Lämmöneristys - Osa 8 "Rasti ruutuun, villat sisään ja nimi alle"

Edellisessä kirjoituksessani tarinoin puhallusvillatyökortista varsinaisen puhallustyön osalta ja jatkan samasta aiheesta ainakin vielä tämän kirjoituksen verran. Puhallusvillatyökortissa on edellisessä tarinassa esittelemieni virheiden lisäksi muitakin virheitä ja kaikkien näiden virheiden vuoksi puhallusvillatyökorttimme on käytännössä täysin arvoton lappu. Näinhän ei tietenkään saisi olla, mutta näin se nyt vain on. Katsotaanpa seuraavaksi, mitä muita virheitä tässä meidän lapussamme on.

Kuva 1. Puhallusvillatyökortti.

Työkortti näkyy jälleen ohessa. Seuraava käsiteltävä kokonaisuus on kortin kohta VALMISTELEVAT TOIMENPITEET. Tässä on neljä kohtaa, jotka urakoitsijan tulee käydä läpi ja varmistaa, että ne ovat kunnossa. Ja jos asiat ovat kunnossa, niin urakoitsija merkitsee rastin kyseisen kohdan ruutuun. Sen verran helppo ja yksinkertainen homma, ettei siinä uskoisi juurikaan tulevan virheitä. Niin, ei uskoisi.

Hypätäänpä tuo ensimmäinen kohta yli tässä vaiheessa ja tarkastellaan kohtaa Kulkusillat kunnossa. Urakoitsija on merkinnyt työkorttiin, että kulkusillat ovat kunnossa. Selvä homma. Paitsi, että aiemmassa kirjoituksessani mainitsin näistä kulkusilloista jotakin. Mitäköhän hemmettiä se oli? Ai niin, niitä kulkusiltoja ei ollut silloin kun uusi vastaava työnjohtajamme kävi ullakolla tarkastamassa myrskyvaurioita ja kulkusillat piti tuolloin rakentaa, jotta havaitut virheet saatiin korjattua. Mitä ihmettä, mitenkäs tämä on mahdollista, urakoitsijan merkinnän mukaan kulkusillat ovat olleet puhallusvillan asennuksen aikaan ihan kunnossa ja myöhemmin niitä ei sitten ole lainkaan? Ehkä urakoitsija on ymmärtänyt tarkastuslistan kohdan ja ohjeistuksen väärin, koska joskushan nämä saattavat olla enemmän tai vähemmän tulkinnanvaraisia. Isoverin tarkastuslistassa mainitaan kulkusilloista:

”Kulkusillat asennusta ja myöhempää liikkumista varten ovat kunnossa.”

Ei, kyllä tuon pitäisi olla sen verran yksinkertainen ja yksiselitteinen, ettei ammattilainen voi sitä ymmärtää väärin. Näin ollen minä tohdin väittää, ettei urakoitsijan merkintä pidä paikkaansa. Olen nimittäin aika varma siitä, ettei meillä ole ollut tuolloin kulkusiltoja, jotka olisivat mahdollistaneet puhallusvillan asennuksen jälkeisen liikkumisen ullakolla. Enkä usko, että niitä olisi kukaan ullakolta myöhemmin käynyt purkamassa tai varastamassakaan. On tämä hassua.

Seuraavassa kohdassa urakoitsija on merkinnyt, että Tuulenohjaimet ovat kuten pitääkin. Tämä pitäneekin paikkansa, koska tuulenohjainten kohdalla emme ole havainneet virheitä. Hienoa.

Seuraava kohta on Putkieristys ja urakoitsija on merkinnyt rastin ruutuun ja näin todennut putkieristysten olevan täysin kunnossa. Isoverin tarkastuslistassa sanotaan aiheesta seuraavasti:

”Kaikki LVIS-asennukset ovat valmiit. Huolehdi, että putkien ja kanavien vaaka- ja pystyvedot on eristetty ympäriinsä erikseen (myös puhallusvillan sisään jäävät).”

