Laskutusta - Osa 1 "Sopimattomia eritteitä laskuilla"

Mennäänpä tässä tarinassa laskutuksen ihmeelliseen maailmaan. Tuskin kenellekään tulee enää yllätyksenä, että projektissamme on tälläkin saralla joitakin pieniä epäselvyyksiä. Mutta näin nyt kuitenkin on jostakin kummasta syystä. Ehkä oma näkemykseni on jossakin määrin biasoitunut, mutta kyllä minusta vaan tuntuu siltä, että epäselvyydet ovat aina olleet minun tappiokseni. Aloitan laskutustarinoinnin kevyellä ja yksinkertaisella esimerkillä siitä, kuinka laskutus ei ole mennyt ihan kaikkien taiteen sääntöjen mukaisesti.

Projektinjohdon ja konsultoinnin osalta ei ole sovittu kiinteää korvausta, vaan laskutus tapahtuu tehtyjen töiden perusteella ja tuntilaskutusperiaatteella. Kyse on siis mitä suurimmissa määrin elinkeinonharjoittajan myymästä palvelusta. Laskutuserittelyistä on erikseen säädetty muun muassa Kuluttajansuojalaissa, jossa (8 luku, 25 § Hinnan maksaminen ja erittely, toinen momentti) asiasta määrätään seuraavasti:

Jollei palvelusta suoriteta kiinteään hintaan, toimeksisaajan on tilaajan pyynnöstä annettava tälle kirjallinen erittely, jonka perusteella voi arvioida suorituksen sisällön ja sen, miten palveluksen hinta määräytyy. Tilaaja, joka on pyytänyt erittelyä ilman aiheetonta viivytystä palveluksen tultua suoritetuksi tai tilaajan saatua siitä laskun, on velvollinen maksamaan vasta erittelyn saatuaan.

Edellisen perusteella on selvää, että kuluttajalle tulee pyydettäessä toimittaa laskutuserittely, josta selviää riittävällä tarkkuudella, mistä suoritetuista palveluista lasku koostuu. Kuka tahansa avoimesti ja rehelliseltä pohjalta toimiva elinkeinonharjoittaja tietysti laatii laskunsa siten, että nämä ovat selvitettävissä laskulta ilman erillistä erittelyä tai vaihtoehtoisesti liittää riittävän tarkan erittelyn laskujensa liitteeksi pyytämättäkin – ja veloituksetta.

Kuluttajansuojalakihan ei suinkaan ole ainoa laki, jossa määrätään laskuista. Arvonlisäverolaissa määrätään niin ikään siitä, mitä laskulla tulee olla. Arvonlisäverolain (22 luku Kirjanpito ja tositteet, 209 b §) mukaan laskulla tulee olla seuraavat tiedot:

6. myytyjen tavaroiden määrä ja luonne sekä palvelujen laajuus ja luonne;
7. tavaroiden toimituspäivä, palvelujen suorituspäivä tai ennakkomaksun maksupäivä, jos se voidaan määrittää eikä se ole sama kuin laskun antamispäivä;

Lakien asettamat raamit vaikuttavat mielestäni aika selviltä ja yksiselitteisiltä. Perusajatus on se, että asiakkaalle kerrotaan laskulla tai sen liitteessä riittävän tarkasti ja selkeästi, mistä kaikesta asiakasta laskutetaan ja myös se, milloin nämä laskutettavat palvelut on suoritettu tai esimerkiksi tavarat toimitettu. Tarkastellaanpa seuraavaksi Rakennuskonsultointi Kekin laskutuskäytäntöä. Laskuillamme on esimerkiksi rakennuskonsultoinnin osalta seuraavan kaltaisia rivejä:

Nimike	Määrä	Yks.	à-hinta	Rivi yht. ilman alv.	Rivi yht. sis. alv.
Rakennuskonsultointi tammi	31,5	h	48,00	1512,00	1859,79

Itse tulkitsen asian niin, ettei laskulla oleva rivi täytä edellä lainattujen lainkohtien asettamia vaatimuksia. Tuon laskurivin perusteella kuluttaja ei näkemykseni mukaan voi mitenkään arvioida palvelun sisältöä eikä sitä, miten palvelun hinta määräytyy. Ei sitten niin millään. Eikä tuosta pysty kyllä päättelemään palvelun suorituspäivääkään oikein millään. Näin ollen laskuun tulee liittää erittely, josta edellä mainitut asiat selviävät. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että erittelystä selviää riittävän selkeästi, mitä ja milloin toimeksisaaja on tehnyt ja kuinka paljon kuhunkin yksittäiseen tehtävään tai tehtäväkokonaisuuteen on kulunut laskutettavaa aikaa.

