Lämmöneristys - Osa 7 "Puhallusvillatyökortti vai villatyökorttipuhallus"

Tällä kertaa paneudun tarkemmin puhallusvilla-asennukseen urakoitsijan toimien osalta. Olen jo ensimmäisessä puhallusvilla-asennusta käsittelevässä kirjoituksessa esitellyt puhallusvillatyökortin, jonka urakoitsija täyttää asennustyön yhteydessä ja vahvistaa allekirjoituksellaan. Puhallusvillatyökortti on käsittääkseni dokumentti, jonka tulisi antaa totuudenmukainen kuva puhallusvillan asennuksesta. Toisin sanoen, siinä esitettyjen asioiden tulisi olla oikein ja vastata todellisuutta. Meidän tapauksessamme asia ei valitettavasti ole näin ja tästä syystä katson tarpeelliseksi käsitellä työkorttia ja sen tietoja hieman lisää ja tarkemmin.

Puhallusvillan asennuksesta on vastannut Keski-Suomen Puhallusvilla Ky ja asennus on suoritettu 19.8.2011. Keski-Suomen Puhallusvilla Ky on Isoverin valtuuttama sopimusurakoitsija ja kuten Isover asian ilmaisee:

”Puhallus suoritetaan aina ISOVERin valtuutetun sopimusurakoitsijan toimesta, millä taataan luotettava ja laadukas lopputulos.”

Omien kokemustemme perusteella tohdin olla hyvinkin painokkaasti eri mieltä Isoverin kanssa edellisestä. Mutta tästä jokainen voi muodostaa ihan oman mielipiteensä. Joka tapauksessa kyseinen yritys on ollut toiminnassa jo vuodesta 1995, eli mistään tuoreesta ja kokemattomasta yrityksestä ja urakoitsijasta ei missään nimessä ole kysymys.

Puhallusvillatyökortti

Puhallusvillan asennuksen yhteydessä puhallusvillaurakoitsijan täyttämä työkortti näkyy jälleen oheisessa kuvassa. Ensimmäisenä voidaan tutkia sitä, mitä työkortin mukaan meille on tilattu ja sovittu asennettavaksi. Tuote-kohdassa lukee selvästi, että meille on tilattu 600 mm KV-041 puhallusvillaa ja puhallettava määrä on kortin mukaan 55 m³. Tähän saakka kaikki on selvää. Paitsi siinä mielessä, että korttiin merkitty puhallettava, eli tilattu määrä on auttamatta liian vähän. Koko episodi on siis lähtenyt vikasuuntaan jo tilauksen yhteydessä.

Seuraavassa kohdassa puhallusvillaurakoitsija on merkinnyt tarkemmin sen, mitä puhallusvillatuotetta taloomme on puhallettu. Jostakin kumman syystä urakoitsija on päätynyt puhaltamaan taloomme kahta eri puhallusvillatuotetta, joista toisen lämmönjohtavuus on huomattavasti suurempi kuin tilatun KV-041 puhallusvillan. Eristeiden kohdallahan tämä tarkoittaa sitä, että mitä suurempi lämmönjohtavuus, niin sitä huonompi eriste. Työkortin mukaan urakoitsija on puhaltanut taloomme tilattua KV-041 villaa ainoastaan 16 m³ ja heikompilaatuista KV-050 villaa 39 m³, joka on noin 70 % kokonaismäärästä. Voiko urakoitsija oikeasti tehdä näin? Tästä herää myös se kysymys, että onko urakoitsija toiminut ns. ”omin päin” vai onko tähän saatu peräti ohjeistusta tai lupa joltakin muulta taholta?