Kuva 2. Liesituulettimen kanava.

Kuinkas tämä oikein meneekään? Urakoitsijan mukaan kaikki on kanavien ja putkien eristystenkin osalta ollut täysin kunnossa. Uuden vastaavan työnjohtajamme suorittamassa tarkastuksessa havaittiin myöhemmin, ettei näin todellakaan ole ollut. Liesituulettimen kanavahan oli kokonaan eristämättä, eikä tämä ei ole voinut jäädä urakoitsijalta huomaamatta, ei sitten niin mitenkään. Laitan oheen vielä aiemmin esittämäni kuvan, josta näkyy selvästi liesituulettimen kanavan eristystilanne puhallusvillan asentamisen jälkeen. Tohdin jälleen väittää, ettei urakoitsijan merkintä pidä paikkaansa.

Seuraavaksi voidaankin sitten tarkastella aiemmin ylihyppäämääni kohtaa tarkastuslistan mukaisesti. Tarkastuslista löytyy muun muassa Isoverin dokumentista Eristämisen taskutieto sivulta 20. Tarkastuslista on kokonaisuudessaan seuraava:

1. Harvalaudoitus ja höyrynsulku.
2. Höyrynsulun tiiviys erityisesti seinien ja katon liittymäkohdissa ja läpivientien juurikohdissa.
3. Reuna-alueille on asennettu ISOVER tuulenohjaimet, jotka estävät tuulen vaikutuksen eristekerrokseen. Tuulenohjainten tarpeellisuus tulee tarkastella erikseen, mikäli tuulensuojalevy tulee 300 mm puhallusvillan pinnan yläpuolelle. Alueet, joihin puhaltaja ei pääse, tulee olla etukäteen eristettyjä.
4. Kaikki LVIS-asennukset ovat valmiit. Huolehdi, että putkien ja kanavien vaaka- ja pystyvedot on eristetty ympäriinsä erikseen (myös puhallusvillan sisään jäävät).
5. Hormien juureen asennetaan 100 mm:n UPWM 4.0 Alu1 verkkomattoa tai UPS 2.0 N-levyä, joka ulottuu vähintäänkin 100 mm tulevan puhallusvillan yläpuolelle.
6. Rakennuksen päädyt ovat valmiita tai muuten suojatut tuulelta. Sisäpuolisen yläpohjaluukun ympärillä on riittävän korkea kehys.
7. Kulkusillat asennusta ja myöhempää liikkumista varten ovat kunnossa.
8. Yläpohjan valaisemiseen on saatavilla valovirtaa.
9. Yläpohja on puhdistettu rakennusjätteistä.
10. Jos kyseessä on talopaketti, tarkista myyjältä sisältyykö tilaukseen esim. autotallin yläpohjan lämmöneristys. Mikäli tilaus ei sisällä em. lämmöneristeitä, tilaa ne suoraan kauppiaaltasi. 
11. Puhallus on varmistettava kaksi päivää ennen työn suoritusta. Tarkempi ajankohta sovittava puhallusurakoitsijan kanssa.
12. Ei pystyrakennepuhallusta.

Urakoitsija on merkinnyt työkorttiin käyneensä tarkastuslistan läpi kokonaisuudessaan ja on merkinnyt työkorttiin, että kaikki tarkastuslistassa olevat tarkastettavat kohdat ovat kunnossa. Tarkastuslistan kohdista ehdinkin jo käsittelemään kohdat 4 ja 7, jotka eivät todellakaan ole ollut kunnossa, vaikka urakoitsija oli näin korttiin ihan erikseen merkinnyt. Seuraava mielenkiintoinen asia listassa on kohta 5, jossa mainitaan hormin paloeristyksestä. Mehän tiedämme, ettei meillä ollut paloeristystä hormin juuressa lainkaan, eikä tämäkään missään tapauksessa ole voinut jäädä urakoitsijalta havaitsematta. Tästä huolimatta urakoitsija on merkinnyt työkorttiin kaikkien tarkastuslistan kohteiden olevan kunnossa. Tohtisin väittää jälleen kerran, ettei urakoitsijan merkintä pidä paikkaansa.

