Radonin torjunta - Osa 3 "Läpivientien tiivistäminen? Niitäkään mitään tiivistää tartte..."

Jatketaanpa matkaa. Edellisessä tarinassa narisin radonsuojauksista radonkermien osalta ja tällä kertaa käsittelen talomme radontiivistyksiä alapohjan läpivientien osalta. Yllättäen minulla on niidenkin osalta jonkin verran sanottavaa, nyt kun tiedän, kuinka niiden kanssa olisi säädösten ja ohjeiden mukaan pitänyt menetellä. Esitin edellisen tarinan lopussa myös arvoituksen, johon yksi lukijoista ehtikin jo vastaamaan. Siihen saa edelleenkin vastata, jos mielenkiintoa riittää. Kerron oikean vastauksen joskus lähitulevaisuudessa, luultavasti siinä vaiheessa, kun olemme saaneet itse ammattilaisen vastaukset erinäisiin asioihin – jos niitä nyt koskaan saadaan.

Kuva 1. Betonilaatan läpivientien tiivistäminen.

Mutta lähdetään tämän kertaisessa tarinassa liikkeelle siitä, miten betonilaatan läpiviennit tulisi RT-korttien mukaan tiivistää. Oheisessa kuvassa 1 näkyy RT-korttien mukaiset läpivientien tiivistysratkaisut. Ohjeiden mukaan kaikki läpiviennit tulee tiivistää reunoilta ja tämän lisäksi kaikki suojaputket myös sisäpuolelta. Ohje koskee todellakin kaikkia betonilaatan läpivientejä, eikä sen ymmärtämisessä pitäisi olla mitään vaikeuksia. Hämmästyttävää kyllä, jopa joillakin ammattilaisilla tuntuu olevan hyvinkin suuria vaikeuksia käsittää näitä ohjeita ja ylipäätään sitä, että läpiviennit tulee tiivistää.

Tässä vaiheessa voisi olla ihan hyvä hetki palauttaa mieliin aiemmin lainaamani yksiselitteinen ohje Suomen rakentamismääräyskokoelman osasta B3 Pohjarakenteet (2004):

”Läpivientien tiivistäminen on erittäin tärkeätä kaikissa rakenneratkaisuissa.”

Voiko asiaa tuon selvemmin enää sanoa? Joka tapauksessa RT-korttien ohjeet ovat varsin yksinkertaiset ja näiden perusteella tiivistämisessä ei ammattilaisilla pitäisi olla suurempia ongelmia – eikä kyllä sen enempää amatööreilläkään. RT-kortin ohjeiden ja menetelmien lisäksi muun muassa Uponorilla on tarjolla myös oma, helpommin toteutettavissa oleva, tiivistysratkaisunsa betonilaatan läpivientien tiivistämiseen ja tästä simppelistä tiivistysratkaisusta löytyy esittelyä ja ohjeistusta jo aiemmin mainitsemastani Uponorin radonjärjestelmän suunnittelu- ja asennusohjeesta.

Edellisten perusteella on selvää, että betonilaatan läpiviennit tulee tiivistää kaikkialla. Ohjeet koskevat myös teknistä tilaa siinä missä varsinaisia asuintilojakin. Tämä selviää muun muassa STUK:n täydentävistä ohjeista (kohta 8) ja julkaisusta Asuntojen radonkorjaaminen, jossa asiasta mainitaan seuraavasti:

"Läpivientien ja laatan saumojen tiivistäminen tulee toteuttaa kaikkialla rakennuksessa. Tiivistämistöiden laiminlyönti esim. teknisessä tilassa tai varastotiloissa saattaa johtaa merkittävään radonpitoisuuden kasvuun asuintiloissa."

Joku voi tietysti ajatella, ettei eri instanssien antamat ohjeet ole velvoittavia, ja ehkä näin onkin. Mutta rakennusluvassa erikseen annettu määräys on taatusti velvoittava ja meidän rakennusluvassammehan oli määrätty seuraavasti:

"Rakennuksen alapohjarakenteet tulee toteuttaa siten, että maaperässä esiintyvä radon ei pääse tunkeutumaan rakennuksen sisätiloihin.”

Rakennusluvan määräyksessä ei tehdä mitään eroa asuin- ja aputilojen välillä, vaan siinä sanotaan yksiselitteisesti, että toteutus tulee tehdä niin, ettei radon pääse tunkeutumaan sisätiloihin. Sisätiloja ovat käsittääkseni kaikki ulkoseinien rajaamat tilat.

Meillä tekninen tila on likipitäen keskellä taloa ja se rajoittuu muihin asuintiloihin. Näin ollen on täysin selvää, että läpiviennit tulee tiivistää myös teknisessä tilassa aivan kuten muuallakin talossa. Ja rakennusalan ammattilaisille tämän tulisi olla sanomattakin selvää. Jostakin kumman syystä näin ei kuitenkaan ole.

Kuva 2. Läpivientejä teknisessä tilassa.

Oheisessa kuvakollaasissa on muutama kuva teknisestä tilastamme ja siellä olevista betonilaatan läpivienneistä. En ole rakennusalan ammattilainen, kuten olen jo useaan otteeseen aiemmin todennut, mutta, minusta vaikuttaa vahvasti siltä, ettei teknisen tilamme läpivienneistä ole tiivistetty ensimmäistäkään. Ei ainakaan edellä esitettyjen ohjeiden mukaisesti. Eikä teknisessä tilassa näytä suojaputkiakaan tiivistetyn lainkaan sisäpuolelta. Nuo villat suojaputkien sisällä eivät todellakaan ole radontiivistyksiä, vaan ne on ainoastaan tuupattu suojaputkiin estämään pahimmat ilmavuodot. Muistaakseni nuo tuupattiin suojaputkiin lämpövuotojen vuoksi järjestetyn katselmuksen yhteydessä. En tosin ole aivan varma tästä.