Jos aiemmin esittämäni laskelmat taloomme tarvittavasta puhallusvillan määrästä ovat edes suunnilleen oikein, niin meille olisi tarvittu karkeasti noin 70 m³ puhallusvillaa. Kerroin aiemmassa kirjoituksessani, että Isoverilta olisi kuulemma saatu selvitys, jonka mukaan työkortissa olisi virhe puhallettujen kuutioiden määrässä. Tämä nostaa esiin kysymyksen siitä, että koskiko tämä mainittu virhe mahdollisesti KV-041 tuotetta, jota todellisuudessa olisikin puhallettu meille korttiin merkityn 16 m³ sijaan noin 31 m³, eli urakoitsija olisi puhaltanut kaksinkertaisen määrän KV-041 villaa korttiin merkitsemänsä määrän sijaan. Tuskinpa vain, ei ammattilainen tee noin suurta virhettä. Varsinkaan kun omat tienestit riippuvat käsittääkseni aika pitkälti siitä, kuinka paljon villaa tulee puhalletuksi. Vai koskiko virhe KV-050 tuotetta, jota olisikin todellisuudessa puhallettu noin 54 m³, eli noin 15 m³ enemmän kuin korttiin on merkitty. Tuskinpa niinkään. Mutta ehkä virhe koskikin molempia tuotteita, eli kumpaakin olisi puhallettu todellisuudessa enemmän kuin korttiin on merkitty? Onhan se toki mahdollista, mutta ei, ei se kuulosta oikein todennäköiseltä. Joka tapauksessa väittäisin jo yksin näiden merkintöjen perusteella, ettei kysymyksessä todellakaan ole mikään määrän laskentavirhe puhumattakaan merkintävirheestä. Ja kun meillä on sitä muutakin aineistoa todellisuudessa puhalletusta määrästä.

Mennäänpä eteenpäin. Työkortin kohdassa TYÖN SUORITUS nähdään urakoitsijan tekemät merkinnät itse työn suorituksesta. Tässä kohdassa nähdään urakoitsijan mittaama eristysala, suunniteltu paksuus, puhalletut kuutiot, käytetyn materiaalin määrä kiloina sekä puhallustiheys kiloina per kuutio.

Mitatusta eristysalasta kirjoitinkin jo aiemmin ja totesin siinä yhteydessä, että urakoitsijan laskema ala eroaa todellisesta alasta noin 28 m², eli todellisuudessa ala on noin 30 % suurempi kuin mitä urakoitsija on mitannut. Mitattu eristysala koostuu talon kahdesta eri osasta, joten onko mittausvirhe sattunut noin 15 m² kokoisen yksikerroksien osan pinta-alan vai noin 105 m² kokoisen kaksikerroksisen osan pinta-alan kohdalla? Vai onko urakoitsija onnistunut mittaamaan molempien osien alat täysin pieleen? Ja tässähän ei ole kyse senttien, vaan useiden metrien mittausvirheestä. Ja kun kortissa lukee selvästi, että mitattu eristysala, niin se tarkoittaa sitä, että ala todellakin mitataan, eikä suinkaan arvioida. Ei, amatöörikään ei tee suorakaiteen muotoisten tilojen kohdalla moisia mittausvirheitä saati sitten vuosikausia näitä töitä tehnyt urakoitsija, jolla epäilemättä on käytössään esimerkiksi lasermitta, josta pinta-alan saa parilla napinpainalluksella. Ja jos ei ole, niin suosittelen lämpimästi moisen hankkimista virheiden välttämiseksi jatkossa. Joka tapauksessa on hieman turhan hyvä sattuma, että väärin mitattu ala täsmää tilattuun puhallusvillan kuutiomäärään, sovittuun kerrosvahvuuteen, käytetyn materiaalin määrään ja puhallustiheyteen.

Suunnitelluksi paksuudeksi urakoitsija on onnistunut merkitsemään ihan oikein 600 mm. Tällä ei tosin ole mitään tekemistä sen todellisen kerrosvahvuuden kanssa.

Puhallettujen kuutioiden kohdalle urakoitsija on merkinnyt nätisti tilauksen mukaisen 55 m³, joka pitää minun näkemykseni mukaan paikkansa. Vaikkakin se on auttamatta liian vähän maksamaani määrään nähden.