Kohdassa 2 mainitaan höyrynsuluista ja erityisesti läpivientien juurikohtien tiiveydestä. Palaan tähän asiaan myöhemmissä kirjoituksissa, mutta varmasti arvaattekin jo, ettei nämäkään ole olleet ihan kunnossa.

Mutta varsinainen pointti tällä kertaa on se, että urakoitsija on merkinnyt työkorttiin, että nämä tarkastuslistan asiat on tarkistettu ja, että nämä asiat ovat olleet täysin kunnossa. Tämän urakoitsija vielä vahvistaa allekirjoituksellaan kohdassa TYÖ SUORITETTU JA TIEDOT TARKISTETTU. Sen perusteella, mitä me näistä asioista tiedämme, on täysin selvää, että urakoitsijan merkinnät ovat totuudenvastaisia. Toisin sanoen: urakoitsija antaa allekirjoituksellaan vahvistamassaan asiakirjassa täysin väärän ja totuudenvastaisen kuvan tilanteesta ja puhallusvillan asennuksesta. Kansankielellähän tähän löytyisi useitakin eri termejä kuvaamaan tilannetta, mutta mahtaisikohan tähän löytyä jokin sopiva juridinenkin termi?

Ja kyllä, olen informoinut asiasta myös Isoveria, mutta heillä tämä ei saamani vastauksen perusteella aiheuta toimenpiteitä – jota suoraan sanoen ihmettelen. Anteeksi vain herra Isover, mutta tämä asettaa luotettavuutenne jossakin määrin kyseenalaiseksi, ainakin minun silmissäni.

Mennään eteenpäin. Isoverin toimitusehtojen, jotka löytyvät Isoverin Eristämisen taskutieto dokumentin samalta sivulta kuin tarkastuslista, kohdassa 10 sanotaan puhallustyöhön liittyen seuraavaa:

”Urakoitsijalla on oikeus olla puhaltamatta tilattua puhallusvillaa, jos jokin seikka on kunnollisen työtuloksen esteenä. Tällöin urakoitsija on velvollinen antamaan selvityksen ko. toimenpiteestä ja sen syystä. Mikäli työn este johtuu rakennuttajasta, on rakennuttaja velvollinen korvaamaan turhan käynnin urakoitsijalle 80 EUR/h ja 0,9 €/km. Puhallusvillaurakoitsijasta riippumattomista syistä aiheutuvasta odotusajasta työmaalla veloitamme 40 €/alkava ½ tuntia.”

Minun näkemykseni on se, että urakoitsijan olisi pitänyt tässä tilanteessa ehdottomasti käyttää tämä optio. On ollut täysin selvää, ettei työtuloksesta saada kunnollista millään ilveellä. Siitä ei yksinkertaisesti ole pienintäkään epäselvyyttä, ei sitten niin pienintäkään epäselvyyttä. Ja kun muistetaan, että virheiden ja puutteiden joukossa oli myös vakavia paloturvallisuuteen liittyviä puutteita, jotka olisivat pahimmillaan asettaneet perheeni todelliseen hengenvaaraan, niin minä miellän tämän jo velvoittavaksi ehdoksi. Pahoittelen karkeaa kielenkäyttöäni, mutta perkele, tämä alkaa olemaan jo niin törkeää piittaamattomuutta, että minä en yksinkertaisesti enää käsitä sitä, kuinka jotkut voivat toimia näin ja nukkua yönsä.

Urakoitsija on varmasti ollut tietoinen virheistä ja puutteista sekä siitä, ettei työtuloksesta tule kunnollista. Siitä huolimatta hän puhaltaa villan ja täyttää työkortin siten, että kaikki näyttäisi olevan kunnossa. Miksi? Mitä ihmettä urakoitsija tällä voittaa, miksi urakoitsija toimi näin?