Lain mukaan toimeksisaajan tulee toimittaa tilaajalle erittely pyynnöstä. Ja koska laki velvoittaa toimittamaan tämän erittelyn, toimeksisaaja ei voi laskuttaa erittelystä erikseen, vaan se tulee toimittaa kustannuksitta. Tämä koskee luonnollisesti myös tilannetta, jossa erittely liitetään laskun yhteyteen pyytämättä. Tällöin kyseeseen tulee luonnollisesti myös se, ettei toimeksisaaja ylipäätään voi laskuttaa tilaajaa palvelusta, josta ei ole erikseen sovittu. Edelleen tulee huomioida myös se, että tilaaja- ja tehtäväkohtaisen työkirjanpidon pitäminen on tehtävä, joka elinkeinonharjoittajan tulee tuntiperustaisessa laskutuksessa tehdä, jotta elinkeinonharjoittaja voisi laskuttaa tilaajaa ylipäätään yhtään mistään. Jo yksin tämän perusteella laskutuserittelystä laskuttaminen on perusteetonta. Kysehän ei ole tilaajalle tehtävästä palvelusta, vaan elinkeinonharjoittajalle itselleen tehtävästä palvelusta, eikä tilaajaa luonnollisestikaan voida laskuttaa muille kuin tilaajalle tehtävistä palveluista. Ja jos elinkeinonharjoittaja ei osaa ottaa tätä asiaa huomioon hinnoittelussaan, niin siitä on ihan turha itkeä muille.

Edellä mainittujen asioiden valossa onkin mielenkiintoista, että suurimmassa osassa Rakennuskonsultointi Kekin minulle osoittamista laskuista on mukana seuraavan kaltainen laskurivi:

Nimike	Määrä	Yks.	à-hinta	Rivi yht. ilman alv.	Rivi yht. sis. alv.
Laskutuserittely	1	erä	35,00	35,00	43,05

Näissä laskuissa – lähes kaikissa – on toki mukana jonkinlainen laskutuserittely, joten sikäli asia on kunnossa. Ikävä puoli asiassa on se, ettei näistä laskutuserittelyistä nähdäkseni voida erikseen laskuttaa tilaajaa, eli tässä tapauksessa minua. Eikä varsinkaan siinä tapauksessa, että laskutuserittelyä ei edes ole laskun mukana. Puhumattakaan sitten siitä, että laskutuserittelyistä laskutettaisiin useaan kertaan – mutta näinkin on näköjään päässyt käymään. Rakennuskonsultointi Kekki on laskuttanut minua jokaisesta kuukausittaisesta laskutuserittelystä 43,05 € – muutamasta pariinkin otteeseen.

Kuva 1. Laskutuserittely tammikuu 2011.

Katsotaanpa asiaa nyt vielä hieman tarkemmin. Oheisessa kuvassa näkyy laskutuserittely tammikuulta 2011. Lyijykynällä tehdyt merkinnät laskutuserittelyssä ovat Jarmo Kekin käsialaa, eivät minun. Laskutuserittely on sinnepäin, mutta se ei kuitenkaan mielestäni ole aivan sitä, mitä laki erittelyltä edellyttää. Erittelystä on mahdotonta päätellä esimerkiksi sitä, kuinka paljon materiaalihankintaan liittyvät tehtävät ovat kokonaisuudesta. Puhumattakaan, että tuosta voisi päätellä mitään siitä, minkä vuoksi asiakasta on laskutettu Bauhausissa käynnistä. Ja tuntikirjanpitohan tuo ei otsikostaan huolimatta ole, vaan korkeintaan päiväkirjanpito. Joka tapauksessa lienee aikalailla selvää, ettei moisesta erittelystä voida erikseen laskuttaa toimeksiannon koostuessa yksinomaan palveluista. Jos erittelyssä olisi eritelty esimerkiksi yksittäisten puheluiden osuus ja se, mihin puhelut ovat liittyneet, niin tällöin erittelystä laskuttaminen voisi tulla kyseeseen. Näin ei kuitenkaan ole ja tällöinkin laskutusperusteen syntyminen vaatisi sen, että siitä on erikseen ennalta sovittu tai, että tilaaja erikseen pyytäisi niin yksityiskohtaista laskutuserittelyä.