Seuraavaan kohtaan urakoitsija on merkinnyt käytetyksi materiaalin määräksi 1215 kg, joka täsmää puhalletun villan kuutiomäärään ja seuraavan kohdan 22,1 kg/m³ puhallustiheyteen. No, täsmää ja täsmää. KV-041(_L15) tuotteen puhallustiheys on löytämieni asiakirjojen mukaan nimenomaan tuo 22 kg/m³, joskin KV-041F_A2 villan puhallustiheys vaikuttaisi olevan peräti 24 kg/m³. Ota näistä nyt sitten selvää, että mikä sen puhallustiheyden pitäisi olla. Mutta, KV-050 tuotteen tyyppihyväksyntäpäätöksen mukaan nimellisen kuivatiheyden tulisi olla 23 kg/m³ ja ilmeisesti tätä tuotetta meillä oli noin 70 % kokonaismäärästä. Tämän perusteella vaikuttaisi siltä, että sen lisäksi, että meille on puhallettu villaa liian vähän, niin sitäkään vähää ei ole puhallettu riittävän tiheään. No, tämä ei ole se varsinainen pihvi eikä ongelmakaan tässä asiassa vaikka puhallustiheys itsessään onkin eristyksen kannalta yksi olennaisimmista asioista.

Mutta, katsotaanpa tässä vaiheessa näitä tähän mennessä käsiteltyjä urakoitsijan työkorttiin tekemiä merkintöjä ja mietitään hieman, minkälaisia johtopäätöksiä näiden perusteella voisi vetää. Nythän näyttää siltä, että kaikki työkorttiin merkityt tiedot täsmäävät keskenään jotakuinkin täydellisesti.

Tämän kaiken perusteella väittäisin, ettei puhallusvillaa todellisuudessa ole puhallettu enempää kuin mitä työkorttiin on merkitty. Jos puhallusvillaa olisi puhallettu enemmän kuin työkorttiin on merkitty, niin tällöin muissa korttiin merkityissä tiedoissa pitäisi mielestäni olla ristiriitoja puhallettuihin kuutioihin nähden, mutta kun niitä ei vaan ole. Puhallettujen kuutioiden määrähän muodostuu yksinkertaisesta yhtälöstä:

Kerrosvahvuus x eristysala = puhalletut kuutiot

Jos puhalletuissa kuutioissa olisi virhe, niin silloin myös eristysalan tulisi olla jotakin muuta kuin mitä työkorttiin on merkitty. Kuutiomäärä kun on kerrosvahvuuden ja eristysalan tulo, eikä siinä näin ollen voi olla virhettä missään muussa tapauksessa kuin siinä, että toisessa tai kummassakin tulontekijässä on virhe. Ja kerrosvahvuudessahan virhe ei voi olla, se kun ei voi olla mitään muuta kuin se, mitä on sovittu, eli 600 mm. Siinä oleva virhe olisi liian ilmiselvä – myös niille, jotka eivät tiedä todellista eristettävää alaa.

Mutta meidän tapauksessamme yhtälö on seuraava:

600 mm x 92 m² ≈ 55 m³

Puhallustiheys saadaan puolestaan yhtälöstä:

Käytetty materiaalia / puhalletut kuutiot = puhallustiheys

Jos puhalletuissa kuutioissa olisi virhe, niin asianmukaiseen puhallustiheyteen (22 kg/m³) pääseminen edellyttäisi, että työkortissa olisi myös käytetyn materiaalin kohdalla virhe, joka kompensoisi kuutiomäärän virheen. Muussa tapauksessa puhallustiheys olisi jotakin ihan muuta, kuin mitä sen pitäisi olla. Meidän tapauksessamme yhtälö ja tulos on kuitenkin:

1215 kg / 55 m³ ≈ 22,1 kg/m³

Ja yhtälön tulos vastaa sitä, mitä asianmukaisen puhalluksen tuloksen pitäisikin olla. Mutta jos urakoitsija olisi laskenut käytetyn materiaalin määrän oikein, niin käytetty määrä olisi luokkaa 1560 kg. Tällä arvolla yhtälöksi ja tulokseksi muodostuisi:

1560 kg / 55 m³ ≈ 28,3 kg/m³

Ja tämä tulos on kaukana siitä, mitä sen pitäisi olla ja tässä tilanteessa urakoitsija olisi varmasti huomannut, että jossakin mättää pahasti. Jos taas käytetyn materiaalin määrä on työkortissa oikein ja ainoastaan kuutiomäärässä olisi virhe, eli todellisuudessa taloomme olisi puhallettu oikea määrä noin 70 m³:

1215 kg / 70 m³ ≈ 17,3 kg/m³

Tässäkin tapauksessa oltaisiin todella kaukana asianmukaisesta puhallustiheydestä, eikä urakoitsija voisi olla huomaamatta, että jokin on pahasti pielessä.

