajatellen, ja kyllä siitä näkyy pari mielenkiintoista juttua radontiivistysten tarkastustakin ajatellen, mutta siitä enemmän seuraavissa osissa.

Eristeiden asennus on ollut kesken (noin viidennes eristeistä asentamatta), kaikki raudoitukset on asentamatta, lattialämmityksen putket on asentamatta, putkien läpivientitiivistysten saumanauhat (tai vastaavat) on asentamatta, irrotuskaistat asentamatta ja kermien asennus on kesken. Kuvasta nähdään myös, että kermien osalta limitykset on hitsaamatta / liimaamatta ja putkien läpiviennit tekemättä kermeihin. Tilanne on sama kaikkialla, eikä ainoastaan juuri tuossa kuvassa näkyvällä alueella. Näiden lisäksi etualalla (olohuone) näkyvät kermit ovat hiekkapinta eristeisiin päin, joten niihen on pitänyt vielä hitsata / liimata kermin kaistaleet päälle siten, että hiekkapinta on valuun päin. Sama tilanne koskee koko olohuonetta kuten myös kirjastohuonetta. Tuosta kuvasta sitä ei näy, mutta kodinhoitohuoneen oviseinältä on puuttunut kermi vielä kokonaan, joka sinänsä on hieman ihmeellistä, koska siinä kohdassa on kuitenkin lattiaeristeet ollut jo paikallaan. Mutta tokihan reippaat rakennusmiehemme ovat myöhemmin purkaneet eristysasennukset ja asentaneet ne kermit sinne aivan kuten kuuluukin. Vai mitä luulette?

Amatöörinä en luonnollisestikaan osaa arvioida, kuinka paljon kaikki nuo edellä mainitut työt (pois lukien lämmitysputkien asennus) vaativat aikaa kahdelta reippaalta rakennusmieheltä, mutta jotenkin tuntuu siltä, että hommissa on saattanut tulla pieni kiire. Ei muuten, mutta kun lattioiden valu on alkanut keskiviikkoaamuna 11.5. noin kahdeksan aikaan aamulla. No, tokihan sitä nyt moiset pikku jutut ehtii parissa päivässä tekemään. Mutta kyllä siinä on silti saattanut hoppu tulla, kun työmaalla ei ole maanantaina 9.5. ollut ristin sieluakaan tekemässä noita edellä mainittuja keskeneräisiä tai kokonaan aloittamattomia töitä. Kaikki edellä mainitut työt on siis tehty yhdessä päivässä, jos kaikkia on tehty lainkaan. Tiedä sitten, kuinka ovat ehtineet, mutta virheisiin ei taatusti ole pahemmin ollut varaa.

Toinen näistä sankarillisista pikarakennusmiehistä on jo muutamaan kertaan – ei niin mairittelevissa yhteyksissä – mainitsemani Janar Lipasaar. Arvatkaapa piruuttanne, kuinka luottavaisin mielin olen edellä mainittujen töiden virheettömyyden suhteen? Ja mitä taas tulee työmaan aikataulutukseen, niin no, sen olisi koulutettu apinakin hoitanut paremmin.

Kuva 6. Radonkermit. Mikä on
pielessä?

Loppuun vielä yksi kuva radonkermien asennuksista ja kuvassa näkyvän oviaukon seinälinjalla oleviin radonkermeihin liittyvä arvoitus: mikä meni radonkermien asennuksessa vituiksi? Oikein arvanneille ruusuinen tulevaisuus rakennusalalla. Entinen vastaava työnjohtaja Jarmo Kekki ei saa osallistua, hän on jo kertaalleen arvannut. Sen verran Jarmo Kekki voisi kuitenkin kommentoida, että miten sokkelin ja betonilaatan välinen lämpöeristys on hoidettu ylemmän lattiatason kohdalla?

Seuraavalla kerralla tarinoin radontiivistyksistä betonilaatan läpivientien osalta. Sen jälkeen päästäneen käsittelemään vastaavan työnjohtajan tarkastuksia ja tarkastusasiakirjojen viihdyttäviä selityksiä, joita Jarmo Kekki on näihin asioihin antanut.