Edellisestä päästäänkin siihen, ettei sopimuksissamme ole mitään mainintaa siitä, että laskutuserittelystä laskutettaisiin erikseen. Tässä tulee myös huomioida se, etten minä ole erikseen edes pyytänyt laskutuserittelyä. Näin ollen, jo yksin näiden sopimusseikkojen perusteella, laskutuserittelystä on laskutettu minua täysin perusteettomasti ja sopimuksenvastaisesti – kenties jopa lainvastaisesti.

Tähän laskutuserittelykysymykseen liittyy hupaisa tapahtuma 4.1.2012 käydystä ”neuvottelustamme”. Mainitsin tuolloin Jarmo Kekille, että hän on laskuttanut minulta perusteettomasti näistä laskutuserittelyistä. Tällöin Jarmo Kekki nappasi pöydällä olleen sopimuksemme, josta alkoi kiivaasti kaivelemaan sopimuskohtaa, jossa laskutuserittelyistä olisi sovittu – aivan kuin se olisi saattanut olla siellä. Ja kun sopimuskohtaa ei tietenkään löytynyt, niin hän selitti asian siten, että juuri meidän sopimuksestamme olisi kyseinen kohta jäänyt epähuomiossa pois. Niinpä niin, jäänyt pois juuri meidän sopimuksestamme. Olen toki keskustellut myös muiden elinkeinonharjoittajan asiakkaiden kanssa, mutta en ole vielä onnistunut löytämään yhtäkään, jolla laskutuserittelystä olisi sopimuksissa erikseen sovittu. Jos jollakulla on sopimus, jossa laskutuserittelystä on sovittu, niin pyydän ottamaan yhteyttä minuun. Saa minuun toki ottaa yhteyttä siinäkin tapauksessa, ettei teillä ole erikseen laskutuserittelystä sovittu ja niistä on kuitenkin laskutettu. Mutta Jarmo Kekki on siis ollut viimeistään 4.1.2012 tietoinen siitä, että hän on laskuttanut ainakin minulta laskutuserittelyt perusteettomasti. Lienee sanomattakin selvää, ettei Jarmo Kekki ole tehnyt asialle yhtään mitään.

Minä olen maksanut Rakennuskonsultointi Kekille yhteensä yhdestätoista laskutuserittelystä ja näistä on muodostunut minulle 473,55 € kokonaiskustannus. Tuossa summassa on mukana tietenkin arvonlisävero. Arvonlisäveroton summa on 385,00 €. Näin ollen Rakennuskonsultointi Kekki on saanut yksin minulta 385,00 € täysin perusteetonta tuloa. No, rakennusprojektissahan tuo on pieni kustannuserä ja sitä on helppo katsoa sormien välistä ja se hukkuu nätisti muiden, huomattavasti suurempien kuluerien joukkoon, varsinkin kun se laskutetaan pienissä erissä. Kovin moni tuskin lähtee selvittämään, onko moiselle laskutustapahtumalle perusteita, puhumattakaan siitä, että tekisi asiasta sen suurempaa numeroa. Itsekään en aluksi kiinnittänyt tuohon mitään huomiota muuten kuin siten, etten pitänyt sitä mitenkään erityisen asiallisena tai hyvän liikemiestavan mukaisena. Lähinnä pidin sitä vain osoituksena ahneudesta.

En siis todellakaan tullut selvittäneeksi sitä, missä tilanteissa laskutuserittelyistä on mahdollista laskuttaa tai ei ole. Tätä asiaa aloin selvittämään vasta siinä vaiheessa, kun aloin ylipäätään selvittämään laskutusta ja muita tapahtumia tarkemmin. En ollut koskaan tullut selvittäneeksi asiaa edes omien töideni kohdalla, koska minulla ei todellakaan ole koskaan käynyt edes mielessä, että laskuttaisin tilaajaa erittelystä erikseen.