Mutta nämä pyörittelyt kertovat sen, että työkortissa täytyisi olla virhe niin kuutiomäärän (eli eristysalan) kuin käytetyn materiaalin määränkin kohdalla, jotta tämä hämärä selitys kuutiomäärän virheestä pitäisi paikkansa. No, tämä jo yksinään kertoo sen, ettei selitys voi pitää paikkaansa.

Pähkäilläänpä lisää. Käytetty materiaali määräytyy sen mukaan kuinka monta pakettia i.e. kiloa villaa on kulunut, joten toisen virheen olisi pitänyt tapahtua tässä, jos virhe olisi puhalletun villan kuutiomäärässä. Eli urakoitsija olisi laskenut kulutetun villan määrän väärin ja meidän tapauksessamme se tarkoittaa suunnilleen sitä, että urakoitsija olisi laskenut kuluneeksi määräksi 3,5 pakettia todellisen 4,5 paketin sijaan ja kun yksi paketti painaa käsittääkseni noin 345 kg, niin ero ei ole ihan pieni.

Näistä pähkäilyistä päästäänkin sitten yhteen mielenkiintoiseen yksityiskohtaan, jota täytyy vähän pureskella.

Miten on mahdollista, että kahdessa muuttuvassa tekijässä on selkeitä useiden neliömetrien ja satojen kilojen mittausvirheitä ja siitä huolimatta kaikki tulokset täsmäävät? Ihan oikeasti, kuinka suuri todennäköisyys on sille, että urakoitsija mittaa eristettävän alan (ja tämän myötä myös kuutiomäärän) ja käytetyn materiaalin määrän täydellisen väärin ja siitä huolimatta kummankin olennaisen yhtälön tulokset vaikuttavat täysin asianmukaisilta? Puhumattakaan siitä, että ne täsmäävät täydellisesti tilattuun määrään. Miten kummassa ne virheet sattuivatkin juuri siten, että työkortilla kaikki näyttää olevan kunnossa.

Laitan tähän muutaman esimerkin demonstroimaan asiaa:

Puhalletut kuutiot									Puhallustiheys
92	m²	x	600	mm	≈	55	m³		1215	kg	/	55	m³	≈	22,0	kg/m³
82	m²	x	600	mm	≈	49	m³		1215	kg	/	49	m³	≈	24,7	kg/m³
102	m²	x	600	mm	≈	61	m³		1215	kg	/	61	m³	≈	19,9	kg/m³
92	m²	x	600	mm	≈	55	m³		1115	kg	/	55	m³	≈	20,2	kg/m³
92	m²	x	600	mm	≈	55	m³		1315	kg	/	55	m³	≈	23,8	kg/m³

Sanoisin, että täytyy käydä todella hyvä tuuri, että mittausvirheet sattuvat juuri niin, että kaikki näyttää työkortin perusteella olevan kunnossa. Siis todella hyvä tuuri. Toivottavasti urakoitsijalla oli lotto vetämässä.

Mutta laittakaapa itse nuo yhtälöt vaikka Exceliin ja kokeilkaa eri eristysaloilla ja kulutetuilla kilomäärillä kuinka helppoa on saada puhallustiheys täsmälleen kohdalleen (22 kg/m³). Sen jälkeen voidaankin sitten miettiä sitä, onko se ihan sattumaa, että työkortilla kaikki täsmäävät, vai mistä voisi olla kysymys?

Ainoa todellinen virhe työkortissa on eristysalan kohdalla, tämä lienee jo selvää. Hämmästyttävää siinä on se, miten hyvä, tai paremminkin huono tuuri mittausvirheen kohdalla onkaan käynyt, kun se sopii kaikkiin muihin tietoihin täydellisesti ja kaikki näyttää olevan sen vuoksi kunnossa, vaikka näin ei todellisuudessa olekaan. Ajatelkaapa, vähänkään paremmalla tuurilla (erisuuruisella mittausvirheellä) urakoitsija olisi heti havainnut, ettei puhallus ole mennyt ihan nappiin ja virheet olisi saatu korjattua siltä seisomalta. Niinpä niin.