Niin, onko urakoitsija päätynyt ratkaisuunsa ihan omatoimisesti vai onko hän mahdollisesti saanut ohjeistusta tähän. Tämä on yksi mielenkiintoisimmista kysymyksistä. Minä kuvittelisin, ettei urakoitsija voi omin päin tällaiseen ratkaisuun päätyä jo yksin siitä syystä, ettei hänellä ole siihen mitään järkevää syytä. Urakoitsijalla olisi minun nähdäkseni ollut toimitusehtojen perusteella täysi oikeus olla suorittamatta puhallusta, eikä kukaan täysijärkinen lähtisi kiistämään sitä oikeutta. Näin ollen minä en keksi tähän mitään muuta selitystä, kuin sen, että urakoitsija on saanut jostakin ohjeet suorittaa puhallus virheistä ja puutteista huolimatta. Mutta, mistä nämä ohjeet olisi saatu? Mahdollisia tahoja ovat minä, Isover, Rautia Riihimäki ja Jarmo Kekki. Minä en ainakaan keksi mitään muita mahdollisia tahoja.

Minä en ole missään tilanteessa, enkä millään tavoin tällaisia ohjeita antanut. Eikä niitä ole minulta kukaan koskaan pyytänytkään. Minä se en siis ole. Isover tuskin olisi antanut tällaisia ohjeita tai lupaa puhallukselle tällaisessa tilanteessa. En ainakaan keksi yhtäkään syytä, että miksi he olisivat näin toimineet, enkä usko, että heillä olisi edes oikeutta moiseen. Rautia Riihimäki ei taatusti voi tällaisia ohjeita tai lupaa antaa, heillä kun ei käsittääkseni ole minkäänlaista oikeutta puuttua puhallusvillan asennukseen ylipäätään. Enkä näe mitään syytä, miksi urakoitsija olisi Isoverin tai Rautia Riihimäen puoleen asiassa edes kääntynyt. Näin ollen jäljelle jää enää Jarmo Kekki.

Mietitäänpä tässä välissä sitä, että kenen tappio se olisi ollut, jos urakoitsija olisi jättänyt puhalluksen tekemättä. Urakoitsija olisi toimitusehtojen mukaan saanut turhasta käynnistä korvauksen ja puhallushan olisi sitten suoritettu myöhemmin virheiden ja puutteiden korjausten jälkeen, joten urakoitsijalle ja Isoverille tästä ei käsittääkseni olisi koitunut tappioita. Rautia Riihimäellekään tästä ei olisi koitunut mitään tappioita, hehän olisivat saaneet oman katteensa sitten kun puhallus olisi suoritettu virheiden ja puutteiden korjauksen jälkeen. Minullekaan tästä ei olisi koitunut mitään tappioita, koska minähän en todellakaan olisi tuossa tilanteessa maksanut yhtään mitään turhasta käynnistä. Yllättäen nyt näyttää siltä, että ainoa, jolle tästä olisi koitunut tappioita, on Jarmo Kekki.

Edellinen voidaan tietysti ajatella myös käänteisesti, eli kuka on hyötynyt siitä, että puhallus suoritetaan virheistä ja puutteista huolimatta? Minä en taatusti ole hyötynyt yhtään mitään. Minulle tämä on aiheuttanut pelkkiä taloudellisia tappioita ja todella paljon ylimääräistä vaivaa. Isover ja Rautia Riihimäkikään eivät ole siitä hyötyneet yhtään mitään. Ajattelinpa asiaa miten tahansa, niin minä päädyn aina siihen tulokseen, että ainoa hyötyjä on ollut Jarmo Kekki, joka on säästänyt turhan käynnin aiheuttamat kustannukset.