Kuten aiemmin totesin, niin yksittäisen projektin kohdalla tuo ei ole erityisen merkittävä kuluerä, eikä se taatusti kaada yhtäkään rakennusprojektia. Mutta asia saa aivan eri merkityksen, kun se asetetaan laajempaan perspektiiviin.

Spekuloidaanpa vähän. Lienee syytä korostaa, etten viittaa vähimmissäkään määrin kehenkään todelliseen elinkeinonharjoittajaan. Kaikki seuraavaksi esitetty on täysin spekulatiivista.

Ajatellaan tilannetta, jossa jollakin elinkeinonharjoittajalla on vaikkapa kymmenen asiakasta vuonna 2011, joilta hän laskuttaa palveluista kutakin kymmenellä erillisellä laskulla. Elinkeinonharjoittaja laskuttaa jokaisella laskulla myös 43,05 € (sis. alv 23 %) perusteettoman laskutuserittelyn. Yhden asiakkaan kohdalla perusteeton laskutus olisi asiakkaan näkökulmasta 430,50 €, joka tarkoittaa sitä, että elinkeinonharjoittaja saisi täysin perusteetonta tuloa yhdeltä asiakkaalta 350,00 € vuodessa. Elinkeinonharjoittajan kymmeneltä asiakkaalta keräämä, perusteeton tulo olisi vuodessa näin ollen yhteensä 3 500,00 € ja asiakkaiden kärsimä tappio puolestaan yhteensä 4 305,00 €. Asiakkaiden tappio on tietenkin arvonlisäveron verran suurempi kuin toimeksisaajan tulo, koska asiakashan sen arvonlisäveron joutuu aina maksamaan.

Summan suuruutta voisi kenties arvioida sen perusteella, mitä tavallinen suomalainen ansaitsee kuukausittain, tai ansaitsi vuonna 2011. Suomalaisten palkansaajien kokonaisansioiden keskiarvo oli vuonna 3 109 € ja mediaani 2 774 € kuukaudessa. Suomalaisen palkansaajan olisi näin ollen pitänyt tehdä vuonna 2011 keskimäärin reilu kuukausi töitä, jotta olisi saanut ansaittua saman summan, jonka elinkeinonharjoittaja "ansaitsisi" kymmeneltä asiakkaalta perusteettomasti laskutetuilla laskutuserittelyillä. Ja jos summaa verrataan palkansaajien ansioiden mediaaniin, niin palkansaajan työmääräksi tuleekin jo puolitoista kuukautta. Siinähän se tulikin elinkeinonharjoittajan lomakuukausi tienattua näppärästi yksin laskutuserittelyillä. Kyllä helppo raha ja elämä naurattaa.

Jos elinkeinonharjoittaja laskuttaa useamman vuoden aikana vastaavalla kaavalla esimerkiksi 25 asiakasta, kymmenellä laskulla kutakin, muodostuu tästä jo 8 750,00 € perusteeton tulo ja liki 11 000 € välittömät tappiot asiakkaille. Nyt puhutaan jo aika merkittävästä summasta ja tämä asettaakin koko asian täysin eri valoon.

Elinkeinonharjoittajan tulee tietää, mistä hän laskuttaa ja mistä hän voi laskuttaa. Elinkeinonharjoittajan tulee olla selvillä siitä, voiko hän laskuttaa laskutuserittelystä vaiko ei. Tähän ei käy selitykseksi se, ettei tiennyt tai, että asia on unohtunut sopimuksesta. Elinkeinonharjoittajan kohdalla ei yksinkertaisesti vain ole sitä vaihtoehtoa, ettei hän tullut selvittäneeksi, onko jostakin palvelusta mahdollista laskuttaa. Elinkeinonharjoittajan tulee selvittää kaikki laskutukseensa liittyvät olennaiset seikat. Niiden selvittely ei missään tapauksessa ole asiakkaan vastuulla.

Tällainen tarina tällä kertaa. Ensi kerralla jotakin muuta, en tosin vielä tiedä, että mitä. Katsotaan.