Ikävä sanoa, mutta valitettavasti minusta näyttää ihan siltä, että korttiin merkitty eristysala olisi ikään kuin valittu siten, että se sopii muihin tietoihin täydellisesti ja puhallusvillan asennus vaikuttaa näin täysin asianmukaiselta. Siis vaikuttaa asianmukaiselta paperilla ja niille osapuolille, joille työkortti on toimitettu ja joille näillä tiedoilla on merkitystä – pois lukien tietysti minut. Mutta minullehan tätä korttia ei ole koskaan ollutkaan tarkoitus toimittaa. Puhallusvilla-asennus vaikuttaa siis työkortin perusteella täysin asianmukaiselta, jos lukijalla ei satu olemaan tiedossaan talon eristettävän alan todellinen koko ja sehän on ainoa asia, jota esimerkiksi Isoverilla ei voida tietää, eikä heillä ole edes mitään mahdollisuutta sitä mistään tarkistakaan. Muiden tietojen kohdalla olevat virheet puolestaan paljastuisivat puhallusvilla-asennuksista vähänkään tietävälle oitis, ja viimeistään jo laskutusvaiheessa.

Mutta, sen enempää urakoitsija kuin puhallusvillan minulle myynyt Jarmo Kekkikään eivät ole toimittaneet työkorttia minulle. Ei, vaikka kaiken järjen mukaan se olisi pitänyt toimittaa nimenomaan minulle, koska meidän taloommehan puhallusvilla on asennettu ja minähän sen olen loppujen lopuksi myös maksanut. Miksi korttia ei ole toimitettu minulle? Voisiko syy olla tuo pieni ”virhe” eristettävässä alassa?

Miksi Jarmo Kekki ei suostunut kertomaan, kuka puhallusvillan on asentanut? Miksi Jarmo Kekki ei kiinnittänyt mitään huomiota kortin virheisiin? Miksi Jarmo Kekki on tilannut puhallusvillaa ainoastaan 55 m³ ja miksi kortin mukaan taloon on puhallettu juuri sen verran, vaikka kaikki osapuolet tietävät sen olevan auttamatta liian vähän? No, ne osapuolet, joilla on ollut jokin käsitys eristysalan todellisesta koosta.

Tämän turhanpäiväisen ja aivan liian pitkän kirjoituksen pointti taisi olla lähinnä siinä, ettei tuo aiemmin mainitsemani Isoverilta väitetysti saatu selvitys voi oikein pitää paikkaansa edes teoriassa. Mutta tämä oli nyt hieman turhaa asian pyörittelyä, koska mehän tiedämme, mikä se todellisuus puhallusvilla-asennuksen osalta on ollut. Mutta kyllä tälläkin kirjoituksella on oma tarkoituksensa.

Mutta yksi kysymys on vielä kysymättä. Kuka tästä on hyötynyt? Urakoitsijan palkkio määräytyy suurelta osin puhallettujen kuutioiden eli käytetyn villan määrän mukaan, joten urakoitsija ei nähdäkseni ole hyötynyt yhtään mitään ainakaan suoraan – eikä kyllä hävinnytkään. Isoverin kohdalla on ihan sama juttu. Näin lienee myös Rautia Riihimäen kohdalla. Minä en taatusti ole hyötynyt yhtään mitään. Päinvastoin, minä olen tässä se tappioita kärsinyt osapuoli. Minähän olen maksanut Jarmo Kekille siitä, että taloomme toimitetaan puhallusvillaa 600 mm kerrosvahvuudella ja Jarmo Kekki on varmasti osannut laskea tämän kustannuksen katteineen hankintasopimukseen oikein. Niin, kuka tästä on hyötynyt?

Seuraavassa kirjoituksessa tarinoin edelleen tästä puhallusvillatyökortista, kaikkia sen virheitä ja omituisuuksia kun ei ole vielä käyty läpi. Seuraavassa osassa ääneen päässee myös itse puhallusvillaurakoitsija minulle antamansa vastineen muodossa.

PS. Oman talon puhallusvillatyökortin saa Isoverin asiakaspalvelusta, jos sitä ei jostain syystä ole talon papereiden joukossa.