Näissä kirjoituksissanikin esiin nousseet epäselvyydet tietysti kiinnostavat minua aikalailla ja niihin olisi kiva saada joitakin vastauksia. Käännyinkin siis asiassa urakoitsijan puoleen ja pyysin häntä selvittämään minulle näitä avoimia kysymyksiä, muun muassa sitä, miksi taloomme on puhallettu kahta erilaatuista villaa, miksi villaa on puhallettu liian vähän, miksi puhallus on virheistä ja puutteista huolimatta ylipäätään suoritettu, miksi urakoitsija on merkinnyt valmistelevat toimenpiteet kunnossa oleviksi vaikka näin ei ole ollut ja niin edelleen. No, en minä tosissani uskonut, että saisin urakoitsijalta näihin mitään selitystä, itse asiassa olin aika varma siitä, etten saisi mitään vastausta selvityspyyntööni. Urakoitsija kuitenkin vastasi selvityspyyntööni – joskaan ei esittämiini kysymyksiin. Urakoitsija vastasi selvityspyyntööni sähköpostitse seuraavasti:

”Vastauksemme kysymyksiinne yläpohjarakenteen puutteellisuuksiin, koskien mm. kulkusiltaa, ilmastointiputkia ym. Vastaamme em. kysymyksiin ainoastaan Jarmo Kekille. Puhallusvilla asioissa koko tämän projektin ajan on ollut ainoana yhteyshenkilönä Jarmo Kekki. Kekin kanssa olemme hoitaneet useita taloprojekteja ja kaikissa tapauksissa Kekki ilmoittaa puhallusajankohdan. Jarmo Kekin antamien ohjeiden mukaan toimitaan, emmekä kyseenalaista hänen toimeksiantoaan. Emme ole missään vaiheessa kiistäneet puhallusvillan mahdollista painumista tms.”

Tuota "Vastaamme em. kysymyksiin ainoastaan Jarmo Kekille" kohtaa, eli toisen tahon selän taakse piiloutumista, en sinällään ihmettele yhtään. Enemmän olisin ihmetellyt sitä, jos urakoitsija olisi vastannut kysymyksiini rehellisesti ja osoittanut näin edes jonkinlaista selkärankaa. Mutta se, mikä minut tuossa vastauksessa yllätti, on tuo Jarmo Kekin toimeksiantoihin liittyvä kohta:

"Jarmo Kekin antamien ohjeiden mukaan toimitaan, emmekä kyseenalaista hänen toimeksiantoaan."

Miten tämä pitäisi oikein ymmärtää? Vihjaako urakoitsija tuossa, että hommassa olisi ollut jotakin pielessä eli kyseenalaista ja Jarmo Kekki olisi ohjeistanut heidän suorittamaan puhalluksen siitä välittämättä? Tämä kohta vastauksessa on todellakin hieman hämärä. Miksi ihmeessä urakoitsija tuo tällaisen asian esiin, jos toimeksiannossa ei ole ollut mitään ihmeellistä ja kyseenalaistettavaa?

Palaanpa aiemmin esittämääni kysymykseen siitä, mistä ohjeet tai lupa olisi saatu puhallusvillan asennukselle ilmiselvistä virheistä ja puutteista huolimatta. No, urakoitsijahan vastaa tähän kysymykseen suhteellisen suoraan. Jos urakoitsija ei ole tehnyt kyseistä päätöstä omin päin, niin silloin ohjeet tai lupa on voitu saada vain ja ainoastaan Jarmo Kekiltä. Urakoitsijahan kertoo yksiselitteisesti, että ainoana yhteyshenkilönä on ollut Jarmo Kekki. Epäselväksi jääkin enää se, kumpi osapuoli päätöksen on tehnyt. Mutta eiköhän tämäkin aikanaan selviä.

Joka tapauksessa tämä osoittaa jotakin urakoitsijan moraalista. Urakoitsija ei siis kyseenalaista toimeksiantoa lainkaan, vaikka virheet ja puutteet olisivat sitä luokkaa, kuin mitä ne meillä olivat. Aivan kuin asioiden prioriteetit olisivat urakoitsijalla hieman sekaisin.

Tällainen tarina tällä kertaa. Seuraavalla kerralla jotakin ihan muuta.