Näiden kuvien perusteella väittäisin, ettei radontiivistyksiä ole teknisessä tilassa tehty asianmukaisesti – itse asiassa siis lainkaan. Ja jos niitä ei ole tehty teknisessä tilassa asianmukaisesti, niin tuskinpa niitä on tehty muuallakaan. Aivan toinen kysymys onkin sitten se, että miten helvetissä nuo saa enää tiivistettyä asianmukaisesti, tai edes sinnepäin.

Kuva 3. Mittari teknisessä
tilassa.

Yksi mielenkiintoinen seikka teknisen tilan kohdalla on se, ettei teknisessä tilassa ole sen enempää tulo- tai poistoilmaventtiiliäkään. Tämä taas tarkoittaa tällaisen liki täydellisen idiootin pähkäilemänä sitä, ettei tekniseen tilaan alapohjasta tunkeutuva radon voi poistua muualle kuin ympäröiviin tiloihin. Ja sitä radoniahan teknisessä tilassa näyttäisi mittausteni perusteella riittävän. Mittausten perusteella teknisessä tilassa radonpitoisuus on reilusti yli sallitun 200 Bq/m³, ja jopa sen vanhojen rakennusten sallitun raja-arvon 400 Bq/m³. Pidemmän aikavälin mittauksen radonpitoisuus oli 533 Bq/m³, joka on noin 166 % yli sallitun raja-arvon.

Oheisessa kuvassa 3 näkyy mittaustulos viimeisen puolentoista viikon ajalta. Kuten kuvasta varmasti riittävän selvästi näkyy, niin radonpitoisuus on teknisessä tilassamme mittarini mukaan 19,1 pCi/L, joka becquerelleiksi muunnettuna on vaatimattomat 707 Bq/m³. Tämä taas ylittää sallitun raja-arvon 253 %:lla. Mittaustuloksen kohdalla täytyy huomioida se, että lukema on mittausjakson keskiarvo, eikä suinkaan juuri sen hetkinen radonpitoisuus. Yksin jo tuon perustella lienee täysin selvää, että meillä on ihan snadi ongelma radonin suhteen. Vaihteeksi olisi kyllä kiva löytää jokin asia, jossa ei olisi ongelmaa.

Kuva 4. Putkien läpivientejä.

Katsotaanpa seuraavaksi läpivientejä muiden tilojen osalta, tai no, keittiön osalta. Oheisessa kuvassa 4 on keittiön vesipisteen käyttövesiputkia ja viemäriputki. Tilanne on tismalleen sama myös muiden tilojen käyttövesi- ja viemäriputkien (ja muidenkin läpivientien) kohdalla.

Jos läpiviennit tiivistetään RT-korttien ohjeiden mukaan, niin silloinhan putkien ympärillä oleva saumanauha, irrotuskaista tai mitä nyt sitten onkaan käytetty, olisi nähtävissä valun jälkeen putkien ympärillä, eikö vain? En tiedä teistä, mutta itse en pysty erottamaan oheisesta kuvasta yhdenkään putken, tai putkiryppään, ympärillä minkäänlaista saumanauhaa tai vastaavaa. Tekisipä mieleni väittää, ettei putkien tiivistyksistä ole huolehdittu millään tavoin ennen betonilaatan valua. Tokihan läpiviennit saadaan tiivistettyä jotenkuten valun jälkeenkin, mutta ei siinä kyllä ole järjen hiventäkään. Paljon helpommalla, vähemmällä vaivalla ja pienemmillä kustannuksilla hommasta selviää, kun tiivistyksiin varaudutaan ennen valua.

Vastaavan työnjohtajan tarkastuksiin kuuluu radonsuojausten tarkastus ja tässä vaiheessa ei kai kenelläkään ole enää epäselvää, että näihin suojauksiin kuuluvat perusmuurin ja alapohjan liittymien sekä kaikkien alapohjan läpivientien tiivistäminen. Näin ollen nämä tulee myös tarkastaa kaikilta osin ja asianmukaisessa työvaiheessa. Aivan kuten määräyksissä (Suomen rakentamismääräyskokoelma, osa A1 Rakentamisen valvonta ja tekninen tarkastus, 4.4 Työnjohtajan tehtävät ja vastuu, kohta 4) sanotaan:

"luvassa määrätyt katselmukset pyydetään riittävän ajoissa ja suoritetaan aloituskokouksessa tai muutoin määrätyt tarkastukset ja toimenpiteet asianmukaisissa työvaiheissa"

En edelleenkään ole rakennusalan ammattilainen, mutta tohdin silti väittää, ettei asianmukainen työvaihe läpivientien tiivistysten tarkastukselle ole enää esimerkiksi lattialautojen, lattialaattojen ja kalusteiden asennusten jälkeen. Kummasti jollakulla kuitenkin tuntuu tällainen harhakäsitys olevan.

Mutta jatketaan asiasta tarinan seuraavassa osassa, jossa käsittelen entisen vastaavan työnjohtajamme Jarmo Kekin radonsuojausten tarkastuksiin liittyviä ratkiriemukkaita merkintöjä rakennustyön tarkastusasiakirjan liitemateriaaleissa.

Käsittelen sitten sen jälkeen mahdollisesti radonputkitusta, joka onkin sitten taas sellainen saatanan farssi, että oksat pois.